Olenko nipo äiti, jos sanon suoraan anopille,

anopilla velvollisuuksia ottaa kaikka lapsia mutta ei myöskään oikeuksia saada vain yhtä lasta. en sun tarvi yhtä lasta kylään päästää jos sisarukset silloin kaipaavat toisiaan

anopilla velvollisuuksia ottaa kaikka lapsia mutta ei myöskään oikeuksia saada vain yhtä lasta. en sun tarvi yhtä lasta kylään päästää jos sisarukset silloin kaipaavat toisiaan

Ja palkkaa vaan ulkopuolista hoitoapua, jos anoppi siitä suuttuu, niin anna suuttua. Pitäishän sen tajuta, että palkkasit ulkopuolisen, koska anoppi ei halua ottaa useampaa.

Lapseni ovat anoppini ainoat lapsenlapset, joita hän palvoo. Teidän kommenttienne perusteella anopillani olisi siis vain oikeuksia lapsiin, ei velvollisuuksia isoäitinä? Miten se niin voi mennä? Minusta aina oikeus tuo mukanaan velvollisuuksiakin. Jos minulla on äitinä velvollisuus huolehtia, että anoppini saa tavata yli kaiken rakastamiaan lapsia, anopilla ei ole mitään velvollisuutta mistään? Hassusti ajateltu minun mielestäni. Miksi isovanhemmuus on sitten niin tärkeää? Mielestäni se on jonkinlaista tukea ja apua myös, ei pelkkää huvia isovanhemmillekaan?



Jos anoppini on aikoinaan saanut suunnattomasti hoitoapua omien lastensa hoitoon omalta äidiltään, miksi hän ei voisi jatkaa sitä antamalla minulle nyt hoitoapua, edes joskus? E todella vaadi viikottaista, kuukausittaista, kunhan kerran pari vuodessa saisin olla yksin tai mieheni kanssa kaksin. Anoppi kyllä puhuu, kuinka tärkeää on hoitaa parisuhdetta, mutta ei huomaa tarjota sen hoitoon hetkiä nyt kun meidän lapsemme ovat pieniä.



En oikein ymmärrä ajattelutapaa, että jos on itse lapsensa hankkinut, ne pitää TÄYSIN KOKONAAN myös itse hoitaa. Joskus voisi saada apua toisilta ihmisiltäkin? Vanhin lapseni on 7-vuotias ja koko tänä äitiyden aikana olen saanut nukkua yhden yön ilman lapsia. Silloin ulkomailla asuva siskoni hoiti lapsia ja me mieheni kanssa saimme mennä hotelliin. En siis todella vaadi mitään usein tapahtuvaa hoitoapua...



Ap.

Ymmärrän että olet väsynyt, mutta ei isovanhemmilla ole oikeastaan mitään velvollisuutta huolehtia sinun väsymisestäsi hoitamalla lapsiasi sen mukaan miten sinä ajattelet olevan omalta kannaltasi parasta. Isovanhemmilla on korkeintaan valvollisuus rakentaa suhde lapsenlapsiinsa, eikä sit sen takia tarvitse "herätellä". Itsekin haluat antaa hoitoon vähintään kaksi lasta koska yksin yhden lapsen kanssa on helpompaa, samoin on anopillesi. Ja tuo mitä sanoit anopi omasta äidistä, aina ei kaikki ole oikeudenmukaista. Itselläni ja isosiskollani on suuri ikäero, oma äitini on siskoni lapsia hoitanut useamman päivän putkeen kun ne olivat vielä vaippaikäisiä, mutta nyt kun minulla on lapsia, äitini ei enää jaksa kun ikääkin on sen verran enemmän.

Vaikutat todella inhottavalta kun edes ajattelet että anopilla olisi jokin velka maksettavana takaisin lapsuusvuosiltaan. Hyi ap! Todella inhottava ja ajattelematon ajattelumalli. :(



Sen sijaan anopilla ei myöskään ole mitään oikeuksia vaatia vain yhtä lasta kerrallaan jos et halua antaa eikä myöskään loukkaantua siitä että otat kotiisi jonkun palkatun henkilön.



Ja kun kerran kysyit: minusta isoäideillä on parhaassa tapauksessa mahdollisuus olla aivan ihania mummeja lapsenlapsilleen jos vanhempien kanssa se onnistuu löytämällä yhteinen sävel. Sen sijaan isoäideillä ei ole sen enempää oikeuksia kuin velvollisuuksiakaan ajatellen rasittunutta miniää. Ap hyvä - palkkaa tosiaan ulkopuolista apua jos tuntuu että olette miehen kanssa menneet tekemään lapsia liikaa/liian pienillä ikäeroilla.



Ja ap - koita nyt muistaa minkälaista oli ensimmäisen lapsen kanssa kun ei ollut niitä rutiineita. Kuinka rasittavaa kaikki oli ennen kuin rutiinit rullasivat. Tai niiden kahden kanssa kun ei ollut vielä rutiinia miten toimia kahden kanssa. Kyllä sinullakin se hetki alussa oli. Anopillasi ei ole samanlaista lastenhoidonpyöritysrutiinia kuin sinulla on vuosien aikana tullut. Senpä vuoksi lastenhoitokaan ei ole niin helppoa.



Minulle tosiaan tuli erittäin surullinen ja epämukava olo ap kun luin viestisi. :(

kamalan itsekkäältä kuulostat!

Kyseessä on kuitenkin anoppisi, joku itseäsi parikymmentä vuotta vanhempi nainen joka on kasvattanut pojastaan niin hyvän miehen että se on sinulle kelvannut. Voisit vähän kunnioittaa itseäsi vanhempia.

lapsenlapsiaan kohtaan. Sulla on äitinä velvollisuuksia lapsiasi kohtaan mutta isovanhemmilla ei ole. He joko ovat mukana lastesi elämässä siten kun haluavat tai eivät ole. Siihen SINÄ et voi vaikuttaa muuta kuin olemalla ystävällinen heille kuten kelle tahansa vieraalle ihmiselle tai sitten et ole. Toki voit pyytää tai ehdottaa tai jopa vaatia mutta et voi heitä pakottaa tekemään niin kuin haluat.



Miksi ihmeessä nykyään monelle näyttää tulevan yllätyksenä se, että joutuvatkin itse vastaamaan ja huolehtimaan lapsistaan? Sehän on ihan peruslähtökohta, että jokainen huolehtii itse omista lapsistaan. Apua sitten saa jos on auttavaisia sukulaisia tai itse ostamalla.



Hyvissä väleissä sukulaisten kanssa minusta kuitenkin kannattaa pystellä ja ottaa vastaan pienikin apu jos sitä tarjotaan.

Vanhin lapseni on 7-vuotias ja koko tänä äitiyden aikana olen saanut nukkua yhden yön ilman lapsia.

Ymmärrän että kaipaat vapaa-aikaa miehesikin kanssa mutta varmasti myös muutenkin. Miksi miehesi ei koskaan ole ollut lasten kanssa yksin kotona ja sinä esim. kaverin luona yötä/omilla vanhemmillasi yöpymässä/mitä vaan? Minusta tässä on nyt järjettömän iso epäsuhta! Miehesi tulisi olla se joka antaa sinulle sitä vapaa-aikaa ensisijaisesti - ei anoppisi!

Ja jos anoppi puhuu parisuhteen merkityksestä niin ehkäpä hän koittaa vaivihkaa sanoa että "palkatkaa nyt pahvit vaikka MLL:n hoitaja/naapurin teinityttö illaksi teille 1 x kk ja lähtekää leffaan/syömään".

noin "iäkkäältä" (peräti noin 50v!) uskalla pyytää lastenhoitoapua kolmelle lapselle pari kertaa vuodessa. Ja kuitenkin ihan täällä palstallakin monesti sellaisia liki nelikymppisiä kannustetaan hankkimaan lapsia ja paheksutaan, jos joku uskaltaa epäillä, ettei vanha äiti ehkä jaksa nuoren lailla.



Siis onko viisikymppinen tosiaan teidän mielestä vanhus, jonka kanssa ei edes voi keskustella tai jolle miniä ei voi kertoa jaksamisongelmistaan?

on hoitanut hänen lapsiaan ja sillä perusteella hänen pitäisi hoitaa sinun lapsiasi?

No tuota... sori vaan mutta ei hänellä ole velvollisuutta siihen. Eihän anoppikaan hoidattanut omalla anopillaan. Sanoit että anoppi on ainut hoitoapu, en tiedä mikä tilanne on omien vanhempiesi kanssa.

Ehkä sinun pitäisi keskustella miehesi kanssa jaksamisestasi.

Mä nelikymppisenä en itse jaksaisi enää yhtään lasta, enkä niitä myöskään hommaa.



Ulkopuolinen apu näyttäisi olevan ap:n tapauksessa paras ratkaisu.

Miksi ihmeessä nykyään monelle näyttää tulevan yllätyksenä se, että joutuvatkin itse vastaamaan ja huolehtimaan lapsistaan? Sehän on ihan peruslähtökohta, että jokainen huolehtii itse omista lapsistaan. Apua sitten saa jos on auttavaisia sukulaisia tai itse ostamalla.

100% komppaus tähän. Kummallista vastuunsiirtoa omista valinnoista. Ap on varmasti väsynyt mutta sitten pitää vaan ostaa sitä ulkopuolista apua. Ihan välittämättä siitä kuka suuttuu ja kuka ei. Eli omilla jaloilla seisomista niin vastuunkantamisen kuin sen seuraustenkin kannalta.

Minusta isovanhemmalla nimenomaan on oikeus sanoa että ottaa vain yhden kerrallaan, ja toisaalta ap:llä on oikeus sanoa ettei se käy jos siltä tuntuu. Toisaalta lasten kannalta ajatellen itse en sanoisi ei: kolmelapsisen perheen lapselle ne yksin mummon luona olemiset voi olla tosi spesiaaleja juttuja, kun saa ihan omaa huomiota ja aikaa. Minusta sitä ei voi ajatella hoitoapuna vaan lapsen ja isovanhemman suhteen vahvistamisena. Se on jo mahtavaa että on tuollainen mahdollisuus olemassa, monilla ei ole.

Monttu auki täällä luen noita vastauksia! Miten te ihmiset voitte olla noin ILKEITÄ?!

Ap, meneekö lapset mielellään yksin, ilman sisaruksia mummon luo yöksi? Jos kyllä, niin ethän sä voi evätä lapsilta sitä vain sen takia että et halua antaa vain yhtä kerrallaan hoitoon.



Ei isovanhemmilla ole mitään velvollisuuksia vahtia lapsenlapsia. Olishan se tietysti suotavaa, mutta eihän niiltä voi sitä vaatia.

Mehän käsketään sitä kuorossa ostamaan ulkopuolista apua. Miten se muka on ilkeää?

Oottekohan kaikki tähän vastailleet kenties sinkkuja tai jotain täydellisiä superäitejä, jotka ette ikinä väsy lasten hoitoon ja kaipaa sitä että joku huomioisi teidänkin tarpeenne? Ihan uskomatonta löylytystä! Minusta on ihan ok asiallisesti ja ystävällisesti esittää oma näkemyksensä asiasta ja nimenomaan kysyen mitä mietlä anoppi olisi jos edes silloin tällöin ottaisi kaikki lapset kerralla, vaikka sitten vähän vähemmäksi aikaa. Ihmeellistä syyttää toista itsekkyydestä ja puolustella anopin oikeuksia tehdä asiassa juuri niinkuin itse tykkää välittämättä siitä mitä se aiheuttaa äidin arjessa muiden lasten kanssa. Nykyään useammin marmatetaan sitä kun anopit ja äidit puuttuu liikaa, ja sitten jos joku olisi valmis ottaamaan tätä apua vastaan, syytetään itsekkääksi. Sympatiat ketjun aloittajalle, ja rohkaisisin ottamaan mukavassa hengessä asian puheeksi. Jos anoppi ei edelleenkään halua usempaa lasta kerralla hoitoon, hanki sitten muuta lastenhoito apua. Ei hänellä siinä tapauskessa ole myöskään OIKEUTTA loukkaantua asiasta. Tsemppiä!

Sitäpaitsi kaikille tuo ostaminen ei ole ihan niin yksinkertaista. Onnittelut teille jos teillä on varaa palkata lapsenlikka silloin kun huvittaa.

Ap ei vaikuta yhtään itsekkäältä, vaan omasta jaksamisestaan (ja anoppinsakin jaksamisesta) huolestuneelta äidiltä. Ap on huomannut, että yhden lapsen poissaolo vaikeuttaa hänen arkeaan todella paljon, samoin kuin kotiin jäävien sisarusten. Ap on myös huomannut, että yhden lapsen kyläily rasittaa noppiakin, koska tämä kokee velvollisuudekseen juosta tuon ajan lapsen pillin mukaan ja kiertää kaikki huvipaikat.



Minä olen ap:n kanssa täysin samaa mieltä siitä, että isovanhemmuuskaan EI VOI olla pelkkiä oikeuksia, pelkkää iloa ja onnea ja tilaisuus napsia rusinat pullasta. Kaikkien oikeuksien mukana tulee velvollisuuksia. Kaikkien läheisten ihmisten velvollisuus on miettiä omia tekojaan toistenkin kannalta. Tässä tilanteessa mummo ei ole ajatellut kuin itseään, mikä hänelle on helppoa ja sopivaa. Ei tippaakaan äitiä tai muita lapsia.



Minusta ap voi ihan hyvin kertoa anopilleen, että yhden lapsen vierailut ovat todella vaikeita kotiin jääville ja että on päättänyt, ettei niitä enää kannata jatkaa. Ja ehdottaa, jos mummo jaksaisi ottaa joko kaksi kerrallaan tai sitten ei enää ollenkaan kyläilyjä ilman vanhempia. Ja sanoa juuri se, ettei tarvi mitään erikoista lasten kanssa tehdä, olla vaan kotosalla ja elää tavallista arkea.



Minuakin harmittaa ihan älyttömästi se, että mun 50v. anoppi EI IKINÄ ole tarjonnut hoitoapua. Itse kehuu sillä, miten omat 2 lastaan saivat olla omalla äidillään kesäisin lähestulkoon koko ajan ja muutenkin harva se viikonloppu. Että miten niin helpotti arkea, hänkin oli siis kotiäiti ja sai nuo vapaat olla ihan yksin omassa rauhassaan. Meilläkin lapset on anopin ainoat lapsenlapset, mutta ei tule apua, ei. Ja koska ei auta, niin jää ainakin ilman lämpimiä välejä lapsiin.

Sitäpaitsi kaikille tuo ostaminen ei ole ihan niin yksinkertaista. Onnittelut teille jos teillä on varaa palkata lapsenlikka silloin kun huvittaa.

...vaikkapa kerran kuussa/kahdessa 30e siitä että MLL:n hoitaja on hoitamassa lapsia illan. Ei liene liian vaikeaa laittaa säästöön vaikkapa 5e/vko. Jos on niin sitten lapsia on hankittu liikaa.