Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsen eroon "raivotaudistani" ?
30.07.2009 |
Olen niin loppu. Stressaantunut äärimmilleen ja en näe elämässä mitään hyvää. Ahdistun ja raivoan pienimmästäkin vastoinkäymisestä, joka muille saattaisi olla vain pieni jokapäiväinen sattumus.
Jos vaikka joku homma ei onnistu, niin olen aivan raivon partaalla, ihan päässä "sumenee" enkä meinaa mitenkään pystyä hillitsemään raivoa. Tästä kärsivät kaikki lähimmäisetkin, joille sitten raivoan, potkin seiniä yms. todella järkevää. En vain voi sille mitään, kun en pysty mitenkään hillitsemään raivoani.
Kommentit (2)
pyydä mittaamaan hormonitasot. Itselläni hormonit heittivät (katosivat) toisen raskauden jälkeen, kun laihduin liikaa imettäessäni ja olo oli just tuollainen hirviömäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko havainnut mitään yhteyttä kuukautiskiertoon. Mulla synnytystyn jälkeen PMS -oireet tuntuivat pahanevan just raivokohtausten muodossa. Nyt ovat helpanneet, en tiedä mikä auttoi, hormonien tasaantuminen , kun lasten synytyksistä jo melkein kolme vuotta, e-pillerit vai se,etten ole pelkästään kotona lasten kanssa vaan opiskelen ja saan siitä muutakin ajateltavaa eikä ole "kotityyöorjaolo" enää.Stressi varmasti vaikuttaa noin minulla ainakin sekä masennus. Koetko epäoikeudenmukaisuutta tai jotenkin, ettei elämä ole ihan mitä odotit. Suuttumus ja tyytymättömyys aiheuttaa eri ihmisillä erilaisia tapoja reagoida. Oletko ollut aina raivooaja? Siitä kannattaisi puhualääkärille tai neuvolassa, jos sul lapsia. Jos se sun tapa ollut voi itsehillintää ja suhteellisuudentajua asioihin reagoimisessa harjoitella. Itse kamppailen päivittäin, etten reagoisi liian rajusti ja olisin se vakaa aikuinen uhmaikäiselle lapselleni.