Tänään laskettu aika, onko tämä merkki...?

...menet luultavasti kaksinkerroin etkä pysty puhumaan mitään. Hyvä jos hengittämään normaalisti.



Eli niin kauan kun voit supistuksen aikana jutella normaalisti niin kyseessä ei ole kunnon supistus.



Ps. minulla supistukset tuntuivat vain ristiselässä eli niitäkin on monenlaisia.

älä huoli. :) Ne on jotain ihan muuta kuin ennakoivat.

Usko pois, kun alkaa tosissaan supistella, et enää kauaa surffaile netissä, vaan etsit joko taksin tai miehes numeroa puhelimestas, joka vie sut sairaalaan.

Kyllä mylla ainakin supisteli ei kivukkaasti illalla monta tuntia ja tuntui vähän erilaiselta. Sitten puolenyön aikaan kun piti mennä nukkumaan naksahti mahassa ja kovat kivut alko heti 5 minuutin välein ja makasin sängyssä muutaman tunnin kärvistellen ja suihkussa käyden. Sitten päätin, että nyt pitää lähteä (olisin varmaan pystynyt vielä sinnittelee kotonakin). Kun pääsin sairaalaan kohdunsuu oli auki jo 10 cm. Ne kätilöt siellä sano vaan että hyvin oot jaksanut sinnitellä kotona, mutta ei ne kivut mulla siinä vaiheessa olleet mitenkään kovat vielä (onneksi en jäänyt kotiin). Minut vietiin suoraan saliin ja sitten ne kivut vasta alko... Kärvistelin vielä kymmenen tuntia ennenkuin poika tuli maailmaan.

sattuvat niin, että hammasta pitää purra. Kyllä sen huomaa ja sitten tietysti alat kellottamaan niiden väliä.

Mun piti kirjoittaa että kotona ne kivut ei olleet kovat vaan tuntui enemmänkin oudolta. Täs työnohel kun kirjoittaa ei näköjään pysy ajatus mukana.. Siis mulla alko vasta sairaalassa ne kovat kivut vaikka kohdunsuu oli jo täysin auki.

Kyllä minäkin tiesin, että jotain on tapahtumassa, mutta ekoista "oikeista" supistuksista ei tosiaankaan tarvinnut olla "kaksinkerroin ja hammasta purren". Tosin mulla on ollut aina tosi kovat menkkakivut ja oon tottunut sen tyyppiseen kipuun.

Kyllä mylla ainakin supisteli ei kivukkaasti illalla monta tuntia ja tuntui vähän erilaiselta. Sitten puolenyön aikaan kun piti mennä nukkumaan naksahti mahassa ja kovat kivut alko heti 5 minuutin välein ja makasin sängyssä muutaman tunnin kärvistellen ja suihkussa käyden. Sitten päätin, että nyt pitää lähteä (olisin varmaan pystynyt vielä sinnittelee kotonakin). Kun pääsin sairaalaan kohdunsuu oli auki jo 10 cm. Ne kätilöt siellä sano vaan että hyvin oot jaksanut sinnitellä kotona, mutta ei ne kivut mulla siinä vaiheessa olleet mitenkään kovat vielä (onneksi en jäänyt kotiin). Minut vietiin suoraan saliin ja sitten ne kivut vasta alko... Kärvistelin vielä kymmenen tuntia ennenkuin poika tuli maailmaan.

Miten sä oot kärvistelly vielä KYMMENEN tuntia ennenkuin poika syntyi vaikka olit jo 10cm auki kun menit sairaalaan, eikö tossa vaiheessa jo aleta ponnistamaan. Nyt en kyllä tajunnu...vai oonko vaan tyhmä??

yö ja vähän hoitajii ja mä kuulemma pärjäsin ja lapsi voi hyvin jne...

Okei no pitää kai sitten vaan uskoa, että tunnen ne ekat oikeat supistukset. Kipukynnykseni on kyllä melkoisen korkea... Mutta tähän asti olen kyennyt näiden ennakoivien supistusten aikana ihan hyvin "ähkien ja púhkuen" puhumaan. Ne ovat olleet tyyliä menkkakivut.

=D

ja vauva oli tosi vilkas. Oli esikoinen ja tietty hieman "hukassa" koko synnytyksen alkaminen:)



Mentiin saunaan, söin ruoan sen jälkeen ja ihmettelin kun kipristelee, enkä sen kummemmin sitä ajatellut, kun kuvittelin, että kyllä ne supparit sitten "tuntuu" oikeasti.



Ja niin kävi, että ihan hiton kiire tuli, kun yhtäkkiä supistuksia tuli 3 min välein. Sairaalaan kun päästiin, lapsi syntyi 45 min päästä. Silloin sanottiin, että jos lisää lapsia teet, niin tule heti kun tuntuu siltä.

Itselläni ei koko raskausaikana tuntunt supistukset. Menin sairaalaan 12 tunnin jälkeen lapsiveden menosta, kun puhelimessa sanoivat, että silloin viimeistään täytyy tulla, ellei ole kipeitä supistuksia tai muuta ennen. Mulla oli antureiden mukaan ihan säännölliset supistukset 4 min. välein sairaalaan mennessäni ja olin myös 4 cm auki, eikä tehnyt vielä kipeää. Ei sitä vaan välttämättä tiedä.

mä oonkin varmaan vähän outo ;) lapsi ei varmaankaan ollut laskeutunut niin alas vaikka kohdunsuu oli auki (kun kivutkin alko vasta sen jälkeen kun oli jo täysin auki). En tiedä ei mua kyllä ponnistuttanutkaan varmaan 9 tuntiin?? Mulla on kyllä kipukynnys myös korkeella, joten sekin on varmaan vaikuttanut.

vaikka kohdunsuu on täysin auki.

Ja tämä pitäisi uskoa?

oli yö ja vähän hoitajii ja mä kuulemma pärjäsin ja lapsi voi hyvin jne...

Haluatko kopion synnytykertomuksesta

Eka lapsesta lähdin liian aikaisin (pieniä supistuksia 1min-1h välein), jouduin oksitosiinitippaan ja lapsi syntyi vasta seuraavana päivänä. Oikeet supistukset sairaalassa oli niin kipeitä, että olisin halunnut kuolla.



Mutta tokasta kattelin rauhassa pitkää leffaa, mut tokasin vaan miehelle, että merkkaana paprulle tarkat kellonajat, kun supistaa. Sanoin vaan "nyt" supistuksien tullessa, oli hyvä leffa. Säikähdin hirveesti, kun tunnin päästä katoin miehen listaa, viimeiset puoli tuntia oli säännöllistä supistusta 3 min. välein. Menin suihkuun, alkoi olla kipeitä suppareita tässä vaiheessa vasta. Tunnin päästä oltiin synnärillä ja 2 tunnin päästä kuopus syntyi. Synnärillä supistukset oli luomuna niin hirveet ja ilman taukoja, että pelkäsin, etten kuolekaan;) Eli painottaisin sulle niitä SÄÄNNÖLLISIÄ suppareita...

No nyt olen kukkunut ylhäällä pari tuntia. En oikein osaa sanoa, mikä on homman nimi. Kivuliaita menkkakivun tapaisia vihlontoja alavatsassa, mutta pääasiassa kipu on koko ajan läsnä, kuten menkkakivuissakin. Mitään kaksinkerroin-suppareita en ole tuntenut.



Mies nukkuu... en ole herättänyt. Kun en tiedä mitä tämä on. Itse en saa unta, sen verran tukala ja vatsaa poltteleva olo.



Jokohan nyt?