Ollaanko me outoja kun 3-vuotias lapsi ei ole ikinä ollut yökylässä?

nuoremmat oli kotona. Yhtään yötä ei kaikki ole olleet yökylässä missään.

Ihan normaaleilta lapsilta nuo vaikuttaa. Ja parisuhdekin toimii ihan hyvin.



Meillä perusajatus on, että olemme perhe ja meidän suhde kasvaa siinä perheen elämän myötä.

sen jälkeen ollut muutaman kerran mummilla / mummulla, ikää nyt 4v4kk.

Mutta monet ihmiset kokevat, että he haluavat myös välillä omaa aikaa. Heille ei elämä pyöri vain ja ainoastaan sen lapsen ympärillä. Meidän pikkuinen oli jo alta puolivuotiaana ekakertaa mummolassa yökylässä. Mukavaahan seon välillä käydä kavereiden kanssa bilettämässä.



Eipä tuo lapsi mitenkään sairas ole eikä ole tarvinnut terapiassa käydä vaikka mummollassa onkin yhden yön about kerta kahteen kuukauteen..

Mutta monet ihmiset kokevat, että he haluavat myös välillä omaa aikaa. Heille ei elämä pyöri vain ja ainoastaan sen lapsen ympärillä. Meidän pikkuinen oli jo alta puolivuotiaana ekakertaa mummolassa yökylässä. Mukavaahan seon välillä käydä kavereiden kanssa bilettämässä.

Eipä tuo lapsi mitenkään sairas ole eikä ole tarvinnut terapiassa käydä vaikka mummollassa onkin yhden yön about kerta kahteen kuukauteen..

kun menee eri aikaan nääs... Kaikki kun eivät kulje joka paikassa yhdessä. Ja toisaalta, on meilläkin ollut mummu/mummi hoitamassa lasta KOTONA ja me vanhemmat tultu yöksi kotiin jos on ollut jotain yhteistä menoa. Mutta mummin luona lapsi yökyläili vasta melkein 4-vuotiaana.

-en muista numeroa mutta se jonka lapsi oli 3v9kk ekan kerran yökyläillessään.

Toinen on ehtinyt täyttää jo 7, mutta ei ole ollut vielä. Lähin yökyläpaikka on 200 km päässä, joten ei ainakaan ulos hillumista varten lähdetä noin kauas viemään. Tuo 8-vuotias oli ekaluokan kesälomalla viikon siellä kaukana hoidossa, kun kesäloma on niin pitkä lapsilla. Ainoa kerta siis, jolloin tarvittu.

Ovat kyllä menossa joskus lähiaikoina mummulaan.



Meilläkään ei ole ollut erityistä tarvetta yökyläilyyn. Isovanhemmat asuvat kauempana, ja yleensä mummu tms. on tullut meille yöksi, jos on ollut yhteistä menoa menoa miehen kanssa. Ollaan kyllä oltu jo ennen lapsia ns. kotona viihtyvää sorttia, eli harvoin käymme edes erikseen missään viihteellä tms., toki joskus syömässä vähän "paremmin", leffassa tms. Lapset ovat nukkuneet omissa huoneissaa aika pienestä meilläkin (ja hyvin!) eli ihan arki-iltaisinkin sitä parisuhdeaikaa riittää. En siis mitenkään tällä ylpeile, meille vaan tämä on ollut hyvä järjestely.

meillä ei ole ollut tarvetta viedä eikä itse nyt isompana ole halunnut mennä, kun ollaan joskus huvikseen kysytty, vaikka esim. isovanhemmilla muuten viihtyykin.



Jokainen tyylillään, itse en alle kaksivuotiasta edes veisi ellei olisi todellinen tarve. Bilettäminen ei meille ainakaan ole sellainen.

---eikä mene ennen kuin yläasteella

Meillä kaksi lasta 4 v ja 2,5, vanhin oli yökylässä mummulassa eka kerran vähän yli vuoden ikäisenä, kun käytiin kauempana häissä, jotka eivat lapsille sopineet. Hyvin meni. Sen jälkeen molemmat ovat olleet noin kerran kuussa mummolassa yötä, lähinnä kun miehellä ja minulla ollut yhtä aikaa ilta/yötöitä. Alkuun tosin vierastin ajatusta, mutta toisaalta minunkin vanhemmat jo kohtuu iäkkäitä vaikkakin tosi hyvä kuntoisia, joten antaa heidän nyt nauttia molemminpuolin toistensa seurasta, kun molemmat sitä haluavat. Välillä jopa lapset kysyvät, että mentäisiinkö mummolaan yöksi. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin, että isovanhemmat tulisi meille, mutta varsinkin työasioiden takia kaikkien yö häiriintyisi. Toisaalta tosin pidän isovanhempia osana perhettä nykyään, joten en edes koe että lapset ovat 'yökylässä'.

vaan todella järkeviä vanhempia. Harmi, kun nykyään täytyy niin paljon perustella, miksi ei vie lapsia yökylään. Se ei ole välttämättömyys, siitä voi olla haittaa lapselle, jos liian pienenä vie yökylään.

ei vain ole sellaisia kavereita, jotka juuri yöksi pyytäisivät. Meidän vanhin taisi olla ekan kerran yötä pois kotoa leirikoulussa kuudennella luokalla.

Meidän 3- ja 6-vuotiaat eivät ole olleet ikinä yökylässä. 9-vuotias oli ekan kerran 7-vuotiaana kaverillaan yötä. Meillä kun ei ole mummoloita mihin lapset saisi edes päivisin hoitoon...

Rauhallinen lapsi, nukkuu hyvin omassa huoneessaan ja kyllä meillä jaksamista on ilman yökyläilyäkin. Ja parisuhde aikaa on iltaisin lapsen nukuttua, joskus liiankin pitkään ja aamulla väsyttää kauheasti.



Ei me vaan kaivata mitään ihmeellistä ja nautitaan elämästä perheenä. Meillä on tasapainoista, kotityöt sujuu ridatta ja tasa-arvoisesti ja lapsi on helppo + aina terve.

Mutta appivanhempieni mielestä me varmaan ollaan outoja kun meidän 2 ja 4-vuotiaat eivät ole kertaakaan olleet yötä kenenkään muun kuin jomman kumman vanhempansa kanssa. Ei ole ollut tarvetta, eikä lapsia viitsi riistää kotoa yöksi mummolaan ihan vain siksi, että isovanhemmat sitä haluavat. Itse eivät halua lähteä ja varsinkin isompi jo ikävöi kovasti kun toinen vanhemmista on yön pois kotoa esim. työmatkalla. Olen sanonut mummolle, että sitten saavat tulla kun itse haluavat. Arsyttää vaan kun aina jankkaavat sitä, että serkut on jo 1-vuotiaana monta yötä kylässä ja meidän ei vielä ole koskaan olleet...Ihan kuin olisi joku välttämättömyys. Argh!

Meidän vajaa kolme vee, ei ole koskaan viettänyt yötään muiden kuin meidän vanhempien kanssa. Eli ei ole ollut yökylässä eikä kukaan ole ollut häntä yötä täällä kotona vahtimassa.

Emmekä koe tätä oudoksi tai hankalaksi.

Meidän 4,5-vuotias ollut pari kertaa kaverillaan ja kivasti on mennyt. Miksi pikkulapsen pitäisi väkisin olla yötä pois kotoa, jos ei suurta hinkua ole?

Mutta entä jos lapsi on kaikkea muuta kuin helppo, meillä on molemmat lapset ekat 2,5 vuotta heräilleet 1-10krt yössä, kyllä tekee välillä hyvää päästä nukkumaan kunnon unet. Ja silloin kun lapset heräili usein yöllä, niin ei jäänyt parisuhteelle aikaa ollenkaan sillä minä olin niin tajuttoman väsynyt siinä vaiheessa kun lapset saatiin nukkumaan että oli pakko mennä itsekin unille. Ei puhettakaan että olisin jäänyt parisuhdetta hoitamaan. Että ilman niitä yökyläilyjä (joita on 3-4 vuodessa) meidän parisuhde olisi kuivunut kasaan.

Mutta teidän joiden lapset nukkuu hyvin ja sitä parisuhdetta voi hoitaa lasten mentyä nukkumaan, on varmaan tätä vaikea tajuta.

Esikoinen on tasan 5 ja keskimmäinen 3,5. Nuorimmainen (1,5 v) ei ole vielä ollut yötä poissa kotoa.

Olemme aikaisemmin kysyneet, että haluaisivatko olla yön mummolassa mutta eivät ole halunneet. Uskon, että ainakin nuorempi olisi alkanutkin ikävöimään yöllä kotiin. Nyt oli mennyt tosi hyvin tuo yö, olivat naapurissa.



Kieltämättä ihmettelen usein niitä, jotka jo yksivuotiaan pistävät yöhoitoon.

Mutta me ollaankin ihan kauheita vanhempia kun näin julmasti toimittiin...

me ja useat tutut.

On sitten niitäkin, joitten lapset tuntuvat olevan enempi mummolassa kuin kotona