jos olet perheesi kanssa menossa uimarannalle, ja naapurin lapsi
tulee kysymään pääseekö mukaan, mitä vastaat/ ajattelet? Mun poika huomasi kerrostalon pihalla naapurin pakkaavan uimavermeitä, ja juoksi kysymään pääseekö mukaan, ja kun sai luvan, mä päästin pojan. Harmittikohan vanhempia, kun poikani (9 v) tuppautui...
Kommentit (21)
jos on autossa tilaa
ja
jos olemme vain menossa rannalle tai uimalaan.
ja usein lapset soittavat kaverit mukaan uimahalli reissulle.
Itsellä ainakin helpompaa kun lapset uivat ja touhuavat keskenään ja itse saan uida.
Uimarannalla käydään harvemmin kun omassa pihassa lampi missä uidaan päivittäin. Ja kyllä meillä käy paljon lapsia uimassa.
ja uimataitoinen, käy.
Mitään lisävahdittavia en ota. Vieraissa lapsissa on kovempi vahtiminen kuin omissa, koska ei tiedä mitä voivat keksiä tehdä.
tarkoitan siis niitä, jotka ottivat pojan mukaansa! Kyllä aikuisen täytyy osata sanoa EI jos ei halua ylimääräisiä lapsia mukaan!
Itse otan joskus mukaan, en aina...riippuu siitä montako omaa lasta lähdössä mukaan:) Haluan nimittäin myöskin pystyä vahtimaan KAIKKI mukaan ottamani lapset...sen naapurin lapsenkin!
mutta joskun jos halutaan mennä oman perheen kesken niin sitten sanon ettei nyt tällä kertaa voi tulla, mutta ensi kerralla sitten :)
niin ihan oma vika. Kuten joku jo sanoikin, saivat ihan itse päättää ottavatko poikasi mukaan vai eivät.
mutta pienempien kanssa (omani 4v) on suorastaan helpotus jos naapurin lapsi tulee mukaan, se tekee viihdyttämisestä paljon helpompaa.
Jos tilanne on sellainen ettei mukaan saa tulla (esim. olemme menossa oman perheen kanssa piknikille viettämään perheaikaa) niin sanon mukaan tuppautuville lapsille että nyt ei käy.
ihan siitä syystä että autoon ei mahdu ja toisekseen meille kahdelle aikuiselle on riittävästi vahtimista viidessä alle kouluikäisessä uimarissa:)
Joten ei kiitos enää ylimääräisiä vahdittavia mukaan.
ottamaan mukaan. Eri asia tietenkin, miten sitten käyttäytyi reissulla. ;)
Itse en vielä ottaisi tuon ikäistä toisen lasta mukaan, ihan vain sen takia, että mielestäni vastuu on liian suuri. Omissa lapsissa on jo tarpeeksi tekemistä.
Meillä kaksipiippuinen juttu. Varmaankin ottaisin naapurin mukaan. Olisi kivaa seuraa pojallemme. Toisaalta vahtiminen on hankalaa kun isommat innostuvat rieukkumaan pitkin rantaa ja pienempi (uimataidoton) lapsemme haluaisi sitten mennä perässä ja on kauhea kieltäminen siinä että ei kun olet tässä äidin kanssa.
Ehkä siis kallistautuisin siihen että juttu olisi kiva kun se on pojalleni ja naapurille niin hauskaa, mutta itselleni se tekee reissun työlääksi ja pikkuveli varmasti saa jokusen ylimääräisen kiukkukohtauksen.
Mutta esim. tänään meillä on tarkoituksena myös käydä syömässä torilla makkaraperunat ja ehkä jätskit ja samalla käydä kirjastossa. Ehkä nyt sanoisin että ei voi tulla, kun tosiaan on muitakin suunnitelmia siinä uintireissun lisäksi. En siis myöntyisi, jos oikeasti ajattelisin naapurista olevan haittaa (syödään usein samalta lautaselta kun ne ruokasatsit on niin valtavat ja tuntuisi hassulta tehdä noin naapurin pojan kanssa).
Johtuu ehkä siitä, että olen joutunut lapsena pelastamaan pikkuveljeni hukkumasta. Mielestäni vastuu uimarannalla on iso jo pelkästään omista lapsista. Eihän siinä mene kuin hetki, kun pää painuu pinnalle ja mistä sitä lasta sitten etsii? Näköyhteys pitää olla koko ajan.
Koska poikani on ainoa lapsi, oli kivaa kun on seuraa.... Lapsia oli aina niin paljon kuin autoon mahtui, mutta sikäli helppo tilanne, että omani oli nuorin katraasta. Muita ei siis tarvinnut niinkään vahtia.
Mutta kyllä pystyin sanomaan, ettei käy, jos ei käynyt.
Pääsevät kyllä mukaan jos naapuri/ystävät pyytävät ja muuten sopii. Samoin otan usein mukaan muuita lapsia (viimeksi tänään) kun meille sopii, kivempaa laspilla kun on kavereita. Mutta kun aina ei vaan sovi niin en tykkää kun kysellään, noloa ja inhottavaa sitten sanoa lapselle ettei nyt pääse eikä oteta mukaan.
Ihan samoin olen opettanut lapsille ettei sovi kysyä "pääseks mä teille" mutta aina voi pyytää jonkun meille kun asiasta sovittu.
Nyt omissa ihan tarpeeksi vahdittavaa.
Meidän ja naapurin lapset uivat kimpassa päivittäin ja aina se meistä aikuisista, joka ehtii, on rannalla vahtimassa pulikointia.
Uimahalliin voin ottaa omalleni (5v) yhden kaverin mukaan. Vauvamme ei vielä kavereita kaipaa ;)
Päästän myös lapsemme sekä naapurimme että sukulaistemme mukana uimahalliin.
mutta vain siinä tapauksessa että osaa uida.
Meillä rannalle matkaa 100m. ja poika 5v. änkeää aina mukaan. Lähden tosin itsekkin. Lähtevät aina kovalla äänellä uimaan, joten se provosoi meidän lapsen.
Meillä rannalle 1km matkaa. Jos ei kerjääjä pääse autolla, tulee pyörällä perässä ja on kuitenkin sitten minun vastuullani.
Omille lapsille olen opettanut, että kylässä ei kerjätä ruokaa, eikä myöskään kerjätä matkaan.
Ärsyttää kyllä äiditkin, jotka tunkevat niin mielellään lapsensa muiden matkaan uimarannalle. Paras oli isä, joka tokaisi meidät nähtyään, että "minäpä lähden kotiin ja poikani jää tänne kun tulitte. Saa teidän pojasta leikkikaverin"
Argghh.....