Jos ystävä muuttuu kireäksi, oudoksi, hermostuneeksi

ja jotenkin katkeran oloiseksi masennuslääkkeiden aloittamisen jälkeen, niin onko toivoa tilanteen tasoittumisesta? Esim. kun lääke alkaa vaikuttaa toivottavalla tavalla?



Mulla on kaveri, joka oli ihan tavallisen oloinen, silloin tällöin stressaantunut, välillä masentunut, välillä iloinen. Hänellä oli toki rankkojakin aikoja. Pidimme yhteyttä melko säännöllisesti. Tällöin opiskelin ja elämäni oli aika tyhjää, joten tapailu oli helppoa.



Myöhemmin menin töihin ja muutin kauemmas. Ei ollutkaan enää niin yksinkertaista olla yhteydessä. Sitten ystävällä oli epäonnea miessuhteissa ja hän masentui.



Alkoi sitten käydä terapiassa ja sai lääkityksen masennukseen. Olen yrittänyt edelleen olla häneen yhteydessä, mutta hankalalta tuntuu. Hän on tosi kireä ja yhteydenpito on vain minun vastuullani. Lisäksi hän juo tosi paljon ja humalassa käyttäytyy hyvin erikoisella tavalla. Hänellä on paljon tic-liikkeitä.



En oikein tiedä mitä tehdä, kun toisaalta hän ei tunnu kaipaavan seuraani. Toisaalta haluaisin kuitenkin pitää yhteyttä, koska ystäviä ei koskaan ole liikaa ja eiköhän hänkin tuosta ajan mittaan kuntoudu. Ei minulle ainakaan tarvitsisi esittää pärjäävää, koska en minäkään ole mikään varsinainen menestystarina elämäni kanssa. Harmittaa loitontuminen.



Ymmärrän kyllä, ettei aina huvita olla sosiaalinen, mutta kokeeko hän sitten, että olen hylännyt hänet nyt kun itselläni menee paremmin, mutta hänellä ei? Yksi vaikeus on se, että itselläni päivät ja illat ovat täynnä ohjelmaa, ei ole helppo tavata ketään ystäviä.