Mies päätti sitten lähteä kaupunkilomalle äitinsä kanssa.

mies täytyy korvata sillä, että äiti tulee paikalle.

Toivottavasti romahdat sitten sen 3 päivän aikana ja lapsesi otetaan huostaan. Niinhän siinä käy kun äitiskään ei näköjään pysty kuin vaan käymään.



Mies ottakoon äkkiä tommosesta luuserista eron ja sulta kokonaan huoltajuus veke.



Jos tuleva ex-ukkos saa lapsen takaisin kotiin, pysy kaukana.



Noin tasapainoton ihminen on jo vaaraksi lapsen kehitykselle. Ja itselleen ja lähiympäristölleen.



Mielisairaala on ainut oikea osoite sulle matkan ajaksi ja pysyvämmäksi paikaksi.



Heippa ja hyvää jatkoa.





PS. surkee provo, joskus pitäis lopettaa ajoissa ...menee hauskuus.

"mene vain rakas". Mies ei uskalla varmaan töihinkään lähteä ilman lupaa.



ap

Toivottavasti romahdat sitten sen 3 päivän aikana ja lapsesi otetaan huostaan. Niinhän siinä käy kun äitiskään ei näköjään pysty kuin vaan käymään.

Mies ottakoon äkkiä tommosesta luuserista eron ja sulta kokonaan huoltajuus veke.

Jos tuleva ex-ukkos saa lapsen takaisin kotiin, pysy kaukana.

Noin tasapainoton ihminen on jo vaaraksi lapsen kehitykselle. Ja itselleen ja lähiympäristölleen.

Mielisairaala on ainut oikea osoite sulle matkan ajaksi ja pysyvämmäksi paikaksi.

Heippa ja hyvää jatkoa.

PS. surkee provo, joskus pitäis lopettaa ajoissa ...menee hauskuus.

Lasta ei oteta huostaan, äiti pääsee enemmäksi aikaa kuin vain käymään, mies ei ota eroa, en menetä huoltajuutta, en ole vaaraksi kenellekään. Tiesitkö muuten, että toisten diagnosointi on merkki omista psyykkisistä ongelmista?

Ps. ei ole provo.

ap

mies täytyy korvata sillä, että äiti tulee paikalle.

ap

töihin eikä matkallekaan, se on yleensä itsestäänselvä asia jos ei ole mitään todellista estettä ettei hän voisi lähteä. Mutta totta kai perheessä jossa on lapsia on keskusteltava yllättävistä menoista ensin jotta molemmille ei satu yllättäviä menoja yhtä aikaa. Mene vain rakas on hyvä tapa ilmaista että minun puolestani sellaista estettä ei ole. En pidä tapanani syyllistää miestä siitä, että hän on vastuussa henkisestä hyvinvoinnistani ja velvoitettu olemaan paikalla 24/7.

"mene vain rakas". Mies ei uskalla varmaan töihinkään lähteä ilman lupaa. ap

aloita se oma elämä ja eheytyminen muualla, täällä emme tunne sinua, eikä kaikilla ole tunnontuskia lyödä lyötyä. Kone kiinni, unta ja voimia seuraaviin päiviin.

Mies on samassa roolissa sinuun nähden.

No äidin ja lapsen välillä luulisi vanhempi-lapsi -suhteen olevan.

mies täytyy korvata sillä, että äiti tulee paikalle.

ap

(jos nyt sama ihminen on kirjoittanut kaikki nämä viestit joissa on allekirjoituksena AP...)

niin tämä koko ketjuhan oli sitten aivan turha. Kaikki menee hyvin ja pystyt hoitamaan lasta.

Lasta ei oteta huostaan, äiti pääsee enemmäksi aikaa kuin vain käymään, mies ei ota eroa, en menetä huoltajuutta, en ole vaaraksi kenellekään. Tiesitkö muuten, että toisten diagnosointi on merkki omista psyykkisistä ongelmista? Ps. ei ole provo. ap

että hoitotasapaino on nyt hyvä ja että hänellä on rauhoittavia. Jossain ketjun alkupäässä hän sanoi jättäneensä terapian tai vast. kesken, koska siitä ei ollut mitään "hyötyä". Keskeytetyistä prosesseista harvemmin on.

Olen ollut terapiassa + lääkityksellä depression takia useita vuosia, nyt olen terve. Terapia on todella kovaa työtä, eikä yhtään kivaa, ei mitään paijaamista. Uskon että ap jätti terapian kesken, koska se ei ollutkaan myötsukaista, vaan edellytti katsomista itseä silmästä silmään. On paljon helpompi vikistä ja vetää lääkkeitä ja uhkailla relapsinpelolla miehen kolmen(3) päivän matkan takia.

Missä muuten lapsi on ollut sen ajan kun ap on vastaillut meille? Lisätodiste provon puolesta?

Miten sä ap jaksat? Silmäilin viestiketjun läpi ja olet roikkunut tässä keskustelussa melkein 6 tuntia ihan online, parhaimmillaan vastannnut alle minuutissa.

onko lapsi miehesi hoidossa nyt?



Sinä olet istunut koneella tuntitolkulla.



Kuka teillä tiskaa, laittaa ruuan ja hoitaa lapsen?



Mies yksin?

Mihis se talousaspekti nyt taas hukkui?



Joku 100 ap:n viestiä sitten se oli se main issue miksi mies ei saisi reissuun lähteä yhdessä sen rinnalla etei ap voi lähteä mukaan kun ei saa vauvan ruokaa lämmitettyä.



Nyt on jo 100 viestiä jauhettu ap:n pelosta romahtaa psykoosin tasolle itkemään ja raivoamaan sängylle ja vauva jää hoitamatta eikä ap kykene soittamaan apua jos mies menee tuonne matkalle.



Tää menee nyt vähän sekavaksi koko hässäkkä, mutta toki sitäkin mielenkiintoisammaksi :)

kotonakaan lämmitettyä

on ehtinyt jo päästä terapiaan, käydä siellä tarpeeksi pitkään todetakseen ettei siitä ole hyötyä ja nyt on jo hyvä hoitotasapaino

että hoitotasapaino on nyt hyvä ja että hänellä on rauhoittavia. Jossain ketjun alkupäässä hän sanoi jättäneensä terapian tai vast. kesken, koska siitä ei ollut mitään "hyötyä". Keskeytetyistä prosesseista harvemmin on.

Olen ollut terapiassa + lääkityksellä depression takia useita vuosia, nyt olen terve. Terapia on todella kovaa työtä, eikä yhtään kivaa, ei mitään paijaamista. Uskon että ap jätti terapian kesken, koska se ei ollutkaan myötsukaista, vaan edellytti katsomista itseä silmästä silmään. On paljon helpompi vikistä ja vetää lääkkeitä ja uhkailla relapsinpelolla miehen kolmen(3) päivän matkan takia.

Missä muuten lapsi on ollut sen ajan kun ap on vastaillut meille? Lisätodiste provon puolesta?

Miten sä ap jaksat? Silmäilin viestiketjun läpi ja olet roikkunut tässä keskustelussa melkein 6 tuntia ihan online, parhaimmillaan vastannnut alle minuutissa.

ei paljon vaikuta siltä.



..nyt on jo hyvä hoitotasapaino ..

mutta minua huolestuttaa, kuinka paljon tällaisia äitejä nykyään on.



Aiemmin vanhemmaksi tullessa oli itsestäänselvää tietty vastuu ja vanhempien välillä selkeä työnjako. Nyt tuntuu siltä, että on sekä äitejä että isejä, joilta on aivan hukassa vanhemmuuden arki.



Isät häipyvät töihin tai naisiin, mutta äideillä oireilu on tätä masennus-itkupotkuraivari-läheisriippuvuutta, arjesta ei pysty mitenkään selviämään ilman sitä, että mies on pitämässä kädestä kiinni.



Ei se ehkä vielä tossa vauvaiässä vaikuta, jos äiti vaan pystyy antamaan läheisyyttä ja jonkinlaista vuorovaikutusta, mutta jo leikki-ikäisen kanssa menee pahasti pieleen, jos ei vanhempi ole itse aikuistunut ja päässyt minä-vaiheestaan eroon.



Ap:lle sanoisin, että otan osaa, että sinulla on ollut vaikeaa ja nyt olisi oikeasti aika mennä vähän laajempaan terapiaan ja alkaa miettiä omaa roolia ja jaksamista. Koko lapsen loppuelämän kannalta. Ja anna miehellesi oma tila, hänellä on varmasti äärimmäisen rankkaa tasapainotella sairaan äidin ja sairaan vaimon väliä.

Aluksi itseänikin hymyilytti ap:n perustelut.



Tsemppiä aloittajalle ja toivottavasti tuo kolme vuorokautta sujuisi hyvin. Itsellänikin tulee välillä väsymystä ja ahdistusta kotona ollessa vauvan kanssa ja silloin yksikin ilta yksin vauvan kanssa tuntuu todella hurjalta. Enkä minä edes pelkää mitään romahdusta. Tällöin mieluummin toivon, että mieheni jättää jonkun iltamenon läpi. Pari tuntia unta ja jopas näyttää maailma valoisammalta.



Saat varmasti äidiltäsi hoitoapua sen verran, että saat levättyä tarpeeksi. Hommaa kotiin helppoa ruokaa, jolloin ruoanlaittokaan ei vie liikaa aikaa.



Joissakin kommenteissa ap viittasi anoppiinsa, että "poika valitsi taas äitinsä, luulin nyt vauvan synnyttyä tilanteen muuttuvan" tms. En muista sanatarkasti. Onko taustalla mustasukkaisuutta jo aiemmin? Masennus ja yksin selviäminen voi tuntua rankemmalta, jos miehen huomio tuntuu taas epäreilusti menevän äidilleen. Tämä kannattaa tiedostaa ja ap:n tulisi hyväksyä, että miehen äiti tarvitsee myös huomiota ja apua. Jo pelkkänä äitinä, mutta myös invalidina ja muista murheista kärsivänä.



Kerrothan ap vaikka täällä loman aikaisia kuulumisia! Hyvällä tarkoitan, niin voimme tsempata.

töihin eikä matkallekaan, se on yleensä itsestäänselvä asia jos ei ole mitään todellista estettä ettei hän voisi lähteä. Mutta totta kai perheessä jossa on lapsia on keskusteltava yllättävistä menoista ensin jotta molemmille ei satu yllättäviä menoja yhtä aikaa. Mene vain rakas on hyvä tapa ilmaista että minun puolestani sellaista estettä ei ole. En pidä tapanani syyllistää miestä siitä, että hän on vastuussa henkisestä hyvinvoinnistani ja velvoitettu olemaan paikalla 24/7.

"mene vain rakas". Mies ei uskalla varmaan töihinkään lähteä ilman lupaa. ap

ap