Aran lapsen rokottaminen

Olet ilmeisen epävarma asian suhteen sillä kyselet neuvoa täältäkin. Minä suosittelen, että kerrot iloisesti lapselle että siellä on rokotuksia ja ne nipistävät ehkä hiukan ja kerrot mitä muuta neuvolassa tapahtuu. Älä tee asiasta mitään numeroa. Jos lapsi protestoi, anna protestoida. Ole sinä aikuinen ja itsevarma. Anna lapselle se kuva, että sinä hallitset tämän homman ja tiedät miten pitää menetellä. Älä mene mukaan lapsen pelkoon. Lapsi tuntee olonsa turvallisemmaksi kun aikuinen ei panikoi.

nyt ei ensinkään saisi roikottaa!

tunteitani lapselle tässä asiassa, siksikin kyselen täällä vinkkejä ja kokemuksia.



ap

yhä edelleen rokotuksia yli kaiken. 45 minsaa meni hoitajalta, ennen kuin sai rokotettua ja sekin edellytti sitä, että ensin piti hakea lääkäri paikalle=)

Hän kirkui ja yritti potkia terveydenhoitajaa kauemmas. Eikä takuulla ole mikään huonosti kasvatettu häirikkö, pelkää vaan niin paljon.



Oltiin valmistauduttukin juttelemalla rokotuksista ja niiden hyödyllisyydestä yms. ja lapsi oli ihan reippaana vielä ovella, mutta mikään ei vaan auttanut sitten kun h-hetki koitti :-(

yhä edelleen rokotuksia yli kaiken. 45 minsaa meni hoitajalta, ennen kuin sai rokotettua ja sekin edellytti sitä, että ensin piti hakea lääkäri paikalle=)

Vai mihin sitä lääkäriä tarvittiin?

Sitten vielä uudestaan edellisenä päivänä. Jos lapsi yrittää vastustella, pidät kiinni.



Ei sen vaikeampaa.

keskusteltiin asiasta paaaaaaljon ennen rokotusta. miksi rokotetaan, mitä voi tulla, jos ei rokoteta, paljonko se sattuu jne. Päivästä toiseen varmaan parin viikon ajan ennen h-hetkeä. Kun rokotus tuli neuvolakäynnillä eteen tirautti itkut ja taas keskusteltiin. Minä pidin kiinni (olin rv 39, eli hikistä hommaa oli, vaikkei edes kamalasti tempoillut) ja terkka rokotti. Ekan jälkeen taas juteltiin ja taas pidettiin kiinni. Sitten tirautti itkut, mutta totesi, ettei se niin kamalaa ollutkaan.



Etukäteen puhuttiin jo siitä, että se sattuu pikkuisen ja ei haittaa vaikka itkeekin. Kunhan antaa rokottaa. Kotona syötiin rokotuksen kunniaksi pullaa ja mehua (yllätykseksi).

esikoinen todella arka. Kaikkea ollaan yritetty,mutta pelkää edelleen kovasti (ja on jo 8v. poika). Itse en pelkää-olen ammatiltani labranhoitaja, ja osaan kyllä pitää rimpuilevasti muksusta oikein kiinni.

Mutta se pelko on kyllä "sydäntä riipovaa".

Täällä on ollut jonkin verran keskustelua siitä kun lapselta joudutaan ottamaan verinäyte.Jotkut ovat ehdottaneet Emlan laittamista (itse en sitä kyllä verinäytteessä suosittele). Ehkäpä puhumisen lisäksi voisi kokeila "psykologista jekkua" ja laittaa Emlan olkavarteen. Se voisi helpottaa lasta varsinkni jos on "höynäytettävää sorttia".

Seuraavalla kerralla meinaan itse kyllä laittaa pojalle emlan valmiiksi,voimaa on tullut riittävästi lisää niin etten enää jaksa pitää aloillaan. (niin ja isästä ei tässä asiassa ole mitään apua kun se pelkää vielä enemmän ;D )

uskaltanut pistää=)



Ja mieheni on sentään iso ja raavas mies, mutta ei ole tyttökään pienimmästä päästä=)

Meillä kaikki lääkärijutut on pop!



Mitä jos lukisitte jotain kivaa kirjaa, jossa lapsi menee lääkärintarkastukseen. Meillä on luettu puhki Ikiomat kultaiset kirjani 5: "Pekka ja pupu lääkärissä". Löytyiskö kirjastosta?

Toinen kirja vois olla Veera lääkärissä (Tatu ja Patu -kirja).



Juttelette ihmisestä, kuinka ihminen toimii, mitä lääkäri tutkii jne. Jospa ne muuttuis mielenkiintoisiksi asioiksi teilläkin.



Myös pistäjän tyyli on tärkeää. Meidän lastenlääkäri juttelee tytölle kaikkea muuta, kyselee juttuja, ja siinä samalla laittaa rokotteen valmiiksi, käskee sitten näyttämään kieltä tai jotain, ja samalla laittaa sen rokotteen. Eli se rokottaminen on siinä sivuseikka, eikä mikään seremonia.

...Jäykkäkouristtus- tai hepatiitti esimerkiksi? Jos, niin ota ensi sinä se rokotus ja anna ilmeenkään värähtää ja ole niinkuin ei sattuisi ollenkaan (ja eihän se satukkaan...) niin lapsi varmaan rohkaistuisi ja ottaisi rokotteen ihan helposti :)