Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä apua koliikkiin?
11.07.2009 |
Meillä kaksospojat (nyt 1v 4kk) oli tosi helppoja, ei ollu mitään vaivoja ja tosi pienestä nukkuivat jo yöt putkeen ja kaikki meni hyvin. Yhä ovat kuin pieniä aurinkoja, mutta toista on tämä meidän nuorimmainen joka on nyt 4kk ikäinen.
Tyttö itkee melkeen aamusta iltaan, nukkuu tosi vähän ehkä vartin tai puoltuntia kerrallaan ja ne kaikki sylissä kun masuvaivat vähän helpottaa. Tyttö on kyllä itkemättä, mutta koko ajan pitää kävellä ja kantaa sylissä. Jos pysähtyy niin taas alkaa itku. On koitettu sitteriä ja siinä keinutella, mut ei kelpaa ei myöskään vaunut. Keinutuolissa kun istuu ja keinuttelee niin saattaa välillä rauhottua. Ollaan testattu myös vyöhyketerapiat ym, joiden sanotaan auttavan koliikkiin. Mistään ei ole ollut mitään apua.
Itse olen allerginen kananmunalle, soijalle ja maidolle, joten nämä ovat automaattisesti pois tytön ruokavaliosta ja alllergiatesteissä ei todettu allergioita ja muutenkin tyttö on kuulemma kunnossa ja hänellä on lääkärin mukaan "vaan" koliikki joka helpottaa aikanaan.
Tämä ainainen valvominen on vaan tosi uuvuttavaa, vaikka miehen kanssa vuorotellaankin ja kun päivisin täytyy kuitenkin jaksaa kaksosten kanssa touhuta.
Alan olla epätoivoinen, voiko koliikki oikeasti kestää yli 3kk...
Kommentit (4)
Aika auttaa. Mitään muutoksia ruokavalioon tai mihinkään muuhunkaan ei meillä tullut, ja niin vaan koliikki loppui kummallakin, kun ikää oli hivenen päälle 4 kk.
Mä luulen silti, että kummallakin oli jotain allergiaa taustalla. Kummallakin todettiin 4 - 5-vuotiaana laajat siitepölyallergiat, toisella myös erittäin voimakas pähkinäallergia. Meidän muilla lapsilla ei ole mitään allergioita eikä heillä ollut myöskään koliikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vähän ennen 4kk mutta aika itkuista oli puoleen vuoteen asti. Yöt olivat kuitenkin huonoja edelleen sen jälkeenkin ja vatsakin vaivasi jonkin verran. Helpotus tuli kun allergiat todettiin 4-vuotiaana (kun ulkoisia oireita ei ollut ja vatsaoireetkin verrattain lieviä niin kukaan ei osannut epäillä ennekuin taas kyllästyneenä ihan muuta asiaa hoitaessani lääkärissä valitin ja nuori ulkomaalainen sijaislääkäri pelasti meidät! :)) ja saman tien loppuivat siihen asti selittämättömät yövalvomisetkin. Maito meilä pahin allergian aiheuttaja joka näkyi testissäkin mutta uskoisin että pienempänä varmasti vaivannut muutkin koska oireetkin olivat voimakkaammat.
Ja muistathan että ihan pienillä ei välttämättä allergiat testeissä näykkään vaan on todettava altistuksin. Meillä pienempää osasinkin sitten epäillä heti kun vatsavaivat alkoivat. Testit eivät näyttäneet mitään (ei prick eikä veri) mutta altistuksilla todettu mm maito ja vilja-allergiat ja kun ruokavalio saatiin kuntoon on kuopus 8kk iästä ollut supertyytyväinen.
Itse uskoisin että myös temperamentti vaikuttaa, meillä esikoinen hermostuu tosi herkästi jos esim tulee hiki tai palelee niin varmasti sellainen hermostuu herkemmin vatsavaivoihinkin. Kuopus taas vauvanakin oli paljon rauhallisempi ja vaikka allergiat oireilivat ihan ihollakin itku oli paljon lievempää ja muutenkin sietää epämukavuutta enemmän.
Olethan kantoliinaa kokeillut? Jos liinan sitominen kauhistuttaa niin neliöliina voisi olla hyvä, esim babyhawk. Siinä vauva nukkuukin hyvin.
Meillä helpotti koliikki vasta kun poika oli 7 kk ikäinen. Mikään ei tuntunut auttavan. Kokeiltiin varmaan kaikkea mitä vaan voi. Yhtäkkiä vaan loppu, vaikka jatkoinkin vielä imetystä yksi vuotiaaksi asti. luulen kuitenkin, että kiinteän aloitus auttoi. Maitoa kyllä tuli ihan riittävästi koska poika oli kokoajan +10 käyrällä.
Alue: Aihe vapaa
Meidän tyttömme oli pienempänä myös kovin itkuinen ja sylissä piti kantaa kokoajan, illat olivat pahimmat, mutta päivisinkin itki paljon. Kantoliinassa pysyi jollain tavalla tyytyväisenä, vaikka välillä ei sekään auttanut. Ja öisin heräili ja itkeskeli paljon. Mekin kokeilimme vyöhyketerapiaa, joka auttoi ehkä hieman, mutta ei merkittävästi. Oikeastaan vasta lähempänä puolen vuoden ikää itkut vähenivät jonkun verran. Mutta tyttö on kyllä selkeästi jo temperamentiltaankin sellainen, että itkua riittää kyllä vieläkin, vaikka tyttö on jo puolitoista vuotias, toki itkut johtuvat nykyään jo ihan eri syistä kuin aikaisemmin. Itse olen paljon miettinyt sitäkin, että onko koliikissa ihan pelkästään kyse vatsavaivoista vai onko siinä myös temperamentilla osansa, näin ainkin uskon meillä asian olevan. Esikoinen oli meillä paaaljon rauhallisempi ja tasaisempi kuin tämä kuopus ja se näkyi kyllä jo ihan pienenä vauvana, vaikka hänelläkin jonkin verran vatsavaivoja olikin.
Enpä oikein osaa sinulle apuja antaa, kantoliinaa kyllä suosittelen lämpimästi. Itse en tiedä miten olisin ilman sitä oikein pärjännytkään. Tsemppiä ja jaksamista sinulle vain kovasti toivotan, kyllä se ajan kanssa helpottaa, vaikka se ei kyllä hirveästi lohduta, kun se itkun ja valvomisen keskellä elää joka päivä...