Kysymys akateemisille?
Luokitteletteko ihmiset sen mukaan onko heidän tutkintonsa alempi vai ylempi. En nyt tarkoita mitään amk-tutkintoja, jotka eivät akateemisia ole ollenkaan. Lähinnä tarkoitan kandin ja maisterin tutkintoja. Olenko mielestänne akateemine jos olen suorittanut vain kandin, esim. lto:n kasvatustieteen kandi.
Kommentit (29)
Ja kukapa sitä kissan häntää nostaisi, ellei katti itse.
Rehellistä ja yllättävän itsekriittistä puhetta oikislaiselta, kiitos! Mieheni oli valmistunut laudaturin paperein aikoinaan oik.kandiksi, kun itse vielä väkersin toisen alan tutkintoa. Kysyin omassa graduvaiheessani innokkaana metodiopiskelijana, että millä metodilla hän teki (laudaturin) gradunsa. Mieheni kysyi: "Mikä on metodi?" Grhm... (Jotain sisällönanalyysia se taitaa näin maallikkona gradua selaten olla.)
No, metodista viis, ainakin palkassa hän pesee minut 6-0, joten ehkä sitä ns. akateemisuutta ei kannata liian korkealle jalustalle nostaa...
En hirveästi luokittele ihmisiä tuon perusteella koska osa ns. akateemisista tutkinnoista ei sisällä mitään akateemista. Itse olen oikeustieteen maisteri ja me lähinnä luimme ulkoa kirjoja yksinämme kirjastossa, ja teimme miniatyyrigradun, jossa referoidaan alan kulloisiakin einsteineja. Tieteellisen tutkimustyön osuus tästä ylemmästä korkeatoulututkinnostamme on tasan nolla opintopistettä. Luen perinteisen akateemisiksi tutkinnoiksi ehkä vain jotkin humanistiset, matemaattis-luonnontieteelliset alat, joissa oikeasti tehdään tiedettä, pohditaan, uudistutaan. Ja vaikka sillä on paikkansa, ei ehkä olisi laitaa, että puolet suomalaisista valmistuisi sieltä kortistoon. Tehdään me muut siis työllistäviä tutkintoja, niiden tasosta riippumatta. T: akateeminen ammattikoululainen ;-)
Eri asia on sitten se, kuuluisivatko kaikki tällä hetkellä yliopistoissa opetettavat alat mielestäni oikeasti yliopistoon :-)
minusta akateeminen ajattelu, analyyttisyys yms eivät sinänsä vaadi edes tutkintoa. Kuka tahansa ihminen voi olla ajatteleva, pohdiskeleva, lukea hyvää kirjallisuutta, olla älykäs keskustelija. Koulussa sellaista oppii huonosti.
Oppiarvoja sinänsä saa vaikka internetistä, jos se tittelin puute jää hämäämään. Suomessakaan maisterin paperit eivät ole kaikilla aloilla toisiaan vastaavia - kyllähän esim. oikislaiset puurtavat kovasti ulkolukunsa parissa, ja humanistit pohtivat metodeitaan ;-)
Ja palkkaus on tietyillä aloilla kovempi, vaikka työ olisi aivan apinatyötä.
Jos itse tuolta yliopistomaailmasta ajattelee tilannetta, suurinta meteliä akateemisuudestaan pitävät ehkä ne, joille se akateeminen oppiarvo on kaikki, mitä hommasta käteen jää. Palkka, työllistymistodennäköisyys ja työn arvostus ovat niin pieniä, että oma tyytyväisyys pitää siitä paperista hakea. Juristi taas hakee tyytyväisyytensä ehkä siitä, että on juristi muiden silmissä.. ei se työ useinkaan ihan niin hohdokasta ole kuin tv:ssä. Kaipa se akateemisuuskyykytys täällä on yksi keino saada lisää tyytyväisyyttä omiin ratkaisuihinsa?
Olen kanssasi eri mieltä.
Uskon, että yksi syy Suomen loistavaan koulumenestykseen on juuri se, että luokanopet suorittavat akateemisen tutkinnon. Ne, jotka hakeutuvat koulutukseen ovat voittopuolisesti hyvin koulussa menestyneitä. Jos luokanopettajakoulutus ei olisi akateeminen ammatti, karsisi se nimenomaan sitä "huippuporukkaa" pois, siis niiitä jotka haluavat olla akateemisesti koulutettuja. Olen täysin varma, että hakijoiden taso tipahtaisi roimasti, jos luokanopettajakoulutus ei johtaisi yliopistotutkintoon!
Ja jollekin tietämättömälle. Graduja ei tehdä OKL:ssä ryhmätyönä: yksin tai parin kanssa! Käsittääkseni myös kauppakrkeassa ainakin aiemmin tehtiin pääsääntöisesti parittain. ei kai se nyt sulje akateemisuutt aåpois,e ttä tekee jonkun toisen kanssa!
LTO:sta. eikö juuri gradun tekeminen ole sitä akateemisuutta, eli mielestäni lto ei ole akateeminen, koska loppututkinto on tekemättä.
Olen myös kirjoittanut viestin nro 11 (vai oliko se 12). En luokittele luokanopettajia samaan lastentarhanopettajien kanssa, vaikka "perusopetuksesta" puhunkin.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä.
amk-tutkinnot eivät ole akateemisia tutkintoja.
ja iso ansio siihen on kyllä opetettavan oppilasaineksen homogeenisuus. Toinen iso ansio lienee tavassa, jolla tutkimus tehdään. Sillä jos suomalaiset olisivat niin ylivoimaisia koulutiellään, mikä kumma sen lopettaa heti kun mennään lukioon, saati korkeampiin kouluasteisiin.
Olen kanssasi eri mieltä.
Uskon, että yksi syy Suomen loistavaan koulumenestykseen on juuri se, että luokanopet suorittavat akateemisen tutkinnon. Ne, jotka hakeutuvat koulutukseen ovat voittopuolisesti hyvin koulussa menestyneitä. Jos luokanopettajakoulutus ei olisi akateeminen ammatti, karsisi se nimenomaan sitä "huippuporukkaa" pois, siis niiitä jotka haluavat olla akateemisesti koulutettuja. Olen täysin varma, että hakijoiden taso tipahtaisi roimasti, jos luokanopettajakoulutus ei johtaisi yliopistotutkintoon!Ja jollekin tietämättömälle. Graduja ei tehdä OKL:ssä ryhmätyönä: yksin tai parin kanssa! Käsittääkseni myös kauppakrkeassa ainakin aiemmin tehtiin pääsääntöisesti parittain. ei kai se nyt sulje akateemisuutt aåpois,e ttä tekee jonkun toisen kanssa!
LTO:sta. eikö juuri gradun tekeminen ole sitä akateemisuutta, eli mielestäni lto ei ole akateeminen, koska loppututkinto on tekemättä.
ole oppilasaines homogeenistä! Samassa luokassa voi olla viisikin eri diagnooseilla varustettua lasta 20 muun oppilaan kanssa!
Miksi se on niin vaikea myöntää, että luokanopettajat hoitavat hommansa olosuhteisiin nähden mielettömän hyvin?
samaa mielta !!