Vanhempi, Mitä tekisit jos lapsesi kertoisi olevansa transsukupuolinen?
Miten suhtautuisit asiaan, jos 15-vuotias tyttäresi kertoisi tuntevan olevansa väärässä kehossa ja haluaisi olla poika? Tekisitkö asialle mitään? Suhtautuisitko epäillen vai positiivisesti ja hyväksyisit asian vai pyytäisitkö häntä odottamaan muutaman vuoden tuntemuksiensa kanssa ennen kuin tekee suurempia päätöksiä.
Yleisesti, olsitko valmis kutsumaan häntä pojaksesi? Olisiko hän sama ihminen vanhempana muutoksen jälkeen?
Kommentit (125)
Jos pelkästään tykkäisi pukeutua hameisiin ja mekkoihin niin so what. Sitä minäkin harrastanut.
Jos kertoisi että on syntynyt väärän sukupuoleen kehoon niin pitää avustaa että pääsisi mahd pian korjaushoitoon. Jos sen jätää siihen asti kunnes on viiskymppinen niin puolet elämästä on pilalla ja lopputulos koominen.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 15:07"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 14:52"]
Samaa mitä sanoisin tyttärelle joka haluisi silikonitissit.
[/quote]
Toivottavasti sulla ei ole lapsia.
[/quote]
Ai koska haluan että lapseni pitäisi kropastaan olkoot se sitten minkälainen tahansa? Vittu mikä natsi minä olen.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 15:07"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 14:52"]
Samaa mitä sanoisin tyttärelle joka haluisi silikonitissit.
[/quote]
Toivottavasti sulla ei ole lapsia.
[/quote]
Ai koska haluan että lapseni pitäisi kropastaan olkoot se sitten minkälainen tahansa? Vittu mikä natsi minä olen.
[/quote] Rintaimplanttien laittoa ei yleensä suoritetakaan alaikäisille, joten vähän irrelevantti heitto oli kyllä tuo tähän keskusteluun.
Kiitos AV:laisille, rohkaisevasta ja kannustavasta ketjusta! Hienoa että tukisitte lapsianne, ulostulo on useimmiten vaikea paikka ja kunpa kaikilla olisi tuollaiset vanhemmat! :)
Laittaisin kitkemään perunamaata ja tekemään halkoja, jotta ajatukset palaisivat maanpinnalle.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 15:07"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 14:52"]
Samaa mitä sanoisin tyttärelle joka haluisi silikonitissit.
[/quote]
Toivottavasti sulla ei ole lapsia.
[/quote]
Ai koska haluan että lapseni pitäisi kropastaan olkoot se sitten minkälainen tahansa? Vittu mikä natsi minä olen.
[/quote] Rintaimplanttien laittoa ei yleensä suoritetakaan alaikäisille, joten vähän irrelevantti heitto oli kyllä tuo tähän keskusteluun.
[/quote]
Niin eihän sukupuolen vaihtoakaan suoriteta lapsille suomessa vielä(onneksi) vaikka lapsi haluaisi eli onko tämä koko keskustelu merkityksetön? Vai onko jotkut asiat vaan sinun agendallesi sopivampia kuin toiset? Jos sinun lapsi haluaa isot silikonitissit niin miksi et sitä tue?
Niin ja millä tapaa minun kommentti oli "irrelevantti" eikä tuo mihin sen jälkeen vastasin? Siis "toivottavasti sinulla ei ole lapsia". Vai puskeeko sinun oma agenda ja ainoa oikea mielipide läpi taas.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 04:29"]
Riippuisi siitä, että onko lapsenakin ilmaissut käytöksellään, tai sanoillaan tunnettaan transsukupuolisuudesta. Olen itse tiiviisti tekemisissä LGBT-piirien kanssa (olen lesbo), joten mikään uusi järkyttävä ilmiö ei olisi. Jos pystyisi uskottavasti vakuuttamaan minut ja viranomaiset esim. teini-iässä 13-16 v, että kuuluu mielestään toiseen sukupuoleen, niin äkkiä vaan hormonit käyttöön koska esim. äänihuulten kehitystä ei voi oikein säädellä muutoksen jo tapahduttua.
[/quote]
Tuo äänihuuliasia on ongelma vain syntymässä pojaksi määritellyillä. Syntymässä tytöksi määritellyillä, niin kuin ap:n esimerkissä, asialla ei ole kiire, koska ääni madaltuu joka tapauksessa testosteronia käytettäessä, paitsi joillain harvoilla.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 17:04"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 15:07"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 14:52"]
Samaa mitä sanoisin tyttärelle joka haluisi silikonitissit.
[/quote]
Toivottavasti sulla ei ole lapsia.
[/quote]
Ai koska haluan että lapseni pitäisi kropastaan olkoot se sitten minkälainen tahansa? Vittu mikä natsi minä olen.
[/quote] Rintaimplanttien laittoa ei yleensä suoritetakaan alaikäisille, joten vähän irrelevantti heitto oli kyllä tuo tähän keskusteluun.
[/quote]
Niin eihän sukupuolen vaihtoakaan suoriteta lapsille suomessa vielä(onneksi) vaikka lapsi haluaisi eli onko tämä koko keskustelu merkityksetön? Vai onko jotkut asiat vaan sinun agendallesi sopivampia kuin toiset? Jos sinun lapsi haluaa isot silikonitissit niin miksi et sitä tue?
Niin ja millä tapaa minun kommentti oli "irrelevantti" eikä tuo mihin sen jälkeen vastasin? Siis "toivottavasti sinulla ei ole lapsia". Vai puskeeko sinun oma agenda ja ainoa oikea mielipide läpi taas.
[/quote]
´Irrelevantti´=´ asiaan vaikuttamaton, -kuulumaton, merkityksetön, (asian kannalta) epäolennainen.
(...koska lapsen, l. (...siis alle murrosikäisen tytön) tässä tapauksessa rintojen kasvuhan on vasta alullaan.
Luulisi sinunkin tuon tietävän.
Rintaimplantteja laitetaan vasta aikuisille naisille .
Syynä saattaa olla esim.se että nainen on menettänyt esim. sairauden, tai vaikka jossain onnettomuudessa loukkaantumisen seurauksena rintansa ,tai sitten plastiikkakirurgin suorittama kehonmuokkaus ja niitä ei todellakaan tehdä alaikäisille joiden rinnat eivät ole täyteen mittaansa edes vielä kasvaneet.
Kukaan lääkäri ei voi (laillisuuden puitteissa) ryhtyä mihinkään sellaiseen operaatioon.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 07:47"]
Sanoisin, että transuna oleminen on ihan ok ja lapsi rakas myös transuna. Samoin alkaisin selvittää mahdollisuuksia sukupuolenvaihdosleikkaukseen.
[/quote] Ei kommentisi heijastamassa asenteessa mitään vikaa ole,vaikutat hyväksyvältä ja kaikin puolin suvaisevalta persoonalta,mutta käyttämäsi termi ´transu´ on kyllä sinänsä lähinnä halventava.Tuttu lähinnä jostain sketseistä ja jostain hieman kyseenalaisesta ´huumorista´.
´Transulla´ näet tarkoitetaan niissä lähinnä transvestiittiä ( ´ristiinpukeutuminen´ < engl. ´cross-dressing´),missä taas on kyse aivan eri asiasta kuin puhuttaessa transseksuaalisuudesta ( tai transsukupuolisuudesta= ´transsexual´), jotka ovat niitä henkilöitä jotka pyrkivät sukupuolensa korjausleikkauksiin.
Useimmat (pelkästään) transvestiitit , eli vain noita vastakkaisen, tai siis toisen sukupuolen vaatteisiin mielellään (...ehkä vain silloin tällöin) pukeutuvista (yleensä miehistä) ovat nimittäin tutkimusten mukaan heteroseksuaaleja ja useimmat jopa täysin tyytyväisiä tähän asiantilaan.
Se on siis eräänlaista ´irroittelua´ tai roolipeliä , juhlimista kaveripiirissä. yms. Siinä ei ole mitään vaarallista ja se on itseasiassa täysin harmitonta hauskanpitoa,jonka jälkeen he palaavat taas perheensä pariin. (olisiko se muuten sitten parempi jos he olisivat ´hyväksytysti ´ ja miehisemmin yksinkertaisesti vain ryyppäämässä keskenään?)
Heidän tapansa on heille psyykkisesti jännitteitä poistavaa irroittautumista yhteiskuntamme miehille asettamien valtaroolien pakkopaidasta. ( mm. poliitikkojen rivistä naispoliitikot erottuvat -housuasuisinakin- sillä että he voivat pukeutua esim .mieleisiinsä väreihin .
Miespoliitikko tai yritysjohtaja keltaisessa takissa ei yleisten ,aikaa sitten luutuneiden käsitysten mukaan olisi kertakaikkiaan uskottava) Naiset saavat pukeutua,suurinpiirtein aivan millaisiin vaatteisiin tahansa, miehille pukeutumiskoodit ovat paljon rajoittavampia.
Olennaisesti tässä seikassa ovat transvestismin juuret ilmiönä yhteiskunnassamme ja siinä on sen kasvupohja.
Transsukupuolinen henkilö taas tuskin olisi lainkaan kiinnostunut menemään noihin transvestiittien klubi-iltoihin ja ´partyihin´,eikä hän saisi niistä mitään. Hänen ainoa tavoitteensa on päästä leikkaukseen ja saada hormonilääkityksensä alulle.
Hänen elämänsä voi näet muuttua paremmaksi vain hormonihoitojen kautta ja kirurgin veitsen avulla- muuten hän saattaa elää aivan itsemurhatunnelmissa (...valitettavan moni heistä siihen päätyykin ulospääsytienä ahdingostaan )
Siinä on itseasiassa hyvin vähän mitään vitsailun paikkaa, tai sijaa millekään huumorille.
Sairasta on pikemminkin sellainen "huumori" ,jonka täytyy vitsailunsa kohteet noiden onnettomien ihmisten elämistä löytää.
Jos ilmoitus ei olisi ristiriidassa lapsen aiemman käytöksen kanssa ja olisi tosissaan olevan oloinen, niin yrittäisin saada nopeasti tutkimuksiin. Muussa tapauksessa voisin laittaa murrosikäisen epävarmuuden tai dramatiikan piikkiin. En haluaisi lapselle tehtävän peruuttamattomia hoitoja ennen täysi-ikäisyyttä, mutta ainakin murrosikää voisi viivyttää. Jos merkkejä olisi ollut ihan pienestä asti niin olisi helpompi tukea ja suhtautua.
Yksi nuori tuttavani (silloin 19) oli vakuuttuneen oloinen transsukupuolisuudestaan, mutta parin vuoden kuluttua ja tutkimuksiin päästyään minäkuva oli muuttunut. Itse olen kokenut itseni aina jokseenkin androgyyniksi, mutta hieman enemmän naiseksi kuin mieheksi.
Olin teininä naisellinen poika ja perheeni pitivät minua homona ja oli perheelle yllätys että lähdin sukupuolenkorjausleikkaukseen
No lässähtikö tämä hyvin alkanut ,ymmärtäväinen keskustelu nyt siihen ,että jonkun anonyymin alapeukuttajan mielestä aihe on hänestä liian vaikea tai että siitä ei hänen mielestään saisi edes puhua, vai mistä tuo alapeukku tuli, vai oliko se yleeensä joku kannanotto.?
Jos ei ,niin sitä ei sitten täällä pitäisi nähdä minään keskustelun jatkamisen esteenä muille.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 16:19"]
Laittaisin kitkemään perunamaata ja tekemään halkoja, jotta ajatukset palaisivat maanpinnalle.
[/quote]
Luuletko ,että tuollaisilla kodin toimilla ja puuhasteluilla ja niihin ´ratkaisuksi´ (vaiko rankaisuksi?) pakottamalla voit ratkaista yhtään mitään ?
Oletko ,muuten joku suurempikin perunanviljelijä? Tavallisella omakotitontilla perunanviljely on nimittäin taloudellisesti täysin kannattamatonta, pelkkää puuhastelua.
Onko teillä puulämmitys? Tilaa halkonne joltain halkokauppiaalta ,kysymys on....niin, tai siis eihän se olekaan sinun lapsestasi...juuri siksihän sinun niin helppo noita viisaita (not) neuvojasi on täällä jaellakin, kuvitellen että muka jollain puuhasteluilla muka kaikki ongelmat ratkaistaan.
Jos tarvitset hammaslääkäriä kun hammastasi särkee ,niin menetkö vain ´kitkemään perunamaatasi´ unohtaaksesi kipusi tai ohjataksesi ajatuksesi pois purukalustostasi ?
Mietihän tätä, niin ehkä työterapian rajat elämän ongelmien ratkaisumalliksi tarjoamisena selkiytyvät sinulle paremmin.
jos ei tiedä onko tyttö vai poika ja kokee esim olevansa poika ja on tyttö niin lapsuus ja nuoruus on hyvin vaikeaa aikaa siihen tarvitsee apua niin omaisilta kun ulkopuolisilta koska se on joka päiväinen ongelma ja ihmisien pitää ymmärtää että ei ole helppoa olla transsukupuolinen tiedän sen omasta takaa ei mulla muuta voimia kaikille transukupuolisille 😊😊
Ei ole lapsia, mutta jos olisi, niin... riippuu. En haluaisi hänen tekevän äkilliä päätöksiä ja selittäisin että sukupuolta ei koeta henkisesti, se on biologinen asia jolla ei ole käytöksen ja kiinnostuksen kohteiden kanssa mitään tekemistä. Sitten taas dysphoriaan on muitakin hoitokeinoja kuin hormonit ja SRS, mutta nekin ovat vaihtoehtoja jos mikään muu ei auta selviämään dysphorian kanssa.
Hitto tässä ketjussa porukka ei tiedä yhtään mistä puhuu :D
Vierailija kirjoitti:
Hitto tässä ketjussa porukka ei tiedä yhtään mistä puhuu :D
miten niin?
[quote author="Vierailija" time="15.07.2015 klo 14:52"]
Samaa mitä sanoisin tyttärelle joka haluisi silikonitissit.
[/quote]
Toivottavasti sulla ei ole lapsia.