Lue keskustelun säännöt.
Kaikki on ihan perseestä!
17.07.2009 |
Mä olen ollut yhdessä mun miehen kanssa 17 vuotta ja on 2 lasta. Mä haluan miestäni todella paljon, päivittäin, mutta hän on viileä mua kohtaan ja sanelee ehtoja seksille. (esim ruoka pitää olla tiettynä aikana tehty ja koti siivottu, seksiä saa ehdottaa vasta kymmenen aikaan illalla, mutta ei myöhemmin jne). Ja hän raivoaa koko ajan mulle. Kaikki on mun vika.
Ehkä taustalla on se että vuosi sitten työkaverini ihastui minuun ja minä myös häneen. En pettänyt miestäni vaan taistelin 9 kuukautta tunteiden kanssa ja lopulta sain ravisteltua itseni huumaavasta ihastuksesta (ja loukattua toista osapuolta.) Mieheni oli kyllä aistinut heti, että mulla on jotain säpinää. Tunnustin miehelleni, että olen ollut ihastunut toiseen, mutta nyt se on loppu. Hän suuttui ja sanoi ettei anna ikinä anteeksi.
Siitä on nyt 3 kuukautta ja hän muistuttaa asiasta päivittäin. Hän kyllä uskoi sen, etten ole tehnyt mitään, mutta hänestä henkinen pettäminen on sama asia.
Mutta vittu mä en voinu mitään sille että ihastuin, mitä enemmän kielsin asiaa itseltäni, sitä enemmän ihastuin! Itse mielestäni tein todella hyvin ja minuun voi luottaa entistä enemmän ja rakkauteni miestäni kohtaan on testattu! Perkele! Tämäkö on uskollisuuden palkka?
Kommentit (12)
tämä on palkka ja sen olet ansainnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuntuu aika kohtuuttomalta käytökseltä sinua kohtaan.
mutta toisaalta varmaan olisin itsekin miehesi sijassa todella loukkaantunut, vaikka mitään seksuaalista ei olekann tapahtunut....puolensa ja puolensa.
hyvässä parisuhteessa on kuitenkin töissä kaksi ihmistä. mitäs jos tuon kaiken vihan ja kiukun koittaisitte (vaikkapa pariterapiassa) suunnata teidän parisuhteen vahvistamiseen? en nyt anna sinulle mitään synninpäästöä pettämisellesi, mutta luultavasti tilanne omassa parisuhteessasi on ollut vähemmän onnellinen kun olet ajautunut ihanstumiseen toisen kanssa. eikä tämä siis tarkoita että pettämisesi olisi jotenkin miehesi syy. vaan yksinkertaisesti sitä että te kumpikin olette todennäköisesti hoitaneet parisuhdettanne vähemmän aktiivisesti, mikä on luonut otollisen tilanteen ihastumiselle.
hatunnosto kuitenkin sinulle ettet edennyt ihastuksesi kanssa, vaan päätit pysyä miehesi kanssa.
meillä ainakin pappi sanoi häissä että, en kysy lupaatko rakastaa puolisoasi koko elämäsi, vaan kysyn tahdotko rakastaa puolisoasi koko elämäsi. koska välillä rakkaus vaatii tahtoa, ja sitä sinä osoitit tahtomalla jatkaa omassa parisuhteessasi.
jos siis keskittyisitte vahvistamaan omaa parisuhdettanne, ajattelisin että vastaavia tilanteita tuskin tulee uudelleen.
mutta jotenkin tuntuu että jos näin jatketaan, ei sinun tahtomisesi paljon paina. noin ahdistavasta tilanteesta kun ihmisen on vain päästävä pois, tavalla tai toisella....
Mitään henkistä pettämistä oo olemassakaan...jokainen saattaa joskus ajatella jotain muuta kuin sitä omaa puolisoaan eli kaikki olis sitten pettureita! En kyllä yhtään ymmärrä miehesi ajatusmaailmaa. Tuossa tilanteessa olis varmaan parempi jo erota? Todella rasittavaa...ihastuksia tulee ja menee, mutta rakkaus on pysyvää.
mieheni kanssa todella hyvin ja olimme rakastuneita. Mutta tämä toinen mies muistuttaa omaa miestäni niin paljon, että voisivat olla vaikka kaksosia! Puhuvat ja käyttäytyvät samalla tavalla ja perhana silmät, hampaat ja nenäkin on ihan samanlainen puhumattakaan hiuksista! Mieheni siskokin oli kerran kaupassa katsonut suuauki, että onko tuossa velipoika vai kuka kumma tuo on.
Rakastan miestäni paljon, mutta mun kroppa reagoi tähän toiseen mieheen samoin kuin omaani vaikka järki sanoikin, ettei se ole sama. Sitten kun tämä toinen ihastui korviaan myöten minuun, tuli ne vanhat ihastumistunteet herätettyä ja lopulta olin niin sekaisin tästä toisesta. Silloin myös tunteeni omaa miestä kohtaa syveni vielä enemmän ja kyllähän musta aika kiimanen tuli.
Mieheni kyllä alkoi äkkiä aavistaa hehkustani, ettei kaikki ole ihan ok. Hän tivasi jatkuvasti onko mulla joku toinen ja sitä ettei kestä kuulla mistään miesjutuista vaan tappaa välittömästi itsensä.
Vaikka kuinka tunsin ihastusta toiseen, en olisi voinut pettää, sillä en voisi elää päivääkään niin, etten voisi katsoa miestäni silmiin. Rankinta on se, että toiseen mieheen sain sellaisen henkisen yhteyden, jota en ole aiemmin kokenut. Hän teki minuun lähtemättömän vaikutuksen.
Olen ihminen joka ei ole montaa kertaa ihastunut, enkä ole koskaan ollut "haku päällä". Olen vaikka yksin, jos ei ole erittäin hyvää tai edes täydellistä tarjolla. Ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä, vaan sillä miten kolahtaa kun ekan kerran katsoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkka uskollisuudesta. Pyh se nyt on minimivaade kuten sekin että ei lyö ja kohtelee kunnioittavasti. Siitä mitään palkkoja ansaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kokemusta ap:n tilanteesta toisinpäin eli minä ihastuin työkaveriini tai oikeastaan ystävääni ja puoliso sai minut kiinni juurikin käytöksen muuttumisen ja sellaisen takia. Sittenpä piti näyttää puhelimesta viestit ja koko homma aukesi. En ole myöntänyt ihastumista eikä mitään fyysistä ole koskaan ollut toisen kanssa, mutta tuo asia painaa suhdettamme. Ja minä olen edelleen lätkässä ystävääni, vaikka pidänkin etäisyyttä häneen kun emme enää ole vuosiin olleet työkavereita. Mitä nyt välillä tulee viestiteltyä salassa, vaikka olen luvannut keskustella puolison kanssa etukäteen, jos haluan ystävään ottaa yhteyttä. Siitä tosin tulee aina sota tai ainakin se kaivetaan seuraavassa riidassa esiin. Muita ehtoja ei ole tullut mutta ei tämä suhdekaan normaali ole. Puolison mielestä olen pettänyt eikä se muuksi muutu, vaikkei olekaan pantu eikä edes pussattu ystävän kanssa. Sama lienee miehelläsi tilanne, että hänen mielestään olet pettänyt ja loukannut miestäsi.
M40
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kokemusta ap:n tilanteesta toisinpäin eli minä ihastuin työkaveriini tai oikeastaan ystävääni ja puoliso sai minut kiinni juurikin käytöksen muuttumisen ja sellaisen takia. Sittenpä piti näyttää puhelimesta viestit ja koko homma aukesi. En ole myöntänyt ihastumista eikä mitään fyysistä ole koskaan ollut toisen kanssa, mutta tuo asia painaa suhdettamme. Ja minä olen edelleen lätkässä ystävääni, vaikka pidänkin etäisyyttä häneen kun emme enää ole vuosiin olleet työkavereita. Mitä nyt välillä tulee viestiteltyä salassa, vaikka olen luvannut keskustella puolison kanssa etukäteen, jos haluan ystävään ottaa yhteyttä. Siitä tosin tulee aina sota tai ainakin se kaivetaan seuraavassa riidassa esiin. Muita ehtoja ei ole tullut mutta ei tämä suhdekaan normaali ole. Puolison mielestä olen pettänyt eikä se muuksi muutu, vaikkei olekaan pantu eikä edes pussattu ystävän kanssa. Sama lienee miehelläsi tilanne, että hänen mielestään olet pettänyt ja loukannut miestäsi.
M40
Miten niin toisinpäin, ihan sama tilannehan ap:llakin oli. Ihastui työkaveriin, mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tämän takia lapset, minä en usko monogamisiin suhteisiin.
On täysin luonnollista ihastua, ja miehen osoittamat reaktio asiaan on juurikin esimerkki siitä, miksi monogaminen asenne on epäluonnollinen. Ainoa mitä se tuo suhteeseen, on mustasukkaisuutta ja itsesyytöksiä, jos tätä esimerkkiä katsoo.
AP on koittanut kieltää tunteensa, piilottaa ne, mutta mitä sille nyt oikeasti voi? Ja vielä kaupan päälle paska mies, joka huonossa itsetunnossaan käyttää asiaa lyömäaseena. Ja täällä jotkut naamattomat rääppiät ett niin siitä pettäjä saat. Voisin heittää arvauksen kommentoijien oman liiton tilasta, perustuen noihin signaaleihin. Mutta en vajoa niin alas.
Harvemmin sanon tätä, täällä en ole vielä koskaan mutta nyt on aika: Jätä se. Ei kukaan toisesta välittää toimi noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kokemusta ap:n tilanteesta toisinpäin eli minä ihastuin työkaveriini tai oikeastaan ystävääni ja puoliso sai minut kiinni juurikin käytöksen muuttumisen ja sellaisen takia. Sittenpä piti näyttää puhelimesta viestit ja koko homma aukesi. En ole myöntänyt ihastumista eikä mitään fyysistä ole koskaan ollut toisen kanssa, mutta tuo asia painaa suhdettamme. Ja minä olen edelleen lätkässä ystävääni, vaikka pidänkin etäisyyttä häneen kun emme enää ole vuosiin olleet työkavereita. Mitä nyt välillä tulee viestiteltyä salassa, vaikka olen luvannut keskustella puolison kanssa etukäteen, jos haluan ystävään ottaa yhteyttä. Siitä tosin tulee aina sota tai ainakin se kaivetaan seuraavassa riidassa esiin. Muita ehtoja ei ole tullut mutta ei tämä suhdekaan normaali ole. Puolison mielestä olen pettänyt eikä se muuksi muutu, vaikkei olekaan pantu eikä edes pussattu ystävän kanssa. Sama lienee miehelläsi tilanne, että hänen mielestään olet pettänyt ja loukannut miestäsi.
M40
Miten niin toisinpäin, ihan sama tilannehan ap:llakin oli. Ihastui työkaveriin, mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
Toisinpäin = minä olen mies ja vaimo loukkaantui, kun ihastuin toiseen naiseen. Joo, huonosti muotoiltu, toisin päin olis enemmänkin että minä olisin se loukattu osapuoli...
M40
Petit henkisesti miehesi ja nyt puhut uskollisuudesta. Miehelläsi on oikeus olla pettynyt sinuun. Elä ihmettele, jos miehesi kostaa sinulle.