Miksi juuri minun lapseni pitää olla uollainen ääliö...
Lasella on adhd. Tänään on ollut huono päivä ja mikään ei mene perille... lapsi riekkuu vain eikä kuuntele/ tottele käskyjä lainkaan.
Miksi juuri minä??
(Lähtee taas viemään ärsykkeen jäähylle, pikkusisko lensi)
Kommentit (29)
Minä ainakin olen informoinut omaa ääliötäni hänen ääliömäisyydestään moneenkin otteeseen. Ei kai se lapsellekaan ole hyödyllistä luulla että hänen käytöksensä on fiksua kun se on ihan mahdotonta?
Tosin en minäkään mitään huonosti kasvatettuja riehujakersoja voi sietää. Kasvata se kersasi!
Haista pitkä Pee nro 2!!
Toisekseen Ap:lle : Koeta kestää, samaa paskaa täälläkin :)
-M.-
Ja älä välitä idiootti vastauksista.
Jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa, jopa lapsen syntymän jälkeen!Oli se lapsi sitten kasvatettu kuinka tahansa.
eli sillon oletan ap:n vain ajattelevan.
(muuta kuin salaa mielessään)???
No äälin äiti. Mutta vain anonyymina netissä niin, ettei lapsi tiedä.
Tuota käytöstä ei voi sanoa kuin ääliömäiseksi... nyt hieman rauhallisempaa, kun passitin pojan yksin huoneeseensa. Tosin sieltä kuuluu ärsyttävällä örinä-äänellä laulettu eemelin kertosäe uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja...
ap
Tuota käytöstä ei voi sanoa kuin ääliömäiseksi... nyt hieman rauhallisempaa, kun passitin pojan yksin huoneeseensa. Tosin sieltä kuuluu ärsyttävällä örinä-äänellä laulettu eemelin kertosäe uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja...
ap
nyt on jo rauhallista. Onneksi kaikki päivät ei ole tällaisia... mies reissussa eikä rutiinista poikkeaminen oikein sovi adhd-lapselle.
On sillä hyvätkin puolensa. Tosin joskus itsekin ihmettelen miten jaksan. Joskus alkaa rankasti potuttaa, kuten tänään. Kiitos ymmärryksstä, helpotti!
ap
(lähtee nyt keskustelusta hoitamaan iltatoimia... niistä myöhästyminen se vasta ilon irti saisi)
sinulla on täysi oikeus tunteisiisi. Ja hyvä että tulet kertomaan ne mielummin tänne anonyyminä kuin että sanoisit ne suutuksissa ja väsyneenä lapselle!
Onko muita viiraajien vanhempia paikalla?
Miten teidän hermot kestää? Paljon respectiä etenkin niille, joiden adhd:t eivät edes nuku rauhallisest vaan heräilevät vähän väliä, eivät meinaa nukahtaa ja selviävät neljän tunnin yöunilla. Omani onneksi nukkuu yöt kuin tukki.
ap
on levoton ja tottelee huonosti, mutta pakko on totella ja yhtä vääntöä on.
Poika vajaa 6v.
Meillä tuo levottomuus näkyy ramppaamisena. Ulos ja sisään taukoamatta.
Oletko ajatellut lääkitystä?
Raskaita ovat kasvattaa. Vaatii vanhemmilta sinnikkyyttä.
Olen ollut aika nihkeä lääkityksen suhteen niiden sivuoireiden takia. Mutta nyt lapsi menee kouluun ja jos ei homma "skulaa" ekalla lukukaudella niin lääkityskokeilu syksyllä.
On menossa pienryhmään, joten muitakin keinoja onneksi käytössä. Jaksamista teillekin... hankalia ovat, penteleet! ;) Onneksi välillä myös kivoja.
ap
itsellä ei adhd-poika, mutta vilkas ja erittäin itsepäinen poika kuitenkin. nyt 2v, ja kyllä tekisi mieli huutaa vähemmän fiksuja kommentteja päin naamaa monta kertaa päivässä. täällä käyn yleensä purkamassa, jos lähipuistossa ei satu olemaan tuttuja äitejä iltaulkoilun aikaan =)
töissä tapaan päivittäin adhd- ja muita erityislapsia. ihmettelen aina, miten heidän äitinsä ja isänsä jaksavat. voimia sinulle ap!
Lasten linnassa on oltu tutkimuksissa. Ei ne hermot aina kestä, mutta sitten huudetaan kaikki ja lopuksi sovitaan ja halitaan :) rutiinit on juu elintärkeitä...Ans varjele jos jotain ihan pientäkin tapahtuu erilaista niin johan kärsitään koko sakki loppupäivä. Iltatoimet menee aina samoilla tavoilla.Nyt sentään on hiukan helpottanut kun saatiin melatoniini-pilsut jäpikälle.Ennen nukkumistouhut veivät kolmisen tuntia,nykyään vajaan tunnin.Meillä kyllä poika nukkuu hyvin koko yön kunhan ensin nukahtaa :) Pienenä oli unikauhukohtauksia jämptisti 00.30-04.30, neljän vanhana alkoivat harventua; nykyään kuuden ja puolen vanhana tulee ehkä kohtaus joka kolmas kuukausi.
-M.-
Lasten linnassa on oltu tutkimuksissa. Ei ne hermot aina kestä, mutta sitten huudetaan kaikki ja lopuksi sovitaan ja halitaan :) rutiinit on juu elintärkeitä...Ans varjele jos jotain ihan pientäkin tapahtuu erilaista niin johan kärsitään koko sakki loppupäivä. Iltatoimet menee aina samoilla tavoilla.Nyt sentään on hiukan helpottanut kun saatiin melatoniini-pilsut jäpikälle.Ennen nukkumistouhut veivät kolmisen tuntia,nykyään vajaan tunnin.Meillä kyllä poika nukkuu hyvin koko yön kunhan ensin nukahtaa :) Pienenä oli unikauhukohtauksia jämptisti 00.30-04.30, neljän vanhana alkoivat harventua; nykyään kuuden ja puolen vanhana tulee ehkä kohtaus joka kolmas kuukausi.
-M.-
vanhempi. Olen jo elämää nähnyt ja täytyy sanoa ettei tuollaisia lapsia ollut ennen aikaan.
Uskon että ravinnon lisäaineet, saasteet ja yms. ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen että ongelmaisia on enemmän sekä löystynyt kuri.
Meissä äideissä niin kuin lapsissakin on ei-toivottuja ympäristömyrkkyjä.
Kasvatustapa on ihan erilaista kuin 50-luvulla jolloin olen syntynyt. Koulussa oli työrauha, lapset kunnioitti auktoriteetteja. Ei intetty vastaan.
Saasteita emme kehoistamme pois saa, kuria voimme koventaa vai onnistuukohan se vellihousuilta ja pullamössöiltä - epäilen.
Äitini kävi 50-luvulla koulua, ja on kertonut, miten hirveän rauhatonta isoissa luokissa oli, ja miten vaikea siellä oli keskittyä, ja varsinkin sijaisten opettaa.
Ja miten oppikoulussa oli tosi vanhoja oppilaita, luokalle viisi kertaa jääneitä, joiden vanhemmat eivät antaneet lopettaa koulua.
Ja sitten, kai tiedätte, mistä termi 'seinähullu' tulee. Vaikeasti hallittava ihminen on ollut tuvan seinällä kahlittuna, eli seinähulluna, niin ei ole päässyt kylille riehumaan. Vaikeat, vammaiset ja mielisairaat ovat sitten myöhemmiin olleet mielisairaaloihin teljettyinä.
Nykymaailmassa mahdollisimman monelle annetaan mahdollisuus normaaliin elämään, lääkkeiden ja terapian avulla, sekä erityisopetuksen. Se on hienoa, vaikka varmasti vanhemmalle välillä tosi raskasta.
Fiksu ja huumorintajuinen tämä minun ääliöni onkin. Myös empaattinen, tunteellinen, oikeudentajuinen.
Ja ihan saakelin ärsyttävä. Hiilareita meillä ei vältetä, mutta käytetään ns. "hyviä" hiilihydraatteja. Karkkipäivä kerran viikossa, tosin nyt kesällä jätskiä on saanut harva se päivä.
Mistä luulit etten tee kaikkea mitä vain osaan? Minusta tuntuu, että olet vähän tiukkis ja huumorintajuton itse, suurin osa onneksi ymmärsi ottaa tuon "ääliön" sille kuuluvalla lempeydellä ja rentoudella.
ap