Seksitön avioliitto, mikä eteen?

[quote author="Vierailija" time="09.07.2009 klo 15:40"]

Uskon, että mieheni on masentunut. Olen jo vuosia yrittänyt saada häntä edes kokeilemaan masennuslääkettä, edes kuukauden ajan mutta se on ehdoton ei. Tyypilliset masennusoireet sillä on eli pinna kireällä kun viulunkieli, seksihaluttomuus, muunlainen haluttomuus... Joskus epätoivoissani olen jopa miettinyt, että rupean syöttämään sille jotenkin salaa masennuslääkettä mutta jos nyt jätän väliin kuitenkin...

Seksiseuraa toki olis tarjolla mutta ehkä enemmän nyt kaipaisin sellaista ajatustenvaihtoa ja sitä, että jos sitten jonkinlainen kipinä syttyy niin sitten edetään vasta. Vaan kuinka montaa miestä kiinnostaa joku varattu nainen kuitenkaan sitten muuta kuin panomielessä...

Toisaalta kun mietin niin olisiko joku sivusuhde nyt niin väärin? Kun ei kerta mies seksiä "anna" eikä muutakaan läheisyyttä niin ei kai avioliitto sido ihmistä kuitenkaan ihan mihin tahansa? Kuulostaa varmaan hölmöltä mutta en halua pudota tyhjän päälle. Erään sinkkukaverin kurjaa elämää olen vierestä seurannut ja mieluummin mä nyt tässä olen kuin olisin täysin yksinäinen. Nimittäin onhan näin taloudellisesti paljon helpompaa, samoin lapsen hoito ym. Mutta taas tässä olemalla olen varattu ihmiselle joka suorastaan halveksii.

Ei se ole helppoa tämä. Toivon, että sen ihmeemmin etsimättä löytäisin rakkauden elämääni jolloin ero kävisi "luonnollisesti".

[/quote]

Kyllä se sivusuhde on todellakin väärin puolisoa kohtaan. Pettäminen on aina loukkaus toista kohtaan. Eri asia jos yhdessä päädytte siihen, että sinulla on lupa käydä hakemassa seksiä muualta.

Taidat olla melkoisen laskelmoiva akka, kun toinen suhde pitäisi olla valmiina ennen kuin edes harkitset eroa. Mietippä tilannetta toisin päin. Jos miehesi ilmottaisi, että nyt loppu ja seuraavalla viikolla muuttaisiin toisen naisen kanssa yhteen. Et varmaan tuntisi itseäsi yhtään kusetetuksi.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2009 klo 23:58"]

Olen 33v nainen ja elän lähestulkoon seksittömässä avioliitossa. Mies ei koskaan halaa eikä enää halua seksiäkään kuin kerran kahdessa kuussa. Koskaan ei ole myöskään tykännyt esim. pillun nuolemisesta vaikka itse haluaisin sitä. Minä elin samanlaisessa avioliitossa usean vuoden ajan. Ero ei tullut kysymykseen pienten lasten ja ison pankkilainan takia. Olen mies ja

syvästi harkiten päädyin salarakkaaseen, olen tyytyväinen ratkaisuuni
Se mikä toimii minun tapauksessa ei välttämättä toimi jollain toisella, joten asiaa kannattaa punnita henkilökohtaisesti. Muista kuitenkin, että elämme vain kerran.
Olen miettinyt, että etsisin jonkin toisen suhteen tähän rinnalle tai muuttaisin erilleen ja katsastaisin miesmarkkinoita ennen lopullisia päätöksiä erosta. Tiedän, että mieheni ei petä joten on vain jotenkin totaalisen seksiä tarvitsematon yksilö.

Muutenkin lyttää ja haukkuu kaiken aikaa joskaan en voi väittää itse olevani täydellinen. Hellyyden, rakkauden ja kunnollisen seksin tarve vaan alkavat käydä ylivoimaisiksi. Keksikää jotain!

[/quote]

liene hirveesti vaihtoehtoja. jos haluat seksisuhteen, niin ehdokkaita riittää todella paljon. mutta löytää se sopiva, onkin toinen juttu. nettihän auttaa tässä ehdokkaiden haussa. sun täytyy miettiä tuota eroa, oletko valmis siihen? sitä hurmaantuu kun saa seksiä, että järkevät ajatukset katoaa taka-alalle. suhde voi olla ratkaisu, jos löytyy sopiva. on vaan hirveetä säätöä sopia tapaamiset yms. itse tuossa tilanteessa kokeilisin toista miestä, sanokoon muut mitä vaan. toisen ihmisen kosketus on tarpeellinen. joten anna mennä vaan..



ps. itse pidän tuosta nuolemisesta ;)

on vaan yksi elämä, miksi kärsiä??

Olen mies ja minulla tilanne on sama. Seksiä ei ollut vuoteen, hänestä se on normaalia mutta olen eri mieltä. Olen huomannut että luonto vetää väkisin muualle, se on kuitenkin perustarve, ehkä naisille se ei ole kovin merkityksellinen, siis yleensä, mutta se vaikuttaa suhteeseen. Olen ajatellut ja kysynyt itseltäni, että näinkö annan vuosien vieriä?



Tiedän että pääkaupunkiseudulla mahdollisuudet ovat paremmat kuin pienemmällä paikkakunnalla, onneksi.

Jotenkin vaan tuntuu, että netin kautta ei löydy naisia joille kelpaa tavallinen mies. Pitää olla hyvinvarusteltu tai luetellaan sulhoehdokkaan vaatimukset, ihan pelkälle seksiseurallekkin.



Mulle ulkonäkö ja luonne on toissijaisia, kun löytyisi joku joka PITÄÄ seksistä ja osaisi ihan itsekkin tehdä jotain.

Mistä löytää kylmän liiton naisia? Leikkipuistosta vai ikeasta? Edes vähän lämpöä tähän kylmyyteen, ettei sydän jäädy iäksi kokonaan.

Onko miehesi masentunut?



Ehkä jatkoa ajatellen (ero joka tapauksessa edessä) en suosittelisi "katsastamaan markkinoita". Voi olla ex-miehesi sitten aika katkera sinua kohtaan.



Itse erosin "tyhjän päälle" avioliitosta jossa ei ollut läheisyyttä tai seksiä. Nyt minulla unelmieni kumppani ja seksiä päivittäin.

Uskon, että mieheni on masentunut. Olen jo vuosia yrittänyt saada häntä edes kokeilemaan masennuslääkettä, edes kuukauden ajan mutta se on ehdoton ei. Tyypilliset masennusoireet sillä on eli pinna kireällä kun viulunkieli, seksihaluttomuus, muunlainen haluttomuus... Joskus epätoivoissani olen jopa miettinyt, että rupean syöttämään sille jotenkin salaa masennuslääkettä mutta jos nyt jätän väliin kuitenkin...



Seksiseuraa toki olis tarjolla mutta ehkä enemmän nyt kaipaisin sellaista ajatustenvaihtoa ja sitä, että jos sitten jonkinlainen kipinä syttyy niin sitten edetään vasta. Vaan kuinka montaa miestä kiinnostaa joku varattu nainen kuitenkaan sitten muuta kuin panomielessä...



Toisaalta kun mietin niin olisiko joku sivusuhde nyt niin väärin? Kun ei kerta mies seksiä "anna" eikä muutakaan läheisyyttä niin ei kai avioliitto sido ihmistä kuitenkaan ihan mihin tahansa? Kuulostaa varmaan hölmöltä mutta en halua pudota tyhjän päälle. Erään sinkkukaverin kurjaa elämää olen vierestä seurannut ja mieluummin mä nyt tässä olen kuin olisin täysin yksinäinen. Nimittäin onhan näin taloudellisesti paljon helpompaa, samoin lapsen hoito ym. Mutta taas tässä olemalla olen varattu ihmiselle joka suorastaan halveksii.



Ei se ole helppoa tämä. Toivon, että sen ihmeemmin etsimättä löytäisin rakkauden elämääni jolloin ero kävisi "luonnollisesti".

Olen 33v nainen ja elän lähestulkoon seksittömässä avioliitossa. Mies ei koskaan halaa eikä enää halua seksiäkään kuin kerran kahdessa kuussa. Koskaan ei ole myöskään tykännyt esim. pillun nuolemisesta vaikka itse haluaisin sitä.

Olen miettinyt, että etsisin jonkin toisen suhteen tähän rinnalle tai muuttaisin erilleen ja katsastaisin miesmarkkinoita ennen lopullisia päätöksiä erosta. Tiedän, että mieheni ei petä joten on vain jotenkin totaalisen seksiä tarvitsematon yksilö.

Muutenkin lyttää ja haukkuu kaiken aikaa joskaan en voi väittää itse olevani täydellinen. Hellyyden, rakkauden ja kunnollisen seksin tarve vaan alkavat käydä ylivoimaisiksi. Keksikää jotain!

Meillä seksiä on juurikin kuudesosa tuosta määrästä vuodessa, yhdessä olemme olleet 2,5 vuotta. Tilanne on vain päinvastainen, pidämme toisistamme ja avovaimoni pitää lähekkäin olemisesta ja silittelystä ym. Mutta siihen se sitten jääkin. Jos seksiä olisi, niinkuin ennen, pitäisin myös nuolemisesta jne, mutta naiseni ei ilmeisesti pidä, koska aikanaan sivuutti ehdotuksen juurikaan sitä perustelematta.

Noh, mutta toisaalta, jos ei ole seksiä ja muuten menee hyvin, niin mitäpä sitä valittamaan, jääpähän aikaa vaikkapa muille harrastuksille. Joskus olisi silti mukava edes hiukan panna. Mutta synkkyyteen en aio joka tapauksessa vaipua, mitäpä sitä kinuamaan ihmiseltä sellaista, jota hän ei halua.

M27

Ennen kuin teet mitään tyhmää kannattaisi keskustella miehen kanssa mihin kaikki johtaa jos ei asiat muutu. Ja kun ei masennuslääkkeitä suostu ottamaan niin suosuisiko parisuhdeterapiaan?

...ei selväsdtikään ole kyse seksin puutteesta, vaan hyvin paljon siitäkin, että suhde on muiltakin osin erittäin huonossa jamassa. Eli kunpa teillä olisikin kyse "vain" seksistä kuten meillä....



Teillä ongelmat tuntuvat olevan niin syvällä, että ero on takuulla varteenotettava vaihtoehto. Et kuitenkaan kerro paljoa yksityiskohdista sen suhteen, että mitä olette yrittäneet tehdä liittonne parantamiseksi tms. Jos miestä ei lainkaan asia kiinnosta, niin sittenhän homma on harvinaisen selvä. Mutta tosiaan suosittelen puhumista, ulkopuolista apua jne. näin aluksi.

En ole koskaan eron kannalla ja nytkin olis ehkä paras kokeilla pitkällä tähtäimellä virkistää suhdetta. Ihan viaton niskahieronta, hyvä ruoka ja viini, leffaa kotona. Aloita itse joku harrastus ja virkisty siinä (voi ukolla kiinnostus herätä kun emäntä elää omaa elämäänsä). Saunassa voisit leikitellä vaahdolla, tilaa aikuisviihdekaupasta vähän asusteita ja ehkä sauvakin ja pyydä miehes katselemaan "leikkiäs" jos ei kerran itse jaksa hommiin ruveta.



Meillä oli suhde tosi matalalla tässä 4 vuotta sitten. Seksiä oli tosi vähän ja sekin oli jotenkin vihasta ja tunteetonta. Ukko ihan masentunut jne. Sitten vaan asennoiduin eritavalla, en ottanut itseeni loukkauksia ja kohtelin miestäni hyvin, vaikka hän oli inhottava minulle. Hyvin pian mieheni muutti asennettaan ja pari vuotta myöhemmin huomasimme olevamme taas rakastuneita toisiimme. Töitä tämä teettää, mutta hyvää uskollista puolisoa on enää vaikea löytää, kaikki näet on jo varattu, eivätkä ne tyypit tulekaan vapaille markkinoille! (luin muuten dr.phillin parisuhde kirjan, en nyt muista sen nimeä)