Eihän vesirokkorokotetta kannata ottaa? Eihän?

jos lapsi rokotetaan, niin suoja ei välttämättä tosiaan ole täydellinen, ja sitten vanhemmiten sairastuisi helpommin vyöruusuun? Tietääkö joku pitääkö tää paikkansa?

Meillä molemmat pojat on rokotettu, mutta vain siksi koska ovat atoopikkoja ja lastenlääkäri sanoi että suosittelee vesirokkorokotusta vain atoopikoille, koska heillä voi rokko olla normaalia hankalampi.



Oonko mä tyhmä tai tietämätön, mutta mitä ne vesirokon jälkitaudit on?

vesirokosta infoa http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=dlk&p_artikk…



jälkitauteja ovat mm. keskushermoston tulehdus,aivokalvontulehdus, keuhkokuume, vakavat ja vaikeasti hoidettavat bakeeritulehdukset jne...



ylläolevista jälkitaudeista taasen aiheutuu monenlaista eli puheen, liikummisen viivästymiä, adhd yms diagnooseja jne.....



googlettamalla löydät varmasti lisää tietoja



http://kaksplus.fi/vauvasta-leikki-ikaan/lapsen-terveys/yleisimpia-last…



terveyskirjasto ja tohtori.fi jne ainakin sanoivat aiheesta sen verran että rokotetta on ollut maailma myynnissä jo kauan, suomessakin jo 10 vuotta. Nykyisen vesirokkorokotteen teho on erinomainen ja sitä suositellaankin annettavaksi lapsille kaksiannosta eli yksi alle kouluikäisenä ja yksi 10-18 vuotiaana.



ko. sivustot kertoivat myös että vesirokon jälkitaudit ovat hyvin yleisiä eli vähemmistössä ovat ne lapset jotka eivät ole mitään jälkitautia saaneet. Valitettavasti vaan vanhemmat pitävät sitä (jälkitautien sairastamista) normaalina nuha-flunssana tai vastaavana ja heidän mielestään ko.sairastelu kuuluu asiaan. Tälläinen vääränläinen itsekehu pitäisi kyllä lopettaa...

vyöruusuun sairastuvat helpommin vesirokon sairastamalla sairastaneet eivät siis vesirokkorokotteen saaneet lapset. Se on ihan tutkittu juttu.



http://www.rokote.fi/lastenrokoteopas/





Vesirokko näkyy lapsiperheiden arjessa joka epidemiakausi



Lähes 80 % lapsista sairastuu vesirokkoon ennen kouluikää. Suomessa ja muissa ns. pohjoisen vyöhykkeen maissa tautia esiintyy yleensä enemmän talvi- ja kevätaikaan. Epidemiat päiväkodeissa ja kouluissa alkavat jo syksyn ensimmäisinä kuukausina kestäen aina myöhäisempään kevääseen.



Vesirokkovirus tarttuu tehokkaasti ja altistuminen perhepiirissä johtaa infektioon noin 90 % todennäköisyydellä. Päiväkodit ja koulut ovat myös merkittäviä kohteita, joissa lapset saavat vesirokkotartuntoja. Tartuntaa edesauttaa se, että vesirokon itämisaika on melko pitkä ja tauti on tartuttava jo joitakin päiviä ennen varsinaisen ihottuman puhkeamista. Edeltävinä oireina voi esiintyä lievää kuumeilua ja vilustumisen tunnetta, mutta pienillä lapsilla näitäkään oireita ei välttämättä esiinny.



Vesirokkoa on pidetty ongelmattomana lastentautina, mutta on hyvä muistaa, että siihen saattaa liittyä vakavia jälkisairauksia, kuten keuhkokuume (pneumonia), aivokuume (enkefaliitti) ja ihon bakteeri-tulehdukset 1,2. Vanhempien on hyvä osata seurata mahdollisten jälkitautien oireita ja tiedustella seurantaohjeita omasta neuvolasta.



Toisinaan vesirokon ihottuma kutisee kiusallisesti ja lapsi raapii ihoaan. Vesirokon aiheuttamien oireiden hoitoon voi tiedustella neuvoja terveydenhoitajalta tai lääkäriltä.

Mikäli vesirokko halutaan kokonaan välttää, niin ennaltaehkäisyyn liittyvistä vaihtoehdoista kannattaa myös kysyä ajoissa.

Vesirokkoa, etenkin sen vakavaa ja tavallista muotoa, voidaan ennaltaehkäistä rokotteilla, jotka muodostavat pysyvää vastustuskykyä tautia vastaan. Rokote ei kuulu yleiseen rokoteohjelmaan. 2,3

Jos lapsesi tai sinä ette ole sairastaneet vesirokkoa, on oikea aika kysyä vesirokkorokotteesta. Rokote antaa hyvän suojan tautia vastaan ilman sairauden aiheuttamia oireita ja jälkitauteja. Ota yhteyttä lääkäriin tai terveydenhoitajaan, jotta ehdit ajoissa suojata lapsesi ja itsesi vesirokkoa vastaan.

Mikä aiheuttaa vesirokon ja miten se tarttuu?



Vesirokon aiheuttaa varicella zoster –virus. Suomessa ja muissa ns. pohjoisen vyöhykkeen maissa tautia esiintyy yleensä enemmän talvi- ja kevätaikaan, mutta muualla ns. tropiikin maissa vesirokkoa esiintyy ympäri vuoden.

Vesirokko on hyvin yleinen lasten infektiotauti. Virus tarttuu erittäin herkästi henkilöstä toiseen pisaratartuntana (hengitysteistä tai rakkuloista) ja ilman välityksellä. Altistuminen perhepiirissä johtaa infektioon noin 90% todennäköisyydellä. 1,3



Millaisia oireita vesirokko aiheuttaa ja kuinka vakava se on?



Vesirokon itämisaika, eli aika tartunnasta oireiden ilmaantumiseen, on noin 10-20 vrk. Tänä aikana virus lisääntyy ensin hengitysteiden pintasolukossa, ja leviää muutamien päivien kuluttua kaikkialle elimistöön ja iholle. 1

Ihottuman puhkeamista voi edeltää lievä kuumeilu ja vilustumisen tunne. Vesirokkoihottuma alkaa pieninä näppyinä, jotka nopeasti suurenevat ja kehittyvät rakkuloiksi. Rakkulavaihetta seuraavan kuivumis- ja arpeutumisvaiheen aikana rakkulat paranevat kokonaan ellei niihin ole kehittynyt bakteeri-tulehdusta. Korkeaa kuumetta voi esiintyä etenkin niillä potilailla, joilla on runsaasti rakkuloita.

Yleisoireet ovat voimakkaampia nuorilla ja aikuisilla. Vesirokkoon saattaa liittyä jälkisairauksia, kuten keuhkokuume (pneumonia), aivokuume (enkefaliitti) ja ihon bakteeri-tulehdukset 1,3.



Miten vyöruusu liittyy vesirokkoon?



Vesirokkoon sairastumisen jälkeen virus jää elämään hermosoluihin, josta se voi aktivoitua uudelleen aiheuttaen vyöruusuksi nimetyn taudin, joka ilmenee tavallisesti yli 50 vuoden iässä. Vyöruusun rakkuloissa on infektiokykyisiä viruksia, jotka voivat tarttua vesirokkoa sairastamattomiin ja aiheuttaa heillä vesirokon. 1,2



Entä vesirokko aikuisella?



Suomessa vesirokkoa sairastamattomia aikuisia on arvioitu olevan noin 2-3%. Hyvä muistaa, että nuorilla ja aikuisilla vesirokko on lähes aina oireiltaan voimakkaampi sairaus kuin lapsilla aiheuttaen myös enemmän komplikaatioita. Raskaudenaikainen vesirokko on Suomessa harvinainen, koska aikuisväestössä on vähän niitä, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Infektio on raskauden aikana keskimäärin rajumpi kuin samanikäisillä yleensä 1,3.



Onko vesirokkoa mahdollista hoitaa?

Jos vesirokkon ihottuma kutisee kiusallisesti, hoitona voidaan käyttää antihistamiineja. Niiden teho ei ole aina riittävä.

Varizella zoster- viruksen aiheuttamissa infektioissa voidaan käyttää myös viruslääkkeitä, jotka lieventävät taudin kulkua.



Voidaanko vesirokkoa ennaltaehkäistä?

Vesirokkoa, etenkin sen vakavaa ja tavallista muotoa, voidaan ehkäistä rokotteilla, jotka muodostavat pysyvää vastustuskykyä tautia vastaan. Rokote ei kuulu yleiseen rokotusohjelmaan. 2,3