Alatiesynnytyskö sektiota helpompi???

Sektiosta seuraa aina runsaasti tikkejä. Hyvin menneen alatiesynnytyksenä jälkeen olo on hyvin pian aivan normaali eikä tikkejäkään saa kuin murto-osa. Loppujen lopuksi harva repeää ainakaan pahasti. Itse olen tekaissut neljä alateitse ja viidennen hätäsektiolla istukkaongelman vuoksi. Alatiesynnytysten jälkeen pääsin heti kävelemään ja suihkuun, yhtään tikkiä ei ole tarvinnut ikuna laittaa alapäähän. Sektion jälkeen olo oli aivan kamala viikkokausia ja koko vatsan pituinen haava napaan saakka tulehtui ja oli niin kipeä. Iät on vatsassa muistona kammottava arpi yhdestä hätäsektiosta, alapäässä ei taas ole mitään näkyvää muutosta neljästä synnytyksestä.

Ekan alatiesynnytyksen jälkeen makasin 2 viikkoa sairaalassa. Menetin 2500ml verta, syvät repeemät jne. ja siitä kesti aikansa toipua. Lisäksi minut kaavittiin kahdesti vielä oleskeluni päätteeksi. Oli todella kypsää maata sairaalassa taju kankaalla kun mies sai hoitaa beibiä. Jaa että uudelleen? No thanks! Olen uudelleen raskaana ja sektioon menossa. Nimim. jälkivuotoakin vielä 8 viikkoa päälle

enkä kyllä menisi sektioon kun nuo kaksi ovat aika kivuttomasti alakautta ulos tulleet. Mitään tikkejä en ole tarvinnut ja toisen lapsen synnytin polikliinisesti ja lähdin kotiin heti kun olin käynyt suihkussa ja vauva tarkastettu.



Supistuskivut ovat molemmissa synnytyksissä olleet helvetilliset mutta eipä niiltä välttämättä säästy vaikka ottaisi sektionkin jos synnytys ehtii käynnistyä ennen sektioaikaa.

Leikkauskipuja kaksi viikkoa. Ensimmäiset päivät vain sängyn pohjalla ja ensimäisen kerran ylös noustessa sattui todella paljon. Lisäksi yskiminen, nauraminen jne. kamalaa ensimmäisen viikon (ja jossain määrin vielä toisenkin) aikana. Sairaalassa viikko. Sairasloma noin kuusi viikkoa, jona aikana ei saanut nostaa mitään painavaa. Vatsan tuntoaisti ei enää koskaan ole palautunut ihan ennalleen sektioarven kohdalta. Jälkivuotoa melkein 3 kk (tosin kohdussa oli paljon verta vuotavia kiinnikkeitä, joita ei poistettu sektion yhteydessä, koska olin menettänyt jo niin paljon verta - yleensä kai kaavitaan paremmin).

En voi pelotella kivuilla, tottakai jotain haavakipua oli, mutta sen kyllä kestää. Neljän tunnin kuluttua leikkauksesta olin jo käppäilemässä sairaalan käytävällä ja kävin syömässä (myönnetään, alkuun vaan aika nestemäisiä ruokia) ruokalassa. Vauvan hoidin itse ja sängyssäkin pystyi kääntymään, vaikka sattuihan se. Mutta itsepä sektioni valitsin ja oikea päätös oli.



Sairaalassa olin molemmilla kerroilla kolme vuorokautta ja kotiin päästyäni lähdin jo kävelylenkille ja shoppailemaan. Toki mitään vauvaa painavampaa ei saanut nostaa.



Synnytyspelkoinen kahden äiti

AP oletr vaan niin vitun onneton LUUSERI joka etsii helpointa tapaa synnyttää.

MIKSI edes hankit lapsia.!!!!!!!! V...n LUUSERI.!!!!!!!!!!

Ekan alatiesynnytyksen jälkeen makasin 2 viikkoa sairaalassa. Menetin 2500ml verta, syvät repeemät jne. ja siitä kesti aikansa toipua. Lisäksi minut kaavittiin kahdesti vielä oleskeluni päätteeksi. Oli todella kypsää maata sairaalassa taju kankaalla kun mies sai hoitaa beibiä. Jaa että uudelleen? No thanks! Olen uudelleen raskaana ja sektioon menossa. Nimim. jälkivuotoakin vielä 8 viikkoa päälle

Itselläkin molemmat takana (alatiessä tuloksena väliliha tikein), ja kyllä minusta ainakin sektio (=suunniteltu) oli huomattavasti kivuliaampi. Ensinnäkin puudutuksen jälkeen jälkisupistukset haavan "alla" olivat hirveät, aika usein kipupumppua joutui painamaan. Ensimmäinen ylösnousu haavan kera oli järkyttävä, kipu väheni hieman päivien kuluessa, mutta esim. 2 viikkoa sektion jälkeen, sängystä nousu oli tuskaa ja vaati suunnittelua (=kyljen kautta ylös).

Sektiosta on aikaa yli 1v., ja vieläkään vatsassa ei ole tuntoa haavan kohdalla.

Kai sen nyt sanoo järkikin, että naisen kroppa on evoluution myötä muokkaantunut alatiesynnykseen, eikä sen hauskaa kuulu ollakaan. Eri asia on väkivalloin leikata n. 8 kerrosta lihasta, sidokudosta, hermoja yms. poikki, ja toipua siitä!

Itse itkin tuskasta alatiesynnytyksessä noin 2h, sektion jälkeen n. 2-4 viikkoa.

Et ole NAINEN vaan pelkkä KUORI.

Jos pitää katetreista ja kanyyleista yms. niin siitä vaan. Toki tuo voi olla yksilöllistä, mutta varaudu ap siihen, että sektio ei ole helppo juttu.

kun alateitse synnytin. Kaverini sitten taas joutui sektioon (ei kyllä halunnu) ja hän sitten suoraan sanottuna kärvisteli sen kivun kanssa 2vko. Miehen oli pakko pitää isyysloma heti. Ei kaveristani ollut tekemään oikeastaan mitään :(

että suurin osa naisista nielee propagandan. Alatiesynnytys on ihan hirveä rääkki naisen keholle. Sektion riskejä liioitellaan sekoittamalla suunniteltu sektio hätäsektioiden kanssa samaan joukkoon.



Alatiesynnytys kirjataan normaaliksi vaikka se olisi aiheuttanut valtavat traumat äidille ja tilastot pysyvät kauniina. Sektioista pelotellaan mm ettei kohtu lähde supistumaan normaalisti aina... mutta ei sitten mainita, että lähes aina se tilanne korjataan salamannopeasti antamalla kohtua supistava lääkitys.



Hienoa, että ihmiset synnyttävät alakautta jos sen oikeaksi tavaksi kokevat, mutta rehellisyyttä peliin toivoisin. Otin niin paljon selvää asioista kun selvisi että sektio on edessä, että niillä tiedoilla olisin varmaan halunnut pelkosektion jos en olisi pakotettu lantion vuoksi sektioon.



t. 2 suunniteltua sektiota takana (ahdas lantio, isot vauvat)

Kauheat kivut!! Pystyssä pysyminen tuskaa, pyörryin kahdesti. Vauvan hoitaminen vaikeata. pari viikkoa tuskaa. Monta vuotta sektioarpi oudon tuntuinen, vieläkin vaikka siitä jo 7 vuotta.



Alatiesynnytys: vauva 4700 g. Ponnistusvaihe 3 h. Massiivinen eppari, joka tulehtui. Mutta siitä huolimatta alakautta seuraava.

rajoittava tekijä/tila on eri asia, mutta muutoin yleensä alatiesynnytys on luonnollisempi tapa.



T: molemmat takana.

eli kaksi ekaa lasta syntyi alateitse ja kaksi vimppaa sektiolla. Ikinä en enää sektiota halua. Olin niin kamalassa kunnossa.Haavaa koski, liikkumaan ei pystynyt tuli tulhedus jne. Antibiootteja ja vahvoja kipulääkkeitä joiden takia ei edes imettää saanut:( Ihan hirveää. Alatiesynnytyksistä toivuin muutamassa päivässä. Olin heti jalkeilla , kipua ei ollut, en joutunut käyttämään särkylääkkeitä, sain vauvan heti vierihoitoon jne. Alatiesynnytyksistä olin sairaalassa ekasta kolme päivää, tokasta alle kaksi vuorokautta, kun taas sektioissa molemmissa sairaalassa olo venyi pariin viikkoon- Eli siis kyllä se luonnollinen tapa on turvallisempi ja helpompi tapa, kuin esim tuo sektio. Sitä en edes pakon edessä enää huolisi:( Sektioissa lisäksi enemmän kuolemantapauksia, koska leikkaus on aina riski. Siitäkin syystä sitä välttäisi keinolla millä hyvänsä.

minua sitten ärsyttää nuo enemmän kuolemantapauksia... Se on aivan käsittämättömän pieni määrä naisia mitä sektioon kuolee. Ilman sektioita kuolis varmaan paljon enemmän porukkaa! Sillä pelastetaan mieletön määrä henkiä!



Nää sektioon kuolijat ovat harvassa ja nekin harvat enempi jossain riskiryhmässä diabetes ym... Suunniteltuun sektioon ei terve nainen oikeastaan koskaan kuole.

Paikat todellakin levisi ja pahasti...

Ap

Ei mutta oikeasti, totuus on että yleensä se seuraava tosiaan tulee helpommin. Vain ekalla kerralla kudokset ovat niin tiukilla.

T: eka oli helvettiä, kaksi seuraavaa tulivat helposti ulos

Pitää paikkaansa, että kuolleisuus päivystysluonteisessa keisarinleikkauksessa on vähäistä (182/1 000 000). Riski alatiesynnytykseen verrattuna on 8,8 kertainen. Verenmyrkytysriski on 11,9 kertainen.



Puolestaan riski, että istukka kasvaa seuraavassa raskaudessa kiinni kohtulihakseen on alatiesynnytykseen verrattuna 25 kertainen. Tätä ei yleensä tapahdu ellei kohdussa ole arpea.



Lähde: Helsingin Sanomat 17.11.2001

toki helppo ja haavakipu oli samaa luokkaa epparihaavan kanssa. Alatiesynnytys oli luonnollisesti helvetillisen kivulias.



Silti en koskaan vapaaehtoisesti ottaisi sektiota koska on niin paljon riskikkäämpi toimenpide. Erityisesti minua huolestuttaisi sektion vaikutus tuleviin raskauksiin - mm. kohtukuoleman riski kymmenkertainen. Sen lisäksi lääkäri saattaa suositella pitkää (esim. 2 vuotta) väliä seuraavaan raskauteen. Minulla näin ei ollut, mutta eräällä tuttavallani kyllä.

ja täytyy sanoa että alatiesynnytys oli piece of cake verrattuna siihen miltä olo tuntui sektiosta toipuessa. Itse sektio oli tietysti kivuton (nukutuksessa) mutta siitä toipuminen oli hidasta, ja hankalaa, kun ei olisi saanut edes vauvoja nostella...

Niinpä vaan noi maailmantähdet, joilla olisi varaa vaikka minkälaisiin luksusalatiesynnytyksiin, pullauttelee lapsiaan ulos sektiolla. Että ilmeisesti heiltä on mennyt tämä alatieauvo sit kuintekin jotenkin ohitse ;).