Miksi odotat innokkaana vierailukutsua, tai jopa itse kutsut itsesi kylään

ja säästyy rahaakin kun voi syödä kylässä.

En passaa kovin innokkaasti näitä itsensäkutsujia, etteivät tule liian usein.

Minä olen aina halunnut tehdä vieraiden olon mukavaksi, tyhjin vatsoin tai pelkällä kahvilla ei meillä vieraat ole ikinä olleet.

Moni onkin kusunut itsensä meille jos en ole muutamaan viikkoon itse ehtinyt kutsua.

Itse en vain ole kutsuuja saanut.

Mä ihmettelen tätä nykyistä vierailukulttuuria. Mulla on ollut pitkään sellainen olo, et kaikki kyllä haluaa meille tulla kylään, mut kukaan ei pyydä meitä minnekään. Yksi ystäväni tekee tässä ihanan poikkeuksen ja viivana mennään, jos hän pyytää. Itse pyytelen aika ajoin ihmisiä kylään, mutta tosi moni kutsuu myös itsensä. Pikkuisen jo jossain vaiheessa harmittaa, kun joku ystävistä käy meillä vuosi toisensa perään meillä vaikka 2 kertaa vuodessa kylässä ja meitä ei pyydetä koskaan. Esim yhden ystäväni talossa en ole käynyt koskaan ja ovat siellä asuneet jo varmaan 5 vuotta. Ymmärtäisin tämän, jos ihminen ei mua haluais nähdä, mutta kun kuitenkin haluaa meillepäin tulla, niin vähän outoa on.

Meillä on aina tosi sotkuista vaikka normaali viikkosiivous olisikin tehty. Joitakin siivousintoilijaystäviäni en mielelläni kutsu kylään. Näen heitä mielummin heidän kotonaan tai sitten vaikka kahvilassa. Itseäni en koskaan kutsu toiselle kylään, ehdotan näille ystävlille usein tapaamista ulkoilun merkeissä tms.

Jos se niin rassaa, ettei kutsuta, niin tehkää niin kuin kaveritkin, ja kutsukaa itse itsenne niille. Niin minä teen, jos tuntuu, että meillä on jo vierailtu liikaakin. Ja yritän olla aika tasapuolinen, eli välillä meillä ja välillä muilla.



Enemmänkin on syitä, miksi mieluummin kutsun meille kuin lähden kylään (lapsiepäystävällinen ympäristö, erilaiset siisteyskäsitykset jne.)mutta kai niitä voi olla toisinkin päin.

ja oikein mielelläni kavereita tapaankin. Kun vaan joskus pääsisi toisille passattavaksi. Miksi kaikki haluavat aina tulla meille mutta eivät kutsu luokseen? Olettavatko että en halua tulla, kun en aktiivisesti tyrkytä itseäni kylään?

ja on paljon ahtaampaa kuin jonkun toisen luona. Periaatteessa tykkäisin kutsua kylään ja tarjoiluja etenkin laittaa, mutta stressaa niin kovasti että miten sais kämpän samanlaiseen vierailukuntoon kuin jollain toisella. Eikä se edes onnistu.



Toinen on sitten se että yhdella kaverilla luulen että mieluummin ottaa vastaan kuin tulee kylään. Jos toisella on paljon enemmän lapsia ja vaikka vanhempia kuin itsellä niin ne ei helposti viihdy sitten meillä. Helpompi kylälillä sitten sen toisen luona.

Meille on ihmiset aina tervetulleita, mut mieluiten menene muualle (kahvipullat mukanani, tietty)koska:



- meillä on koira, joka rakastaa kaikkia. Mut kaikki ei rakasta koiraa. ;) Jos kaveri ei ole suuri koirien ystävä, kyläillään mieluummin hänen luonaan + jos on allergioita



- on kivempi, että taaperoni saa vaihtaa maisemaa, hän saa siitä enemmän virikettä kuin jos meillä käy vieraita. Ihan itsekeskeisesti siis laskelmoin, että kun käydään kylässä ei tarvitse mennä enää puistoon sille illalle.



- ei tarvitse siivota



- muiden koteja on aina kiva katsella, ja ihailla heidän oivalluksiaan sisustuksessa



- pääsee ulos asunnosta, saa lähteä jonnekin



- pullat ei jää mun kaappeihin houkuttelemaan. Voin siis ostaa vaikka kuinka ihania herkkupullia, ja syödä niistä kylässä yhden, kun toisinpäin menis niin, että vieras syö yhden ja minä loput kymmenen.;)



- saa itse määritellä vierailun keston



Eli tässäpä näitä syitä.

ole..

jos ystävät muka ovat tervetulleita. Ärsyttää kun aina tunget meille.

Mulla on yks ystävä joka tekee jopa niin että ensin kutsuu meidät heille, mut sit samana päivänä soittaa et heillä onkin nyt niin kaoottista et voisivatko sittenkin tulla meille. Pari kertaa olen suostunut, mut enää en aio suostua, varsinkin kun niiden lapset sotkee ihan hirveästi eivätkä koskaan lähtiessään siivoa edes leluja pois.

että kaikki kaverit kutsuvat itsensä meille kylään ja harvoin meitä heille päin.



Tosin osittain tykkäänkin siitä, mutta tarjottavat tuottavat aina tuskaa. Varsinkin jos omilla lapsilla olisi ruoka-aika...

Vielä mä tarjottavat ostaisinkin, jos joku näkisi vaivan laittaa ne ja leipoa tms. Ruoankin ostaisin, jos joku voisi laittaa sen.



Yksi kaveri mulla on sellainen, että ollaan oltu "läheisiä" noin 10v ja koskaan en ole käynyt heillä, en edes lasten synttäreille tms. Kaveri oli aikanaan hyvinkin halukas käymään meillä, kävikin viikottain ja kaikkien lasten synttärit on aina käynyt. Nykyään tavataan harvemmin. Kaveri mainostaa usein sisustusratkaisujaan yms., mutta sanoi tosin joskus, että heillä on aina hirveä siivo, ei kuulemma avaa edes ovea, jos joku soittaa ovikelloa yllättäen :o

tavata, mutta aina ehdotus on, että no pakkaa itsesi ja lapsesi autoon ja tule meille. Ihan kuin matka olisi jotenkin mulle lyhyempi kuin heille... Ok, me asutaan ns. syrjässä, mutta enhän mäkään mitään kaupungin palveluita samalla hyödynnä kun kyläreissun teen. Eli kyllä se matka on sama molempiin suuntiin, mutta mennään nyt sitten aina heille, kun se niin on mieluisampaa ja mun kutsuihin sitten tulee vastauksia, ettei nyt keritä, katotaan myöhemmin kesällä/syksyllä/joululomalla/keväämmällä/kesälomalla...

Olen muuttanut aikuisena työn perässä kaupungista toiseen useammin kuin kerran ja minulla on ystäviä tyyliin Turussa, Tampereella ja Helsingissä, jos asun Jyväskylässä. Kukaan kavereistani ei ole valmis tulemaan Jyväskylään, vaan kaikki haluavat tavata vain omassa kaupungissaan. Jos haluan tavata heitä, minun pitää kutsua itseni kylään. Olen lakannut kutsumasta, kun koskaan heille ei sovi. Ilmeisesti en ole heille kovin tärkeä, mutta minulle ystäväni ovat tärkeitä.

mutta yksi tuttavani on tunkemassa meille sen vuoksi ettei jaksa/viitsi itse siivota ja ostaa tarjottavia. En niin välitä kyseisestä ihmisestä niin hänen kutsuessaan itseään lapsineen meille sanonkin, että voidaan tulla teille tällä kertaa, kummasti lapsi sairastuu yms ja kys. ihmisestä ei taas kuulu vähään aikaan mitään.

tai kahvilaan. Paljon mieluummin kuin jonkun kotiin.

Omalla kohdallani on joku ystävä kauhuissaan, kun häneltä on jäänyt laukku tuolille ja aikakauslehtiä pöydälle ja on "niin kamalan sotkuista". Siinä kohtaa en kyllä ole uskaltanut häntä meille kutsuakaan, kun meillä on kaikkea muutakin tuoleilla ja pöydillä ja joka paikassa. Joku ystävä on niin ylisiisti keittiössään, ammattinsa on keittiöalalla, etten kehtaa häntä pyytää, koska pelkään ettei hän uskalla ottaa mitään tarjottavaa, koska meillä ei hinkata pöytiä joka minuutti ja tiskit voivat jäädä joskus tiskipöydälle muutamaksi päiväksikin. Mielelläni kutsuisin ja monesti kutsunkin, mutta ei ne ihmiset tule. Aina on kiirettä, "ei jaksa" on myös yleinen syy, monenlaista syytä. On sitten helpompi vaan odottaa, milloin meidät kutsutaan, koska silloin on heille sopiva hetki. Usein kyselen ystäviäni tapaamaan ulkoillen, vaikka leikkipuistossa. Kylään mennessäni en odota saavani tarjottavia ja usein kieltäydynkin tyyliin, ei nyt tarvitse, kun olen tullut ihmisiä tapaamaan enkä syömään. Kotona minulla on harvoin tarjottavia, kun itse olen niin perso herkuille, etten halua niitä ylimääräisiä kotona säilytellä. Eli ei tämän suurempia syitä olla kutsumatta, enkä ahneuttani odota kutsuja.

odotetaan kutsua, ja sitten kun kutsun ei tullakaan.



Niistä vieraistakin menee maku, jotka eivät ota mitään tarjottavista. Tai niistä jotka eivät juuri suutaan aukaise...ja sitten ihmetellään miksi ei kutsu käy.



Itse harrastan joukkokutsuja, eli kutsun sitten kerralla vaikka ketä. Ei ole sitten koko ajan joku istumassa, ja pääsee useasta "pakko"kutsumisesta yksillä istumisilla. Aika moni tuntuu loukkaantuvan tällaisesta, eikä tule joukkokutsuille. Mikään ei kelpaa, joten en viitsi sitten pyytää ollenkaan.

Että aikuinen ihminen ei voi sanoa että mitä jos nähtäisiin kahvilassa tai tulen teille?



Minulla on tapana kysyä että mitä kuuluu? Nähtäiskö? Tulenko teille?



Ei se varmaan ole minultakaan iso asia kysyä haluaako lähteä kulkemaan MEILLE mutta itse tarjoudun tulemaan. Ja odotan että siihen toinen sanoo että minä voin tulla teille.



En tuppaa itseäni väkisin, mutta jos et halua tulla meille niin minä haluan tulla luoksesi!



Oma on negatiivinen ajatusmaailmasi, kuihdu kotiisi!!