Lue keskustelun säännöt.
Hemmetti! Millä appivanhemmat kuriin?
20.12.2008 |
Soittivat ja ilmoittivat tulevansa huomenna. Meillä lapset 39-asteen kuumeessa ja minäkin sairas. Sanoimme molemmat miehen kanssa puhelimessa painokkaasti, että nyt ei sovi, kun ollaan sairaan.
Vanhasta kokemuksesta tiedän, että huomenna ovat kuitenkin aamulla oven takana ja sitten itketään, kun 300km ajettiin meille asti. Mies ei sitten henno niitä poiskaan ajaa, kun harvoin nähdään ja niin kaukaa ovat tulleet. Silloin ei kyllä tulla tai edes ilmoiteta peruumisesta, kun ollaan tapaamisesta yhdessä sovittu. Joka kerta sama juttu! Olen korviani myöten täynnä tota mielivaltaista touhua!
Kommentit (3)
sairaana lasten kanssa joulua tehdä, mutta ei puhettakaan auttamisesta. Appi istuu olkkarissa ja tuijottaa telkkaa ja käy röökillä pihalla. Mies sitten koittaa olla kilttiä poikaa ja myötäilee äitinsä samoja juttuja ties monennenko kerran.
Kyllä ihmettelen, että on pakko tulla sairaiden ihmisten joulukaaoksen keskellä eikä voi odottaa vaikka tapaninpäivään tai meidän tervehtymiseen. Ja joka kerta sama virsi: ihan rauhassa voitte sairastaa ja nukkua, ei meitä häiritse, joopa joo. Anoppi riipii nukkuvat lapset ylös ihastelemaan tekemiään villasukkia.
Oon niin täynnä tota touhua!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sairastelee.
Nyt vaan huomenna selkä seinää vasten, ettekä avaa ovea!
Vaikka appivanhemmat monesti ovat mahdottomia (kokemusta on), ovat he silti ilmeiseti lastenne isovanhempia ja näin joulun alla varsinkin pitäisi yrittää kestää. Itse olen monesti anoppini kanssa laskenut kymmeneen ja yrittänyt kestää. Tiedän, että se on rankkaa. Muista, että isovanhemmat ovat jo iäkkäämpää väkeä, he eivät ole luonamme ikuisesti!