Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusi työ ja lapset päiväkotiin, äidille unettomia öitä
02.07.2009 |
Nuorimmaisemme on nyt 1v4kk ja olin jo alunperinkin ajatellut meneväni töihin syksyllä.Sainkin yllättäen näin nopeasti uuden työn, juuri omalta alalta, vakipaikka, luotettava työnantaja ja hyvä palkka.Työ on siis "pakko" ottaa vastaan.Tiedän olevani onnekas näin taantuman aikaan kun sain nopeasti työn mutta nyt sain unettomia öitä hoitoonviemisestä:(
Hoitopaikka on tuttu sillä kaksi isompaa lastamme ovat olleet siinä.Päiväkoti on pieni ja keskimmäisemme 3v on nuorimmaisemme kanssa samassa ryhmässä.Lapsiakin on yhteensä vain 12.Siltikin tuntuu jotenkin todella haikealta kun tämä meidän vauva joutuu hoitoon jo niin pienenä.Syy töiden etsimiseen oli se, että olemme ostamassa suurempaa asuntoa jonka hinta on lähes 300 000e ja siihen tarvittavaa lainaa ei mitenkään pyöritä yhden tuloilla ja kotihoidotuella.Mutta siltikin....MInulla on joustava työaika eli mies vie lapset hoitoon 8.30 ja minä haen 16 joten ei päivänkään pituus ole mahdoton mutta nyt ei ole enää hiljaisia aamuhetkiä tai keskipäivän halihetkiä.Lisäksi tämä nuorimmainen oli ehkä meidän viimeinen vauva, joten haikeaa on.Enää kuukausi kotona oloa minulla.Lisäksi hirvittää miten pieni jaksaa siellä hulinan keskellä hoidossa.
Kommentit (13)
arvoratkaisusta. Haluatko tehdä työtä ja ostaa kalliin asunnon vai seurata läheltä lastesi kasvua ja olla osallisena heidän arjessaan kokonaisvaltaisesti? Lapsuus on lyhyt aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi vaan, mutta en ymmärrä alkuunkaan ratkaisuasi :(
Olisiko sinun mitenkään mahdollista tehdä lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa (osittaisella hoitovapaalla). Silloin jäisi ilta-aikaa enemmän.
Ymmärrän täysin tunteesi, itse painiskelin pari vuotta sitten saman asian kanssa kun tiesin vieväni "viimeisen" vauvani päiväkotiin. Mutta ihan hyvin se on mennyt. Nuorimmaisesi kannalta on tosi kiva, että keskimmäinen on samassa ryhmässä.
Tsemppiä!
tuomitsevia kommentteja. Taitavat olla kateellisia, kun itse jumittavat kotona vuosikausia (alkoivat lisääntyä ilman koulutusta, työkokemusta). Onnea uuteen työhön ja kyllä se pikkuinen pärjää
eikös hänkin jo hyvin pienenä ole mennyt hoitoon? Eikö se sitten mennyt hyvin vai miten nyt tuntuu erityisen hankalalta?
Ja olisit hyvä ihminen jättänyt noi asuntokuviot selvittämättä, täällä ihmiset näkee punaista, että joku menee töihin voidakseen maksaa asuntolainaa. "Kunnon äiti" kun vissiin on vuokralla asuva ja vuosia kotona oleskeva...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...ja sen jälkeen vielä kaksi tenavaa. Eikä ole todellakaan tarvinnut taloudellisten seikkojen takia pikkuisia retuuttaa hoitoon ennenkuin tulivat itse ymmärretyiksi vieraiden ihmisten kanssa (kävelivät, osasivat puhua selkeäsati jne.).
Kotona olin noin kuusi vuotta, nuorin meni hoitoon vasta 3-vuotiaana. Tuona aikana rakensimme (kohtuukokoisen, mutta MEILLE riittävän tilavan) talon, matkustimme jne. Lainoja makseltiin siinä missä muutkin, ei turvauduttu lyhennysvapaisiin. Ja ihan normipalkkaisia ollaan molemmat. Järjen käyttö on sallittua talouden suunnittelussa, ei tarvitse sitten myöhemmin katua ratkaisujaan!
Aikaisemmin "tuominnut" ja anteeksikin pyytänyt kommentoija :)
No, tottakai on kyse arvovalinnoista!Voisimme hyvin asua tässä nykyisessäkin asunnossa mutta jotenkin tämä 65 neliötä jo tuntuu pienelle 5-henkiselle perheelle.Haluan tarjota lapsille turvallisen alueen täällä pk-seudulla ja kivat asunnot maksavat vähintään sen 250 000e.Lisäksi töihin menossa on aina kyse myös omista tavoitteista.Itse olen opiskellut kaksi korkeakoulututkintoa kotona ollessa ja jollain tasolla on ihan kivakin mennä töihin.Ehkä unettomat yöt johtuvatkin siis siitä että toisaalta haluaisin mennä töihin ja toisaalta olla kotona.Ihan varmaan tulisimme toimeen miehen palkalla jos vain tinkisimme edelleen joistain asioista.Tiedän sen sillä olin esikoisen jälkeen kotona yli 4 vuotta ja ennen nuorimmaisemme syntymääkin ainoastaan sen puoli vuotta, että sain korkeampaa äitiyspäivärahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä 5-henkinen perhe 68 neliössä ja tuo 300000 on meidänkin budjettimme. Tuntuu vain, ettei sillä rahalla saa oikein mitään Espoosta tai Helsingistä.
Hyvin se menee, sekä uusi työ, että lasten hoito. Onnea uuteen työhön, se ei olekaan itsestäänselvyys tässä taloudellisessa tilanteessa! Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin pienellä päiväkodin aloitus sujuu yleensä paremmin kuin kolme vuotiaalla. Mun mielestä voit ihan hyvillä mielin mennä töhin takas ja viedä lapset hoitoon, on niitä nuorempiakn jo päiväkodeissa.
totta kai nyt pitää keskittyä enemmän ajan hallintaan ja siihen että jää aikaa olla lasten kanssa iltaisin. Hyvin se menee!
Ihan koulutuksen ja useamman vuoden työnteon jälkeen sain esikoiseni...
...ja sen jälkeen vielä kaksi tenavaa. Eikä ole todellakaan tarvinnut taloudellisten seikkojen takia pikkuisia retuuttaa hoitoon ennenkuin tulivat itse ymmärretyiksi vieraiden ihmisten kanssa (kävelivät, osasivat puhua selkeäsati jne.). Kotona olin noin kuusi vuotta, nuorin meni hoitoon vasta 3-vuotiaana. Tuona aikana rakensimme (kohtuukokoisen, mutta MEILLE riittävän tilavan) talon, matkustimme jne. Lainoja makseltiin siinä missä muutkin, ei turvauduttu lyhennysvapaisiin. Ja ihan normipalkkaisia ollaan molemmat. Järjen käyttö on sallittua talouden suunnittelussa, ei tarvitse sitten myöhemmin katua ratkaisujaan! Aikaisemmin "tuominnut" ja anteeksikin pyytänyt kommentoija :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on saman ikäinen lapsi ja aloitan myös syksyllä työt, tosin 6 h päivässä. Hankalaksi asian tekee se, että välttämätöntä pakkoa työhön paluuseen minulla ei ole: kaipaan vain työyhteisöä ja työtäni ja lisäksi petaan parempia mahdollisuuksia työnhakuun, sillä muutamme vuoden kuluttua toiselle paikkakunnalle.
Lohduttaudun sillä, että ei äitiys pääty työhönpaluuseen. Edelleen saan viettää illat ihanan taaperoni kanssa, samoin viikonloput. Limitämme työaikoja niin, että lapsen hoitopäivät ovat klo 9-14.15 (josta osa päiväunilla) ja vain neljä päivää viikossa.
Täällä palstalla ajatellaan mustavalkoisesti, että joko teet töitä tai olet lastesi kanssa. Eihän se niin ole, ajatellaan vaikka lasten isiä. Kyllähän hekin näkevät lasten kasvun, leikkivät heidän kanssaan, hoitavat ja hellivät. Työpäivän jälkeen. Onnistuu se äideiltäkin :-)
Alue: Aihe vapaa
Alkuun tietysti ikävä(molemmin puolin) mutta kyllä se helpottaa!Ja varmasti sekin helpottaa että keskimmäinen on samassa päiväkodissa. Ja onnea työpaikan johdosta!