Akateemisesti koulutetut väheksyvät joskus alemmin koulutettuja keskustelukumppaneina. Miksi?
Monesti törmää ajattelutapaan, jonka mukaan ammattikoulun käynyt ei osaa keskustella mistään järkevästi. Miksi keskusteluun vaaditaan akateeminen loppututkinto?
Tietenkin ehkä sitten, jos keskustellaan nimenomaan tietystä tieteenalasta, kuten vaikka lääketieteestä.
Mutta moni tuntuu olevan sitä mieltä, ettei ammattikoulun käynyt osaa keskustella järkevästi mistään.
Itse olen aina lukenut paljon, ja omaan mielestäni hyvän yleissivistyksen, ammattikoulutuksesta huolimatta. ; )
Kommentit (12)
Nykyinen mieheni amispohjalta on esimerkiksi tosi fiksu ja sivistynyt. Eksäni oli pöllömpi, vaikka olikin akateeminen. Mutta kyllä amistyypit usein on valitettavan epäsivistyneitä ja erityisesti naiset. Sitä yksinkertaisuuden ja tietämättömyyden määrää on vaikea ymmärtää. Ei tarvi tietää edes koulutusta, kun monista kuulee heti, että ollaan tässä maksimissaan ammattikoulun käyneitä. Minä muodostan siis kuvan käytöksestä, enkä mitenkään koulutuksesta. Valitettavasti noi useimmiten menee hyvin yhteen.
käytä kovin paljon mitään hienoja sivistysanoja enkä ainakaan niillä vähillä hienostele mitä osaan. Mutta kyllä se hiukan kertoo ihmisestä, jos silmät pyöreinä ihmettelee joka sanaa, että mitä tuo tarkoittaa, mistä tuo oikein puhuu. Kun ainoa sanavrasto on karttunut Reginaa lukiessa.
Olen huomannut saman, korkeammin koulutetut eivät välttämättä edes tervehdi työpaikalla. Olenhan mä vaan tyyliin "talkkari". Illanistujaisissa ei varmasti voi tulla samaan pöytään, enhän minä osaisi keskustella samoin kuin HE. Tulee sellaisia ylimielisiä katseita ja hymähdyksiä, jos yritän keskustella jostain. Ärsyttävää, mutta nykyään en edes yritä mennä mukaan.
koulutustason päättelemään siitä, miten ihminen käyttäytyy, miten puhuu ja miten kirjoittaa. Usein jopa ulkonäöstä ja pukeutumisesta voi päätellä koulutustason. Tottakai akateemisesti koulutetut ovat keskimäärin fiksumpia, siis keskimäärin. Se ei kuitenkaan tosiaankaan tarkoita sitä, että olisivat muita parempia ihmisiä. Ylimielisyys, väheksyntä ja tervehtimättä jättäminen voivat minusta lähes nollata oletetun akateemisen fiksuuden.
Herää kyllä kysymys, missä kuvaamasi kaltaiseen ajattelutapaan "monesti" törmää, nimittäin itse en ole törmännyt siihen kuin täällä palstalla ja poikkeuksetta sen esittää joku ei-akateeminen. Alemmuuskompleksistako kysymys vai mistä?
puhumisesta, pukeutumisesta jne.
Kyllä, esim.tohtoristyyppejä on vaikka minkälaista haamumaisista aivan outoihin/erikoisiin. Pukeutuminenkin voi olla kuin ryysyläisellä, ei se aina koulutusta katso!
Ja jos nämä korkeammin koulutetut edes vaivautuisivat keskustelemaan kanssani (eikä vain säästä), niin varmasti keskustelu etenisi enkä jäisi "hoomoilasena änkyttämään".
Mutta jos on valmiiksi perusperiaate, että ns.amistyyppien kanssa ei voi keskustella sivistyneesti tai syvällisemmin!?
Mutta se kenen pöytään menen työpaikan jutuissa istumaan ei liity mitenkään siihen mikä kenenkin koulutustaso on, vaan siihen ketkä TUNNEN. Käytännössä siis istun lähinnä omien kollegoideni kanssa enkä niiden "tyyliin talkkarien", mutta se ei ole kannanotto siihen olisiko heistä keskusteluseuraa vai ei. En vain jaksa niissä tilaisuuksissa ruveta tutustumaan vieraisiin ihmisiin vaan mieluummin juttelen omien kaverieni kanssa.
Olen huomannut saman, korkeammin koulutetut eivät välttämättä edes tervehdi työpaikalla. Olenhan mä vaan tyyliin "talkkari". Illanistujaisissa ei varmasti voi tulla samaan pöytään, enhän minä osaisi keskustella samoin kuin HE. Tulee sellaisia ylimielisiä katseita ja hymähdyksiä, jos yritän keskustella jostain. Ärsyttävää, mutta nykyään en edes yritä mennä mukaan.
Onko ihan varmaa että haluaisitte itse keskustella "järkevästi" akateemisen ylimielisen ja väheksyvän tyypin kanssa? Mitä iloa on jakaa asioita ja hakea sellaisen ihmisen arvostusta, jota ei itse arvosta, vai arvostaako sittenkin-pelkästään koulutuksen perusteella?
Jo opiskelijakuppilassa sain kuulla, että olen opiskellut liikaa, jos kieltäydyin tanssimasta kera "reilun työmiehen", joka oli ottanut pari tuoppia liikaa.
Yleensä ihan sama mitä on opiskellut. Mikäli on lukenut paljon kirjoja non muuten ynnä muuten fiksu, niin osaa keskustella ja omaa laajan sanavaraston.