Miksi mua kiukuttaa aina!?!
Kiukuttaa kun mies ei huomioi, ei miehen aloitteesta tehdä mitään. Kiukuttaa ja itkettää kun ''kaikkien muiden'' miehet on ihania ja kultaisia ja helliä. Ei vaan meillä. Suututtaa kun olen pahalla päällä niin mies alkaa vain mököttää. Ei saa sanaa suustaan, ei voi lohduttaa tai sanoa mitään ihanaa. Itkettää kun tuntuu, että minä olen syypää kaikkeen. Kiukuttaa omat amaattivalintani, haluan johonkin helppoon työhön joka ei sido kuin kahdeksasta neljään. Haluan sellaisen miehen joka haluaa seksiä muutaman kerran viikossa, kaikilla muilla tuntuu olevan sellainen mies :,( Kiukuttaa kun mies tietää, etttä mulla on menkat alkamassa ja mieli sen vuoksi ihan maassa ja se ei reagoi mitenkään :((
Kommentit (6)
mietin, että onko se kaikki vika oikein mussa. Kiukuttaa kun en pysty parempaan. Kiukuttaa kun tuntuu taas, että kaikki on huonosti. Itkettää kun mikään ei oikein mene niin kuin pitäisi.. ap
Ihan tosissaan. Itsekin olen aina ollut sellainen kiukutteleva, ärtyisä pakkaus. Sairastuin monien yhteensattumien ja asioiden solmiintumisen vuoksi masennukseen ja mielialalääkkeiden myötä kokonaisuuskin on parantunut huomattavasti. Kestän lapsia ja miestä ja oikeastaan itseänikin paljon paremmin kuin aikaisemmin, se ikuinen kärttyisyys on paljon vähäisempää. Toki mies pännii ja kaikki on aina huonosti, mutta selvästi lääkitys on tätä puolta tasoittanut. Nyt mietinkin, kun masennus on väistynyt, kuinka uskaltaisin lopettaa mielialalääkkeen muuttumatta taas kamalaksi akaksi. Sillä kyllä nämä jutut omien korvien välissä ovat, eivät miehen.
kiukuttaa, kun annan jo periksi asioille. Haluaisin olla samanlainen suorittaja kuin ennen, hyvä töissä, laiha ja nätti, innokas siivoamaan ja kokoajan pyrkimässä eteenpäin.
Itkettä, kun tuntuu, etten jaksa yrittää. Koitan miellyttää miestäni mahdollisimman paljon. Koitan olla painostamatta häntä. Koitan ja koitan vain ja itkettää kunnen kaikkeen pysty :´,(
ap
niin kai minullakin. en vain halua olla heikko ja syödä lääkkeitä... ap
vaan vahvuutta, jos lääkkeitä syö! Ne ovat silkkaa biologiaa, eivät mitään huuhaata ja woodoota. Eihän sun tartte niistä kenellekään kertoa, en minäkään ole kertonut, en edes miehelleni. Jos ne auttavat jaksamaan niin ei siinä voi olla mitään väärää.
Ajatuksesi ovat kuin omiani jokin aika sitten. Voimia! T. 6
Ja niin metsä vastaa kun sinne huudetaan. Jos tosi vaikeeta, hae ulkopuolista apua. Ja erokin on mahdollinen, jos ukkosi täysi dorka.