luovutin ja lopetin imetyksen
poikani on viikkoa vaille kolme kuukautta.iltaisin tuntui ettei maito riittänyt,mutta rintalapset on vähän rähjäisiä iltaisin,muuten imetys sujui moitteitta,kiitos vammalan synnytys osaston hoitajille imetysavusta.poika sai muutamana päivänä pulloo juhannuksen aikana,ja sen jälkeen ei ole halunnut rintaa ollenkaan, huutaa ja huutaa. olen käyttänyt aina rintakumia.annan pulloo nyt toista viikkoo.maidon nousu on melkein loppunut. ehkä olisin halunnut imettää kauemmin,mutta en halua toista pakottaa. on nyt niin tyytyväinen poika,menee nukkuun kymmenen aikaa ja herää viiden aikaa syömään, mutta rinta ei kelpaa? toisaalta olen helpottunut, kun poika itse kieltäytyi.ettei maidon riittävyydestä ollut kii. istuin kaiket päivät imettämässä. nyt kerkiän vähä siivoileen ja muuta.....mikä meni vikaan tai mitä olisin voinut tehdä toisin, että poika olis jatkanut rintasyöntiä??? tsemppiä kaikille imettäjille!!! ;)
Kommentit (6)
Täällä myös imytys tyssäsi. Imetin 4kk ja ongelmia oli koko ajan. Aluksi poika imi vain rintakumin avulla, sitten sain lopulta jätettyä rintakumin pois, mutta jotenkin vaan maitoa ei tuntunut riittävän. Poika kiukkuinen ja huusi rinnalla. Kun poika kasvoi kuussa 100g niin alkoi meillä tuttipullojen käyttö. Ajattelin,etten ala pelkän imetyksen takia pitämään toista nälässä. Poika muuttui paljon tyytyväisemmäksi ja omaan elämään tuli paljon enemmän aikaa muuhunkin. Pian siitä lopetin imetyksen kokonaan, ja johan helpotti. Oli se stressaavaa puuhaa.
itselläni ei ole imetys onnistunut ollenkaan. Mutta sain pumpun äidinmaitokeskukselta ja lypsän korvikkeen sekaan sen mitä tulee- ei siis paljoa. Minulla hiukka huono omatunto asiasta mutta olen saanut paljon tukea tälle että jos se ei onnistu ja lapsi vaan huutaa niin miksi sitä jatkaa kun lapsi saa tarvitsemansa ravinnon muutenkin. Ehkä tätä huonoa omaatuntoa paikkaan tällä lypsämisellä :) Ja onhan se aina lisänä ja antamassa sitä "hyvää" lapselle vaikka sitten vähemmänkin. En aio enää huudattaa lastani että tunkisin tissin väkisin suuhun.
Meillä on tyttö nyt 4 kk. Eka kuukausi mentiin pelkällä rintamaidolla ja aikamoisia nälkähuutoja oli iltaisin. Siitä tilanne sitten jotenkin parani, mutta 2 kk iässä alettiin antaa iltaisin Nania. Ei sitä joka ilta tarvinnut antaa, jos olin pumpannut aamulla vähän varastoon iltaa varten.
Koko imetysajan on ollut ongelmia suihkuavien tissien kanssa. Maito tulee todella kovalla paineella toisinaan. Tänään viimeksi vauva kieltäytyi tissistä, kun maito suihkusi niin kovin. Välillä tilanne on hallussa välillä taas ei. Lisäksi vauva pulauttaa näyttävästi aina tissittelyn jälkeen, pullomaidon jälkeen ei koskaan.
Koko ajan puntaroin, että onko tässä imetyksessä järkeä, kun pullomaidon kanssa päästäisiin helpommalla. Oikeastaan imetän vain siksi, että yöt on tissimaidolla helpompia; ei tarvii nousta pulloilemaan yöllä. Voi olla, että tässä eletään lopunalkua imetyksen suhteen. Tavallaan jään kaipaamaan imetyshetkiä vauvan kanssa. Vaikka ne usein ovat olleetkin yhtä huutoa, niin joskus onnistuessaan kuitenkin hyvin palkitsevia hetkiä. Päivä kerrallaan mennään.
Tänään viimeksi mietin, kuinka monta prosenttia esikoisen äideistä kykenee 4-6 kk täysimetykseen. Löytyisiköhän jostain tilastotietoa!
Muuhun kantaa ihmeemmmin ottamatta muistuttaisin, ettei imetyksen tartte aina olla joko-tai: usein osittaisimetys on mahdollista.
Meillä esikoinen syntyi keskosena, joten aluksi pumpppasin maidot, jotka annettiin nenä-mahaletkun kautta ja pullosta. Pikku hiljaa saatiin harjoitella imetystä, ja sitten sain imettää 1-2 kertaa päivässä. Tytön kotiuduttua keskoskorviketta oli pakko antaa tietty määrä päivässä kasvun turvaamiseksi eikä oma maito alkuun olisi riittänytkään. Yhden kuukauden tyttö sai olla täysin imetyksellä, sitten pitikin aloittaa kiinteät.
Imetys ei aina ole helppoa: maitoa tulee välillä liikaa, välillä liian vähän; liian hitaasti tai liian nopeasti; vauva raivoaa rinnalla tai ei malta keskittyä; on mahavaivaa jne. Monet ongelmista häipyvät ajan kanssa, ja apuakin niihin on saatavilla. Imetystä ei välttämättä tarvitse lopettaa kertalaakista ja lopullisesti.
Jos imetys/pumppaaminen tuottaa kuitenkin pääasiassa huolta ja murhetta, sitä ei ole hampaat irvessä järkevää jatkaa.
Itse täysimetin esikoistani käytännössä lähes 8kk, kiinteitä tarjosin kyllä 4kk iästä alkaen, mutta kun maito kelpasi paremmin ja vauva kasvoi, en viitsinyt tyrkyttää soseita edes joka päivä. Lopetin imetyksen kokonaan kun lapsi oli 1v1kk, jolloin todella huomasin miten iso merkitys imetyksellä oli ollut lapsen ruokavaliossa: normaalia ruokaa saattoi mennä ja purkkia kerralla, velliä samoin. Rinnat pakkautuivat ihan täpötäyteen ja jouduin pari viikkoa tyhjentelemään niitä useamman kerran päivässä. Lapselle ei vaan rinta enää kelvannut kun oli muutaman päivän ollut ilman!
Minulla oli myös ongelmana tuo maidon suihkuaminen. Imetys onnistui ensimmäiset 8kk vain makuulta ettei vauva kastunut kokonaan... En kyllä yhtään ihmettele, jos joku jättää homman sikseen sen vaivalloisuuden takia. Itse olin tuolloin yksinhuoltaja ja asustelin kaksistaan vauvan kanssa, joten ei tarvinnut ajatella muita perheenjäseniä kun se imetys tosiaan eristi minut sinne makuuhuoneeseen ja kotiin muutenkin aika pitkäksi aikaa. Toivottavasti seuraavan vauvan kohdalla maidontulo on vähän maltillisempaa tai sitten täytyy kokeilla muita keinoja ettei oikeasti perhe-elämä kärsi kohtuuttomasti :/
tuo oli varmasti hyvä päätös. Eihän mitään voi jatkaa jos se ei näytä onnistuvan. Tiedän että toiset ovat toista mieltä että pitäisi vaan imettää, mutta jos se ei onnistu niin miksi hajottaa koko perhe-elämä sen takia. minäolen täysimettänyt 4kk esikoiseni ja nyt minulla on toinen lapsi joka on tällä hetkellä kohta 7vk:a. Hänelle myöskin riittää hyvin maitoa ja huomaan että nämä meidän lapset on tottunut ns helppoon maitoon eli jos rinta alkaa tyhjenee niin ei nämäkään viitsi vaivaa nähdä että rupeisivat imemään kunnolla. Mutta esim siskollani ei imetys onnistunut millään kummallakaan lapsella ja hänen kamppailun nähtyäni olen sitä mieltä että miksi imettämisestä tehdään niin suuri numero ja pahoitetaan näin äitien mielet. Jopa korvikepurkissa lukee että äidinmaito parempivaihtoehto lapselle.
On siis mukava kuulla että teillä ainakin elmän laatu koheni huomattavasti päätöksesi jälkeen.
Hyvää jatkoa teille.