Miten lomalta voi saada voimia jaksaa tuleva työvuosi?

Minä olen myös tosi uupunut loman jäljiltä. Meillä on 4- ja 2-vuotiaat lapset, joille olen yrittänyt järjestää kaikenlaista edellä mainittua pientä kivaa vaihtelua, mutta kovasti kaipaisin ihan omaa lomaa ja rauhaa, sillä tyttöjen kanssa minun pitää tosiaan olla aika lailla "iholla", kun tappelevat melkoisen paljon. Meillä esikoinen on vielä erityislapsi, joten tuo vähän enemmän haastetta arkeen.



Kiva mennä takaisin töihin lepäämään!

On huomattavasti rauhoittavampaa, kuin kotona oleminen. Ei, ei ole sukulaisia tai ystäviä, jotka hoitaisivat lasta (jokainen niistä kaikkosi lapsen synnyttyä ja todettua vammaiseksi). Kotona siis koko kesä, samaa tehden kuin ap. Siivousta, pyykkiä, ruokaa. Vaikkakin ruuanlaitosta nautin näin kesällä, kun on aikaa paneutua siihen. Ja koen myös huonoa omaa tuntoa siitä, että ollaan "vain" kotona. Kadehdin niitä, joilla on mahdollisuus mökkeillä ja tavata sukulaisia jne. Koen, että lapsi jää jostain paitsi. Vaikkakin ollaan käyty Linnanmäellä, Korkeasaaressa, Suomenlinnassa, Heurekassa, mansikoita poimimassa, kotieläinpuistossa jne... En tiedä, ehkä sitä vaan haluaisi olla niin kuin muutkin?

Että olen siis yksinhuoltaja, joten ei tarvitse laittaa miestäkään lapsenvahdiksi ja painella omille reissuille nauttimaan...

Ihan samaa kokopäivätoimista lastenhoitoa, ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoustahan tämä on kuin arkenakin.

Mutta ei tarvitse tehdä leipätyötä.

No, meidän loma meni pitkästä aikaa niin, ettei tehty mitään erikoisempaa, ei oltu reissussa eikä mökkilomailtu vaan tehtiin risusavottaa ymv. mökkityömaalla. Mutta muistan yhden loman, kun olin koko vuoden raatanut töissä peräsuoli pitkällä ja sitten kun tuli loma, isä otti ja kuoli yllättäen. Olin toooosi voimissani lomalta palattua.

Jos on masentunut, loma ei tunnu miltään, eikä mikään muukaan tunnu miltään.

Olen töissä myös lasten parissa, eli lasten kanssa 365 päivää vuodesta. Sille, joka kirjoitti, että vika on minussa, jos ystäväni ja sukulaiseni eivät hoida lapsiani kerron, että sukulaiseni eivät periaatteesta hoida kenenkään lapsia, ja ystäviäni en kesällä edes näe, koska he ovat enimmäkseen vanhempiensa mökeillä,jotta saavat itse hiukan huokaista kun mummot viihdyttävät lapsia. ap

Ei tule mitään, jos muutaman viikon "voimalla" täytyisi painaa koko talvi.



Lomakin oli kiva, mutta onhan se kiva mennä töihin takaisin.

jonka voimalla pitäisi jaksaa sitten jouluun asti. Kesälomani jaan mieluiten 2-3 osaan, pari viikkoa alkukesästä ja pari syksymmällä, mutta tämä riippuu tietenkin työstä. Kaikissa hommissa ei ole mahdollista.



Lisäksi pienet vkl-reissut tmv. ympäri vuoden piristävät paljon enemmän kuin yksi iso matka. Minulla tulee olla säännöllisesti jotain mukavaa ohjelmaa tiedossa, muuten arki käy liian raskaaksi (lue: tylsäksi).

virtaa riittää enemmän kuin talvella, vaikka tykkään kyllä syksystäkin. Kesällä tulee otettua aurinkoa takapihalla ja uitua, urheiltua ulkona enemmän kuin talvella, pidettyä ystävien kanssa kaikenmaailman grilli-iltoja ja muita kekkereitä ja toki kesäloma oli akkujen lataamista: kiireetöntä aikaa perheen kanssa, välillä kokattiin koko porukalla, välillä syötiin ulkona ja grillaaminen on mukavaa, ettei se tunnu edes raskaalta. Kämppä oli kyllä loman jälkeen aika karseassa kunnossa, mutta eilen tuli siivottua koko neljän viikon edestä. Meidän loma meni ystäväperheiden luona pohjoisessa, sekä lapin mummolassa. Miesväki kävi kalastamassa viikon reissun ja minä sain rentoutua äidin luona pienimpien lasten kanssa ja taapasin ystäviäni. Ulkomaanmatkat myös ovat itselleni todella tärkeitä, talvella tuli käytyä, seuraava reissu on ehkä ensi keväänä.

monella on mökkejä, mummoloita ja matkoja kesäisin tiedossa. On ihan eri asia olla aina kotona.

liian samankaltaiset. Kotona on pienet lapset ja hektistä, töissä on pienet lapset ja hektistä. Olis varmaan helpompi kerätä lomalla voimia työhön, jos työ ja loma olisivat tosi erilaisia, esim. hiljaista ajatustyötä tekevä saattaa tosissaan nauttia lasten kanssa telmimisestä ja riekkumisesta ja kotitöistä lomalla, lasten parissa työtä tekevä saattaa saada enemmän lepoa lukemisesta, rauhallisesta olosta, pitkistä aikuiskeskusteluista jne. Mutta jos on pienet lapset itsellä, on luonnollista, että ei lomalla saa jälkimmäistä lepoa itselleen ja siksi samanlaisia ajatuksia täällä kuin ap:llä.

Minä en kesällä stressaa ruoanlaitosta. Toki olemme siinä mielessä paremmassa asemassa kuin ap, että olimme viikon reissussa ja valmiiden pöytien ääressä ja tuon lisäksi käyty muutaman kerran ulkona syömässä. Vain harvana lomapäivänä olen laittanut 2 ruokaa, toinen ateria on korvattu milloin mitenkin... Grillattu vaikka makkarat, se nyt ei kummoista ruoanlaittoa ole! Lomaohjelmaa on ollut aika paljon, ihan sellaista "arkista". Eväsretkiä leikkipuistoihin, uimarannalle, marjametsään. Pyöräilyä, päiväreissuja lähiseuduille eväiden kanssa (ei tule niin kalliiksi), jätskit on haettu kaupasta, ei jätskikioskista. Näin pääsee vähän pienempituloinenkin nauttimaan kesästä muutenkin kuin omassa kotipihassa. Vaikka ei siinä omassa kodissakaan mitään vikaa ole.



Itse olen rentoutunut urheilemalla paljon, katsomalla miehen kanssa leffoja yömyöhään, marjastamalla, tapailemalla ystäväperheitä.

mutta on silti laitettava kaksi lämmintä ruokaa päivittäin perheelle. Urheilevat teinit syövät paljon.

Itse hoidin teini-iässä koko perheen ruokahuollon kesäaikoina... Että kai se riippuu kasvatuksesta, miten vaikeaksi se kesäelämä tulee?

mutta on silti laitettava kaksi lämmintä ruokaa päivittäin perheelle. Urheilevat teinit syövät paljon.