Lue keskustelun säännöt.
Miksi aina petyn äitiini?
22.07.2009 |
Onko muilla edes lähellekään samaanlaista? Äitini soitti (eka kerran yli viikkoon), halusi vain kysyä, mitä voisi laittaa grilliin, kun on uuden miesystävänsä kanssa menossa grillaamaan. Ei kertaakaan puhelun aikana edes kysynyt, mitä meille kuuluu (olen vauvan ja isomman kanssa kotona, mies töissä - äitini tietää, että olen kovilla heräämisten ja lastenhoidon kanssa). Jotenkin vaan TAAS petyin - kyllä mulle tulis mieleen kysyä lapseltani, että kuinka hän voi?!?!
Ja historiaa sen verran, että ei todellakaan auta meitä oikeastaan missään. Isompi on ollut yhden yön hänen luonaan (silloin kun mummon omaan aikatauluun asia sopi) nyt kesäloman aikana. Meille syntyi vauva talvella ja olen siitä saakka heräillyt 4-8 kertaa yössä, joten oma jaksaminen alkaa olla kovilla. Jotenkin vaan odottaisin, että omalta äidiltä saisin edes jotain apua. Ja hän siis aivan hyväkuntoinen viisikymppinen - vieläpä tällä hetkellä työtön, joten aikaa kyllä olisi, jos me oltaisiin edes jossain kohdassa hänen prioriteettilistallaan.
Ja asuu vielä ihan muutaman kilometrin päässä meiltä - 300km päässä asuva anoppikin on meillä enemmän apuna kuin oma äiti.
Onko mulla oikeus pettyä???
Kommentit (23)
äiti joka ei ole paljoa auttanut. :(
minulla on poika ja ei pitänyt sitä sylisä ku ehkä sitte ku oli puoli vuotias ja sekin siitä kun pikku veli huomautti että et ole pitänyt vielä kertaakaan poikaa. ja nyt siskolla tulee vauva niin on jo nyt hyyssäämässä sitä...
Minä kans olen niin pettynyt omaan äitiin. tulee kyllä huomaamaansen sitte kun se tarvii vanhana apua että sitä ei tule kun mua ei kiinnosta.
anoppi on taas liian hössö ja sen sitäkään kestä. pitää yrittää vähän pitää etäisyyttä että saatas omaa elämää vähän. että on siitäkin haitaksi ku on liian hösöttäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kai olet jo aika kauan tiennyt, että miten äitisi suhtautuu perheeseeni, lastenlastenhoitoon ym.?
Yökyläpaikka mummulassa muuten ON jo aika paljon, vaikkapa vain kertakin!
Äidilläsi ei ole mitään velvollisuutta auttaa tai olla kiinnostunut, joten sinun täytyy vain kasvaa aikuiseksi. Toki voit PYYTÄÄ apua jos kehtaat. Kieltäytyy sitten jos tahtoo.
Eivät meidänkään isovanhemmat auttele.
Oma äitini on fyysisesti ja psyykkisesti sairas. Ei pystynyt aikoinaan hoitamaan minua saatika sitten lapsiani nykyään.
Isäni taas elää teinipoikavaihettaan (eronnut), eikä myöskään auta.
Anoppi jonkin verran auttaa kerran vuodessa. Mutta ei oikeastaan paljon . On vasta 60-vuotias, mutta voivottelee vaan sairauksiaan.
Ukki taas on juoppo, jolle ei voi lasta uskoa.
Että on muillakin harmillinen tilanne, jos yhtään lohduttaa. ;-/
Jonkin verran olemme käyttäneet MLL:n hoitajia.