Saisin loistotyön mutta raaskinko viedä 1v6kk jo hoitoon?
Oli tarkoitus olla kotona kunnes pienin 2-3v mutta nyt olisi loistotyö tiedossa. Pelottaa kaduttaako heti laittaa näin pieni hoitorumbaan, sillä talous ei ihan vielä pakottaisi vaikkei rahaa olekaan ylimääräistä.
Miten teidän samanikäiset lapset ovat sopeutuneet päiväkotiin ja kuinka te itse olette viihtyneet työssä joka on unelmatyö ja olette pyörtäneetkin päätöksen palata aikaisemmin töihin kuin olisi suunniteltu??? Kannattaako ottaa työ vastaan vai ei? Totean vielä, tätä työtä ei löydy ihan heti uudelleen....
Kommentit (24)
että tämä on viimeisin lapsi, ja nyt ekan kerran nautin kotonaolosta kun imetys ja unettomuus ovat menneen talven lumia ja kotonaolo on jopa ihanaakin. Muut lapset ovat 4,5v x 2. kauheeta joutua miettimään näitä. Kumpa tämä työ olisi tullut eteen vasta vuoden päästä.
ap
eli lapsi meni hoitoon 1v 4 kk ikäisenä, eikä sopeutumisvaikeuksia tai ongelmia ilmaantunut. Minä tein samoin eli menin takaisin töihin aiottua aiemmin, koska sain paremman paikan entiseen verrattuna (pyydettiin), enkä ole katunut! Lapsen hoitopäivän olemme onneksi pystyneet pitämään alle 7 tunnissa ja päätöstä helpotti paikka loistavasta lähipäiväkodista (pieni pienten ryhmä). Jos hoitopaikka tiedossa ja hyvä, niin siitä vaan! Suosittelen lämpimästi!
Minun tyttö aloitti hoidon juuri tuossa iässä ja tosi hienosti meni. En montaakaan päivää ollut pois töistä flunssan yms. takia ja tyttö sopeutui päiväkotiin nopeasti. Toki hän on luonteeltaan reipas.
Siis kuinka sait duunia? Haitko sitä? Jos hait oli siinä sulla jo mietinnän paikka meetkö jos sut valitaan.
Ja jos et hakenut ( aika ihmeellistä nykypäivänä, että joku pyydetään duuniin) niin, sehän on susta itsestäs kiinni meetkö.
Kyllä ton ikäinen pärjää hoidossa. Mutta sun valinta, sun elämä.
Ihme touhua Suomessa. Ei se lapsi siitä pilalle mene.
Siis kuinka sait duunia? Haitko sitä? Jos hait oli siinä sulla jo mietinnän paikka meetkö jos sut valitaan.
Ja jos et hakenut ( aika ihmeellistä nykypäivänä, että joku pyydetään duuniin) niin, sehän on susta itsestäs kiinni meetkö.
Kyllä ton ikäinen pärjää hoidossa. Mutta sun valinta, sun elämä.
Ei se nyt niin tavatonta ole, että pyydetään takaisin äitiyslomalta uuteen työhön (joka yleensä on vanhassa työpaikassa mutta siellä parempi kuin entinen pesti). Minulle kävi niin, että esimies lähti ja minut pyydettiin hänen tilalleen, koska olin seuraavaksi kokenein ja tehnyt varaesimiehen tehtäviä joskus satunnaisesti aiemmin. Lopetin siksi hoitovapaan, kun lapsi oli 1v 4kk. Tunnen monia muitakin, joita on pyydetty töihin!
4
että itse olit asennoitunut olemaan kotona sen kolme vuotta?
Jos onnistuu keskellä taantumaa saamaan unelmatyön, kannattaa tarttua tilaisuuteen. Etenkin jos ei ole vakityötä tai vanha työ mättää.
Hyvin pärjäsi meidän tyttö tuossa iässä päiväkodissa (oltiin kyllä onnekkaita päiväkodin ja erityisesti sen henkilökunnan suhteen).
perhepäivähoitoa noin pienelle lapselle. Varmasti sopeutuu hoitoon. Elämä on valintoja!
ja nyt tämä vuosi tai kaksi lisää ei nyt enää missään tunnu :) en ole perinteistä kotiäitityyppiä mielestäni ja olen kokenut rankkoja aikoja erisyistä. Mutta nyt kun juuri helpottaisi mietin että enkö nyt nauttisi hetken. MUTTA tämä työ, ei joka oksalla ole, vaikea saada ko. työtä ja hakijoita on satoja. Töistä ei paljon enempää saisi ehkä rahaa kuin mitä nyt kolmen kh tuet +- hoitopaikkamaksut, mutta tämä työ olisi unelmieni työ, josta olen haaveillut - kauan. Koska pienin ei vielä puhu eikä osaa siten kertoa pahaa oloaan, pelkään millaisen paikan saa. Ja koska kunnassamme hoitopaikat ovat jo keväällä jaettu, ei hoitopaikkoja voi kauheasti valita ja jopa voivat joutua eri päiväkoteihin. Nuorimmaisen vuoksi toivoisin pph, mutta isompien taas päiväkoti. Ja sitten taas tiedän ettei valinnanvaraa ole, otettava mitä saadasan. Meillä ei kunnassa ole montaa pk ja eivät ole mitään loistopaikkoja mitkään :/ olen todella tarkka missä lapseni ovat ja siksi jospa olisikin joku unelmapäiväkoti niin en miettisi, mutta hoitajat eivät ole ihan niin sellaisia kuin toivoisi eivätkä henkilökemiat toimi ja ystäväni ovat ottaneet lapsiaan pois juuri siitä pk jonne ehkä lapseni joutuisivat.
Toisaalta tämä tilanne ei muutu miksikään vuoden odottelun jälkeen, korkeintaan pienin olisi isompi ja olisi vain pakko mennä töihin ja otettava mitä irtoo, sitä pakkopullaa.
ap
Ja jos alkaa korpeamaan, voit jäädä uudelleen hoitovapaalle tai osittaiselle ainakin. Älä nyt hyvä äiti päästä käsistäsi vaan käytä kaikki oikeutesi. EI niitä tilaisuuksia sitten enää tule.
painaa se, ettei minulla ole työtä jonne palata, olen siis työtön kun hoitovapaa loppuu vajaan 2v päästä. Onhan sinne aikaa mutten ihan niin kauaa haluaisi olla kotona eli 6v putkeen. En ole ollut lapsien välissä töissä.
Tuntuu kyllä että koska taloudellinen tilanne on mikä on, olisi suurta typeryyttä olla ottamatta töitä vastaan (mikäli se minulle nyt oikeasti tarjotaan mitään nimiä ei paperilla vielä ole) mutta toisaalta kukaan ei varmaankaan kadu kotona vietettyjä vuosia lapsien kanssa. Työstä voi aina jäädä kotiinkin, mutta onko se oikein lapsia kohtaan? He ovat olleet välillä kerhossa välistä taas päiväkodissa ja sitten taas tulisi kerhot, kauhean rankkaa lapselle vaihtaa ympäristöä 6kk välein, vai mitä?
apua!
Höpö höpö. Eikä se pieni mihkään kerhoihin vielä menisi, jos kotiin takaisin jäät. Isoille ei olisi rankkaa tietenkään.
Tuntuu vähän siltä että et halua mennä töihin. Minusta tilaisuutta ei kannata jättää, jos joku kerran on tuollaisen kotiäitiputken päälle töitä tarjoamassa. Aika harvinaista että joku työnantaja tuollaisen tauon jälkeen töitä antaa -- meidän miesvaltaïsella alalla saisi kyllä heittää hyvästit jos 4,5 v yhteen soittoon kotona olisi.
Tilaisuus saada unelmätyö ei ehkä toistu ja minkä tahansa työnkin löytäminen on lama-aikaan tosi hankalaa.
eli 4v ovat olleet päiväkodissa ja nyt kerhossa ja sitten menisivät taas päiväkotiin ja mahdollisesti jos työt ei suju (on määräaikainen toimi) tai työt eivät jatku niin takaisin kerhoon. Tätä tässä mietin myös.
Tottakai uuden aloitus jännittää ja kevyin perustein ei koko perheen rumban muutosta tekisi, varsinkaan jos 6kk päästä pitäisi töiden loputtua vaihtaa taas.
Kiitos kannustavista kommenteista, tuntuu että juuri niitä tässä tarviin...
jos sun vanhemmat lapset ovat jo kerran olleet virikehoidossakin. Eli ovat valmiiksi tottuneet hoidossa oloon. Pikkuinen tottuu heidän mukanaan myös kivasti.
Juuri tuollainen puolen vuoden jakso tässä välissä tekisi hyvää teidän tulevaísuudellekin. Pääsisit työnsyrjästä kiinni ja saisit siten paremmin jatkossakin töitä. Mutta ihan miten haluar valita.
tsemppiä.
ja nyt taas töissä olevana kehotan miettimään, mikä elämässä tärkeintä. Lapset ovat oikeasti pieniä vain ihan pienen hetken. Se työ taas jatkuu ihan tasan tarkkaan, kun sinne menee. Et ole korvaamaton missään muualla kuin kotona. Vaikka sinulle tarjottu työpaikka kuinka houkuttelisi, se ei silti minusta kävele lasten tarpeiden yli. Ehdit tekemään mitä tahansa vielä sittenkin, kun lapsesi ovat isompia.
Työnantaja katsoo että tuo ei muista enää mitään koulutuksestaan. Ja on valitettavan oikeassa. Se saattaa pelastaa tilannetta että on vahva työkokemus pohjalla.
Mieti itse, valitsisitko työhön sellaisen joka on viimeist 5 vuotta ollut kotona vaihtamassa vaipppaa vai sellaisen joka on viimeiset 5 vuotta hankkinut työkokemusta halliten viimeiset alan hienoudet?
Minäkin äitinä joutuisin valitsemaan jälkimmäisen. Eri asia jos hakija pyrkisi pph:ksi.
ei niin vaativa työ ja vakituinen paikka.
Jos on huonot mahdollisuudet työmarkkinoilla, niin on jo pitkällä tähtäimellä lastenkin etu että äiti tuo myös leipää taloon. Ja että äitikin saa nauttia työstään. Aika merkittävä asia tasapainoiselle kehitykselle on myös ikäkausi 3v..15v. EI pelkästään 0..3 v pelasta mitään, jos 3v..15v lapsi joutuu elämään puutteessa koska äiti on työtön.
Mieshän voisi ottaa vaikka 6 kk hoitovapaan. Tai ainakin alkaa tekemään 6 h työpäivää ja veisi ja hakisi lapset hoidosta, niin heillä olisi lyhyt päivä.