Millaiseksi kuvittelet henkilön, jolla on 2 korkeakoulututkintoa,
(toinen ammattikorkeakoulusta ja toinen yliopistosta, lisäksi useita avoimen yliopiston kursseja ja muuta koulutusta), toimii esimiestehtävissä 18 henkilölle, on 2 lapsen äiti ja ollut naimisissa 13 vuotta?
Kommentit (23)
Jos on kaksi oikeaa ylempää korkeakoulututkintoa niin:
Vaihtoehto 1: On huomannut jossain vaiheessa ettei tää ole mun ala ja vaihtanut toiseen tieteenalaan, mutta hoitanut kuitenkin myös sen toisen tutkinnon valmiiksi. Tällainen on mm. siskoni
Vaihtoehto 2: Kunnianhimoinen ja fiksu sekä ahkera uraohjus, joka fiksulla yhdistelmällä pääsee vielä pitkälle (esim. Tuotantotalous + oikis, kauppis + oikis, kasvatustieteet + kauppis jne.)
Jos kyseessä on AMK tutkinto ja ylempi korkeakoulututkinto, on tyyppi vaan jatkanut opistotasolta ylempään korkeakoulututkintoon ja tykkää selvästi opiskella. Noi avoimen tutkinnon on mielleyhtymässäni tyyliin Ranskan jatko-opinnot, Espanjan perusopinnot, markkinointi ja asiakaspalvelu jne.
kyse on ystävästäni ja kysyinkin tätä siksi, että ajatellaanko tosiaan, että noin kouluttautunut ja urallaan edistynyt on "onnellinen, menestyvä ja hyväntuulinen", varsinkin kun on saanut myös perheen.
Salassa ystäväni syö masennuslääkkeitä, on avioeron partaalla ja terveyskin reistaa. Ulospäin kaikki näyttää hyvältä. Täälläkin vastaukset heti osoittivat, että tällaiselle ihmiselle ollaan helposti kateellisia, vaikka todellista pohjaa ei ehkä sitten olisikaan...
ko ihmisen ihmiseksi, joka ei tiedä mitä elämältään haluaa.
Nämä ovat kuitenkin inhimillisiä piirteitä, joten en ajattele mitenkään pahalla. Mutta kateutta en osaisi tuntea.
Mulla on kaksi korkeakoulututkintoa siitä syystä, että vaihdoin alaa kesken opiskelun ja tein vanhankin tutkinnon loppuun, kun siitä ei enää paljon puuttunut.
tuttavapiirissäni. Aika monella nykyään on erilaisia koulutuksia, ja monella on nykyään ylempiäkin korkeakoulututkintojakin monta, samoin tohtorintutkintojakin voi olla parikin. Silloin ihminen on mielestäni jo aika fiksu ja kiinnostava, jos tutkinnot ovat erityyppisiltä aloilta.
Masennuslääkkeidenkin käyttö on nykyään yleistä, omassa tuttavapiirissäni on aika monta sellaista ihmistä, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa turvautuneet psyykelääkkeisiin. Fiksuja ja menestyviä ihmisiä kaikki, eikä se silmissäni vähennä heidän fiksuuttaan ja menestymistään, että he tiukoissa tilanteissa osaavat ottaa apua vastaan, päin vastoin.
Jolle tosin on tärkeää, että hänellä on ne tutkinnot ja että alaisiakin on se 18.
toinen ammattikorkeakoulusta ja toinen yliopistosta
Ja: ammattikorkeakoulututkinto ei ole korkeakoulututkinto. Asiavirhe.
hupsujen kurssiensa saati masennuslääkityksensä kanssa.
ko ihmisen ihmiseksi, joka ei tiedä mitä elämältään haluaa.
jo ennen kun ap paljasti ystävänsä ongelmat.
jolla on kaksi yliopistotutkintoa ja on tosi älykäs ihminen, mutta muuten itsestään aika epävarma. On paras keskustelija mitä tiedän, tosi kriittinen ja hirmu hyvä yleistieto, mutta yksityiselämässään sattuu ja tapahtuu "kaikenlaista" siinä missä muillekin. Ei esim ole omistusasuntoa vielä, koska tämä hlö ei tiedä mitä tekisi isona. Vuokralla asuu, koska on vähän boheemi.
Ja miettii kolmatta tutkintoa ;)
Ja: ammattikorkeakoulututkinto ei ole korkeakoulututkinto. Asiavirhe.
...ja amk-laiset sangen mielellään antavatkin niiden sekoittua akateemisiin korkeakoulututkintoihin eli tiede- ja taidekorkeakouluissa suoritettuihin tutkintoihin.
Kurinalaisuus. Uskon, että henkilö, jolla on ollut sitkeyttä opiskella, luotsata perhettä ja on ollut pitkään avioliitossa täytyy olla hyvä organisoija, paineensietokyky on varmaan kohdillaan ja itsekuri myös.
Sitä, millainen esimies hän on, ei voi sanoa näkemättä mitenkään.
pitäisi aloitusotsikon henkilöä joko sellaisena, joka ei pääse työelämään, ja täyttää aikansa turhalla opiskelulla. Tai sitten tavoitteellisena ihmisenä joka saa asiat loppuun asti eikä jätä kesken (jos henkilö olisi jo hyvin kiinni työelämässä).
Jos on taidetakojan amk-tutkinto ja teoreettisen filosofian maisteritutkinto, niin menisi ensimmäiseen luokkaan. :)
hän on sellainen hiljainen hiiri, eka tyttöystävä tuli 30 vuotiaana. On aika iso pomo isossa firmassa, jossa riittää pomona oleminen että on fiksu eikä minkäänlaisia sosiaalisia taitoja.
Hän luki yliopistossa yhden alan ja sitten kun oli niin kiva olla siellä, bileitä, tutustui uusiin ihmiseen, jatkoi toiseen linjaan.
Lisäksi on kielinero matikan lisäksi ja käy jos missäkin kielen tunneilla.
Mäkin muistan, tosin ihan merkonomipohjalla kun meidän luokalla oli yks mimmi, joka halusi kauppakorkeaan ja kun ei päässyt, tuli vuodeksi kauppikseen ja haki uudestaan. Opettaja sanoi hae, mutta mene sinne vasta vuoden päästä, jotta saat paperit tästä, missään ei tykätä keskeneräisistä tutkinnoista ja cv.ssä paljastuu vapaat vuodet. Enpä tiedä mitä teki, tokalla vuodella ei enää meidän luokalla ole.
Iltalukiothan ovat täynnä näitä käydään lukemassa pari vuotta ranskaa, eli jos opiskelu on jäänyt hänelle päälle.
Mä en ole todellakaan mikään kielinero mutta sen kauppiksessa luetun espanjan jälkeen on ollut huomattavasti helpompi matkustaa latinalaisessa amerikassa. vaikka opinnoista onkin jo aikaa.
Opiskeluhan vie dementiaa eteenpäin, eli on toi parempi harrastus kun moni muu.
Tietty jos on esimiestehtävissä, 2 lapsen äiti, ihmettelen kuinka paljon hänellä sitä aikaa piisaa.
ammattikorkeakoulututkinto ei ole korkeakoulututkinto. Asiavirhe.
Ööö, mikäs se sitten on, jos ei korkeakoulututkinto??
olisi mielellään "parempi" ihminen. Varsinkin jos hän SANOO ITSE että hänellä on kaksi korkeakoulututkintoa...
(on mullakin, EIKÄ toinen niistä ole mikään amk... ja lisäksi mulla on yliopiston jatkotutkinto, mutta en mä niistä kenellekään puhu, ellei cv:tä kysytä)