Olen nukkunut minua rakastavan ihmisen kainalossa viimeksi

Kukaan ei ymmärrä miten tärkeää on olla rakastettu. Ja se, että ei ole ketään joka osoittaisi hellyyttä, syö kyllä naista ja masentaa pahasti.

Itse tosin olen edelleen naimisissa.

Ja naimisissa ehdin olla 20v, kovasti ihastunut oli mies alkuaikoina, mutta rakkaus oli harhaa.

mutta kyllä silti koen olevani erittäin rakastettu. Mies kärsii nukahtamisvaikeuksista ja vaatii naurettavan tarkasti juuri sopivan asennon ja olosuhteet nukkumiseensa. Rakastan häntä niin paljon, etten väkisin yritä tunkea kainaloon, vaan nukun välillä jopa toisessa huoneessa, jotta mies saisi tärkeät yöunensa...



No jaa. Tämä kai ei kuulunut tähän. Olen pahoillani, että teidän suhteistanne puuttuu rakkaus.

mietin nytkin. Kaksi pientä lasta on kuitenkin, joten ratkaisu ei ole helppo:(

Toivottavasti ei ole veitsen kääntämistä haavassa että nukun itse pikkuruisen poikani kanssa, ja ketään en voisi rakastaa enempää.

Toisen kainalossa nukkuminen on niin ihanaa..



Itsekään en ole vuoteen juurikaan miehen kainalossa nukkunut, syynä lapsen univaikeudet - eli käytännössä vuoroöinä nukutaan (tai valvotaan) lapsen kanssa, toinen yksin parisängyssä. Rakkautta kyllä (kai?) vielä on, sille ei vaan ole paljoa aikaa..

Mutta mulla on siitä onnellisempi asema, että jokatoinen yö mulla on kainalossa oma rakas lapsi.. Vaikka mieluusti kyllä hyväksyisin jos lapsi voisi nukkua yksin ja mä miehen kans kaksin..

itsekään en ole saanut rakkautta missään muodossa yli 2 vuoteen ja avioliitossa elelen...tosin kulissi sellaisessa, sillä itse en tätä normaaliksi avioliitoksi kyllä miellä:(



Halaus ja toivon täydestä sydämestäni, että vielä joskus saat nukkua rakkaan ihmisen kainalossa ja rakastettuna!!