Paskaäiti on murskannut lapsen itsetunnon

Hän tarvitsee enemmän kannustusta ja kehuja kuin toiset lapset.

Et voi muuttaa sitä mitä tapahtui menneisyydessä mutta sulla on monta vuotta aikaa olla lasta lähellä ja rakastaa parhaasi mukaan.

elämää lasten kuullen, kun mies oli muutaman päivän poissa. Tähän 8 v totesi, että harmi että meistä on niin paljon vaivaa.



Kolahti ja kovaa.



Myöhemmin illalla kun oltiin sylikkäin hän sanoi:" Kiva kun saan olla sylissä vielä, vaikka olen jo näin iso".



Taas kolahti. Toivotaan parasta, että vahvistuvat...

Ap, olet onnekas, että olet huomannut tämän. Asioita ei voi muuttaa, ellei niitä ensin huomaa.

et ole mikään paskaäiti, koska mietit noita asioita, haluat kuitenkin pitää sylissä ja rakastaa lastasi, haluat sydämestäsi hänelle hyvää... Kun on masentunut ja uupunut, voi puhua hirveitä asioita myös lapsille. Kun mulla masennus puhkesi, ajoin kerran autolla ja lapset tappeli matkalla... huusin niille täyttä kurkkua, että mä vien teidän metsään ja saatte tappaa toisenne siellä. Se ei ollut se todellinen minä, koska kun sain lääkkeet ja muutakin apua ja aloin parantua, jaksoin lasten kanssa paljon paremmin niissäkin tilanteissa joissa ennen tuskastuin hirmu helposti.



Toivon sinulle kaikkea hyvää ja että voit armahtaa itsesi suhteessa esikoiseesi.

ajan kanssa pitää rakentaa luottamusta takaisin. Joka päivä kehua pienistäkin asioista ja sanoa ohimennen kuinka onnellinen on siitä, että on saanut juuri kyseisen ihmisen omaksi lapsekseen.



Parissa vuodessa aktiivisesti tuolla tavalla toimittuani huomaa jo selvän eron!



Kaikki me teemme virheitä, mutta lasten kanssa ei saa koskaan vaipua epätoivoon. He kehittyvät joka päivä ja yllättävät joka päivä. Anna itsellesi anteeksi ja anna itsellesi vapaus rakastaa. Rakkaus kantaa hedelmää!!

Ihanan lohduttavista sanoista. Katse kohti parempaa tulevaisuutta!



ap

Se on jo paljon, että tiedostat käyttäytymisesi ja oivallat, miten lapsesi reagoi.



Iloa elämäänne!

Muille lapsille sanon muita asioita, mutta esikoiselle kerron usein, että hänen syntymänsä teki minut erityisen onnelliseksi, koska silloin minusta tuli äiti.



Lapsi usein pyytääkin minua kertomaan siitä, kun hän syntyi ja tulin onnelliseksi. Lapsi kokee sen tärkeäksi, että HÄN sai äidin onnelliseksi.



Sinäkinhän voisit puhua esikoisellesi, millaisia tunteita hänen syntymänsä sinussa herätti ja millaista (kivaa) teillä oli silloin, kun muita lapsia ei vielä ollut. Kerro hänen varhaislapsuudestaan, jota hän ei muista. Muistele, kuinka mukavaa oli silloin ja silloin ja miten ylpeä olit, kun hän oppi puhumaan/kävelemään tms.



Kun olet puhunut esikoiselle "ihanasta" elämästänne ennen muita lapsia, voit vain vähän kuin ohimennen mainita, että sitten tuli raskasta kun se toinen syntyi. Sitä aihetta ei tarvi sen enempää edes käsitellä. Lapsikin osaa päätellä asioita ja huomaa, että vika ei ollut hänessä vaan tavallaan uudessa vauvassa.

Eiköhän tilanne vielä korjaannu. Tässä tilanteessa ns.virikehoito olisi varmasti ollut hyväksi. Turhaan hyvät äidit uupuvat ja masentuvat, kun muut äidit solvaavat apua hakevia.Et ole "paskaäiti" vaan tavallinen, hyvä ihminen, joka uupui vaikeassa tilanteessa.

Lapsikin osaa päätellä asioita ja huomaa, että vika ei ollut hänessä vaan tavallaan uudessa vauvassa.

alkaa kantamaan kaunaa sisarukselleen!

haluaisi olla olemassa. Masennusta kenties? Tuosta kannattaisi olla neuvolaan yhteydessä...

Suorastaan otollinen 8v:lle sanoa ainakin päinvastoin kuin pienempi sisarus. Tuossa iässä lapset monta kertaa haluaa olla negatiivisia ja koettelevat sillä lailla, jaksaako vanhempi heitä silti. Jos 8v sanoo, että harmi että meistä on noin paljon vaivaa, se vaatii rohkeutta ja sanavalmiutta. Itse en olisi uskaltanut, olisin vain yrittänyt olla kiltimpi ja parempi lapsi.