Mä en ikinä valmistu! Masentaa.

Mä en tosiaan saa töitä, jos en valmistu eli mä en saa laillistusta ilman maisterin papereita. Ja pakko ois kohta valmistua, koska opintotuki loppuu ja vauvakin on suunnitelmissa. Töitä on meidän alalla kyllä tiedossa eli työttömyys ei ole uhka.



Eilen oli kyllä niin masentava ilta. Meen tänään tapaamaan sitä ohjaajaa ja ajattelin sille ehdottaa tapaamista kahden viikon välein. Silloin mulla pitää olla aina jotain uutta näytettävää.



Olen nyt kesän ollut 40 tuntia viikossa töissä. Sekin jotenkin uuvuttaa. Onneksi on sentään ollut mielekästä työtä.



Ja ai niin... Salainen haaveeni on alkaa tutkijaksi. Haluan siis vähintään M:n arvosanan.



Tiedän, että osaan - hetkittäin tulee vain eilisen kaltaisia masennuskohtauksia.



Kiitos paljon neuvoista! Ja hyvä tietää, etten ole ainoa g-tuskailija. Joku graduopas vois olla hyvä...



ap

Minulla oli gradun kirjallisuusosan kanssa sellainen kikka käytössä, että olin hakenut ensin vinon pinon aiheeseen liittyviä artikkeleita/kirjallisuutta.

Tyhjä työpöytä ja tietokone. Joka päivä oli tavoitteena lukea edes yksi artikkeli/viite läpi ja tehdä siitä viittaus graduun. Ei kuulosta edes pahalta ja gradu valmistuu hetkessä (gradun ei yllensä tarvitse olla mikään maagisen pitkä ja kun pyydät ohjaajalta apua aiheen rajauksessa niin tärkeimmän kirjallisuudeen saa käsiteltyä yleenä noin 50-100 viitteellä). Ja joskus tuli innostuttua ja luettua enemmänkin ja oli kiva katsoa, kun "luettujen" juttujen pino kasvaa. Ja luetuista artikkeleista taas löytyi viitattavien pinoon kivasti uusia artikkeleita. Tällä menetelmällä valmistui mun väitöskirjakin :)

Ei muuta kuin tsemppiä kirjoitukseen, se on KIVAA :D