Te jotka olette olleet sappikivileikkauksessa!!!!!

aikaa leikkauksesta jo viitsisen vuotta. mutta jos en ihan väärin muista niin olikohan joku 4kk. eikö sulle sanottu että milloin suurin piirtein tai viimeistään leikattaisiin? mut leikattiin jorvissa päiväkirurgiassa, mut jouduin osastolle yöksi kipujen takia.



ja kyllähän sä voit yritää sit muuttaa sitä aikaa jos pakko. ja aina leikkaus ei onnistukkaan sinä päivänä kun sovittu, kiirrellisempien tapauksien vuoksi. tästä saa usein tietää vasta sairaalaan mentäessä.

elokuun alussa soittelin jononhoitajalle kysyäkseni tilannetta. sain ajan syyskuulle.

Onko teillä ollut kuin kipeitä noi sappikivet??? Siis onko kohtauksia ollut kuinka paljon?

Mut laitettiin kyllä kiireellisenä jonoon ja nyt parissa viikossa tulikin toi poliklinikka kutsu.



Mulla kohtauksia tulee monta krt viikossa, ruuasta kuin ruuasta... Olisin ihan valmis luopumaan vaikka mistä että saisin nämä riesat pois.



ap

että eka olin jonossa sappikivileikkaukseen, sitten kipujen takia olin jo kiireellisessä jonossa, mutta kun sappi tulehtui, niin jouduin leikkaukseen päivystyksenä. Että tosi nopeesti kävi homma.

ja tämä Tampereen alueella. Mulla oli kans loppuaikana jo niin paljon kiviä ja sappi tulehtunut että en meinannut päästä enää kumaraan.



Nyt kelpaa, kun saa syödä melkein kaikkee mitä haluaa :)

Kun kohtauksia on niin paljon ja ne on rajuja.



Toivottavasti nyt leikkaisivat sitten nopeasti, eikä pitkitettäisi. Kohtauksia tulee melkein mistä vain...



ap

No tulipahan kerrottua kahdesti:D



ap

Kyl se elämä sitten helpottuu paljon, kun voi syödä mitä vaan. Mulla tosiaan sappi tulehtui kun sappirakon suulle kiilautui kivi, joka ei irronnut ja samalla tulehtui haima ja kuolema jo kolkutteli. Sappikohtaus kesti 5päivää, jolloin en voinut laittaa palaakaan suuhuni ruokaa. Vauvani oli 2kk ikäinen enkä koskaan ole ollut enempää paniikissa, kun jo luulin, että kuolen pois. No, loppu hyvin, kaikki hyvin=)

..

alkuvuodesta tammi-maaliskuu (sit loppuivat kuin seinään). 2 krt jouduin yöllä lähtemään päivystykseen Jorviin.

Helmikuussa kävin kirurgilla haastattelussa ja laittoi mut jonoon, jossa olen vieläkin, eli leikkauksesta ei mitään tietoa. Mut hoitotakuuhan on 6 kk eli siinä ajassa kai se pitäis hoitaa.



Älä sure, jos sulla kiireellisenä eikä aikaa kuulu, niin jos kohtaus on paha, niin leikkaahan ne sut heti.

Ja siitä kun ultrassa todettiin meni viikko kunnes leikattiin. Näin:



pv 1: Olin ollut kuukauden oksenteleva, järkyttävän kipeä ja saikulla. Opiskelijaterveydenhuollossa sano lääkäri vaan että mahatautia. Laihduin kuukauden aikana 10kg joten menin lopulta siis yksityiselle. Yksityisellä käynti on siis päivä 1. Määräsi verikokeisiin ja mahan ultraan. Kävin labrassa lääkärin jälkeen.



pv2: Mahan uä-tutkimus. Sappirakko täynnä pieniä kiviä ja sen verran mitä ultrassa pystyy näkemään iso sappitiehyt laajentunut eli mahdollisesti kivi tiehyeessa mikä selittäisi miksi olen niin kamalan kipeä. Sen jälkeen kävin kääntymässä eilisen lääkärin ovella koska oli halunnut että käyn kertomassa oloni ja hän kertoo verikokeen tulokset. (Maksuton käynti.) Maksa-arvot tähtitieteelliset. Soitti paikallisen keskussairaalan gastropuolen ylilääkärille, pyysi nopeaa leikkausta minulle. Lääkäri lupasi laittaa mun tiedot jonohoitajalle joka soittaa mulle.



pv3: Jonohoitaja keskussairaalasta soittaa. Pyytää seuraavaksi päiväksi lääkärin vastaanotolle erikoispolille.



pv4: Erikoispolilla lääkäri haluaa että menen haiman ja sappiteiden tähystykseen kun epäilevät että kivi on tiehyeessä. Saan suostuteltua itseni magneettikuviin (tähystyksessä riskinä mm. haimatulehdus). Suostuu. Saan ajan hoitajalle ja leikkaavan lääkärin ja anestesialääkärin esikäynnille.



pv5: Magneettikuvissa.



pv6: Esikäynti keskussairaalassa. Uudet verikokeet käynnin aluksi. Hoitaja kyselee kaikkea, tapaan anestesialääkärin ja ylilääkärin joka leikkaa minut seuraavana päivänä. Siinä vaiheessa kun pääsen ylilääkärille on tullut maksa-arvojen tulokset ja ne on laskussa vaikka edelleen hirveän korkeat. Magneettikuvissa sappitiehyeessä ei kiviä, kuulemma paras aika leikata nyt. Komplikaatioriski pienempi kun tiehyeessä ei kiviä. Sovitaan että tulen seuraavana päivän aamulla 7.00 leikkaukseen.



pv7: aamulla kukonlaulun aikaan kävelen sairaalaan. Sairaalassa on oltava 7.00. Kasilta saan puolikkaan diapamia ja puoli ysiltä kärrätään leikkaussaliin jossa humautetaan. Kotiudun alkuillasta viideltä. Sen koomin ei ole kipuja ollut.



Ja huom. Olin siis ihan järjettömän kipeä kuukauden ajan. olin saanut vuoden mittaan satunnaisesti ihme mahakipukohtauksia mutta en kiinnittänyt niihin sen kummempaa huomiota, luulin niiden olevan ummetusta (!) :o) Mutta kun se alkoi se jokapäiväinen kipu, lääkkeet ei auttaneet ja 10h päivässä on kippurassa ja ravaa kuumassa suihkussa ja on tuskainen olo ja oksentelee vähän väliä ja oikeen mikään ruoka ei sovi niin jossain vaiheessa aloin ihmetteleen että ei oo kyllä normaalia. Olin niin tuskaisen kipeä että oli pakko mennä sinne yksityiselle kun ei opiskelijaterveydenhuollon lääkäri tehnyt mitään tutkiakseen. Määräsi vaan saikkua ja pillereitä. laihduin kuukauden aikana 10kg. Se paino on pysynyt poissa ja leikkauksesta vuosi ja kuukausi. Vaivat jäi leikkauspöydälle. Olen onnellinen että pääsin noin nopeasti leikkaukseen. Samana aamuna kun menin leikkaukseen oli kanssa toinen kolmekymppinen nainen tulossa leikkaukseen ja hänellä oli ollut sappikivet tiedossa jo vuoden verran, oli ollut leikkausjonossa n. puolisen vuotta. Tosin mulla ne kohtaukset tuli päivittäin, se oli hirveää, mutta se johtuikin siitä kun mulla oli pieniä kiviä rakossa ja koko ajan joku kivi änki itsensä sinne tiehyeeseen joka meni tukkoon. Voi jessus mikä kipu.

Kyl se elämä sitten helpottuu paljon, kun voi syödä mitä vaan.

voi kun olisikin totta. ainakaan mun tapauksessa ei todellakaan. vahvat vatsa ja närästyslääkkeet ja silti saattaa närästää ihan hirveästi. "haamu kohtauksiakin" on ollut, ei tietoa mistä ne johtuvat. koko elämä pyörii oman vatsan ympärillä ihan kirjaimellisesti. ikinä ei oo hyvin.

Kyl se elämä sitten helpottuu paljon, kun voi syödä mitä vaan.

voi kun olisikin totta. ainakaan mun tapauksessa ei todellakaan. vahvat vatsa ja närästyslääkkeet ja silti saattaa närästää ihan hirveästi. "haamu kohtauksiakin" on ollut, ei tietoa mistä ne johtuvat. koko elämä pyörii oman vatsan ympärillä ihan kirjaimellisesti. ikinä ei oo hyvin.

pakko vielä kertoa, että minulla huomattiin sappikivet ensimmäisen kerran kun olin 4 v. autokolarin jäleen ultrattiin ja huomattiin.

lääkärit vain olivat sitä mieltä että sappikivet ovat vanhojen ihmiset ongelma, eikä lapsella voi niitä olla. vaikka oli rajuja kohtauksia ja vietin aikaa paljon sairaalassa asiaa ei uskottu eikä tutkittu. sappi leikattiin vihdoin kun olin 17 v.

t 2 ja edellinen