Onko sukulaisten kanssa pakko olla,
jos saa pelkkiä haukkuja, arvostelua ja halveksuntaa? Lapsuudenkodissani minulla on kusipään osa, teen mitä tahansa.
Viimeiset vuodet olen ollut hampaissa lasteni takia. Mikään ei kelpaa, käy tai riitä. Äitinä minua kohdellaan kuin tiskirätin ja kynnysmaton yhdistelmää.
En jaksa tätä enää. Nyt puhelin vinkuu, koska sukulaiset haluavat viettä joulua yhdessä. En ymmärrä, miksi, kun perushuvi on minun arvosteluni. Ruokani on pahaa, meillä on ankeaa, mieheni on mäntti, lapseni tekevät kaiken väärin, koska minä en osaa kasvattaa heitä niinkuin pitää (lue: kuten sukulaiset haluavat).
Me lähdetään jouluksi muualle. Tekisi mieli pakata auto ja häipyä ilman lapsille tuputettuja krääsälahjoja. Mitta on ihan täysi.
Kommentit (3)
Jos sukulaiseni kohtelisivat minua jatkuvasti "kuin tiskirätin ja kynnysmaton yhdistelmää" niin sanoisin niille kyllä ettei ääni kellossa muutu, valitsen viettää jouluni (ja elämäni) ilman heitä.
Ja pidä välit sukulaisiin sopivan etäisinä. älä anna heidän pilata sinun elämää ja itsetuntoa. Ole onnellinen ilman heitä.
Ehkä olisi hyvä joskus nostaa myös "kissa pöydälle" ja kysyä perusteluja jokaiseen saamaasi arvosteluun. Siis älä ohita olankolauksella kommentteja vaan kysy "ai, miten niin lapseni ovat huonosti kasvatettuja? mitä he äsken tekivät väärin? Miksi kotini on sinusta ankea? " jne
Kun käyt harvemmin, niin alkavat kohtelemaan sinua vähän paremmin