Huonot kokemuksesi/komplikaatiot synnärillä?!
Omani:
1.sektio->12h käynnistettyä synnytystä, mutta ei mahtunut lantiosta joton kiireellinen sektio (oksensin leikkauspöydällä muutaman kerran, ei kivaa kun tunto pois). Jälkikäteen karmee päänsärky johon veripaikka ja isot hematoomat vatsaonteloon.
2.sektio->yritin kertoa hoitajille jälkikäteen, että leikkaushaavaan sattuu enemmän kuin pitäisi. Eivät uskoneet vain haihattelivat tyyliin: "etköhän sä liioittele". Seuraavana yönä leikkaushaava aukesi osittan kun alta pursui mätää ja verta eli tulehtui pahasti. Takaisin jouduin myös kotiuduttuani, koska paha kohtutulehdus.
3.sektio->verenpaineet huikeat ja muuta vastaavaa, sektio tehtiin rv33 ja hoitaja tokaisi: "et kai sitten enempää lapsia suunnittele, että mieti tarkkaan" (tuntui pahalta siinä hormonimyrskyssä ja sairaalassa vietetyn ajan takia)...ihan kuin tämä olisi ollut tarpeen tietää tässävaiheessa. Lisäksi harjoittelija tikkasi ihan liian kireästi, järkky kipu helpotti vasta kun tikit saatiin puoliväkisin irti. Karmeeta jälkeä myös koko haava/arpi verrattuna edellisiin.
No joo, ei kovin vakavia juttuja mutta ei nyt ruusuisiakaan muistoja.
Mites muilla?
Kommentit (13)
sairaalat oli 1.Mks 2.Seks 3.Satks
Huonoimpana on jäänyt mieleen asiaton kohtelu. Kätilöiden tai hoitajien taholta tuntemuksieni tai tunteideni vähättely, epäkohteliaisuus ja töykeys. Luin jostain, että synnytyksen kivuttomuutta tärkeämpää on hyväksyvä ilmapiiri, ja allekirjoitan sen kyllä täysin.
kakkoselle:
Tuota, ei kannata heti provosoitua toiseten kirjoituksesta. Ei oo pakko vastata, ei pakko lukea.
Ei oo ongelmaa päästä yli näistä, mun yöuniani ei häiritse. Kunhan kyselen mielenkiinnosta ja ajankulukseni. Anteeksi!
Ei siellä harjoittelijat tikkaa, vaan gynekologit ja gynekologiaan erikoistuvat lääkärit. Liian tiukat ompeleet eivät myöskään aiheuta "järkkyä kipua". Kai tiesit, että niitä ompeleita on monessa kerroksessa, ja varmaan ne alemmatkin sitten olivat liian kireällä. Kummasti kipu kuitenkin helpotti kun päällimmäiset poistettiin... Vaikutus se on lumevaikutuskin, sanotaan meilläpäin.
keksisit jotain vähän positiivisempaa näin kauniin kesäpäivän päätteeksi.
Neuvolassa oltiin huolissaan vauvan isosta koosta ja siitä ettei hän ole laskeutunut vaikka laskettu aika ihan käsillä. Sain lähetteen Kättärille, piti tehdä kokoarvio jne. Todellisuudessa vanha, läski ukko ultrasi minut ja väitti vauvan laskeutuneen ja pelkooni vauvan koosta tokaisi "eipä sinne ole ennenkään yksikään jäänyt"! Passitti vielä pikasokerikokeeseen (joka ei antanut mitään viitettä esim. diabeteksestä) ja siinä se.
Lapsivesi valui sitten synnärillä kolme kokonaista päivää koska päättivät "odotella" (myöhemmin luin papereista etteivät saaneet lupaa käynnistykseen, oli siis viikonloppu) ja niinpä maanantaina vauvan sydänäänet olivat ihan monotoniset. Päivystävä lääkäri totesi että paikat eivät ole kypsät, lapsi ei ole laskeutunut ja että aiemmin ultrannut oli selkeästi mokannut pahemman kerran. Kiireellinen sektio, siellä oli töykeä anestesialääkäri jolla oli kiire kotiin(!) joten äyski ja tiuski siinä kun laittoi spinaalia. Pisti vääriin kudoksiin(!!!), minä kiljuin kivusta ja veri pulppusi. Käski minua olemaan hiljaa, lopulta puudutus saatiin laitettua ja loppu sujui hyvin.
Tahdon korostaa että hoitajat ja kätilöt olivat aivan ihania, samoin jokainen naislääkäri. Heille olen antanut positiivista palautetta suoraan. Mutta...ne mieslääkärit :(.
Päälimmäiset tikit poistanut hoitaja kysyi haluanko valittaa asiasta, koska sanoi olevan liian kireällä. "Kiristävää" kipua oli myös sisällä, pahin kipu helpotti kun otettiin päälimmäisiä pois (kaikkia ei kerralla). Tosiaan oli aikasemmin takana kaksi sektiota ja kyllä huomasin eron tässä.
Ei ollut leikkaava lääkäri ompelemassa, oletin että harjoittelija mutta saattoipa hyvin olla myös erikoistuva.
Onneksi sulla on niinkin kivaa tekemistä ku roikkua AV:lla
Harmittaa koko avaukseni, paskaa niskaan. Oon kyllä nähnyt "hieman" hullumpiakin avauksia..
mulla mennyt kaikki aikas hyvin, eikä valittamista.
toisen syntymän jälkeen sain kyllä tosi pahan kohtutulehduksen. Kuume nousi ja masuun sattui. Soitin synnytyssairaalaani ja sanoivat, että kuumeen nousu on normaalia synnytyksen jälkeen. Ota buranaa. Saman iltana minut kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan. tulehdusarvot huikeen korkeina. Että näin.
istukka ei irronnut ja kätilö aikansa sitä odotettuaan ja mahaani paineltuaan huuteli käytävällä "hyvää leipojaa". Sieltä sitten tuli tämä matami ja käski ottaa ilokasua. Sanoin etten halua koska päätä alkaa särkea (en saanut kunnollista opastusta sen käyttöön) jolloin tämä matami uhkaili jos et ota niin sit sut joudutaan nukuttamaan yms. (en enää muista kaikkea mutta käyttäytyi todella alentuvasti). Alkoi sitten "leipomaan" eli painelemaan kohtua mahan päältä ja runnoi niin kovaa että tunsi kun veri "pulpahteli" jalkovälistäni. Loppjen lopuksi aikansa leivottuaan joutui nöyrtymään ja pyytämään lääkärin paikalle kun istukka ei kaikesta runnomisesta huolimatta irronnut...
Seuraavissa synnytyksissä ei ole onneksi tarvinnut runnoa kun tiesivät jo ettei se itsekseen irtoa.
Jos hoitovirhe on normaalia niin ehkä sitten multa puuttuu joku kyky sietää normaaliutta.
Koittakaa nyt päästä yli edes noista tavallisimmista elämän pikku vastoinkäymisistä vatvomatta niitä vuositolkulla. Elämä jatkuu, paitsi katkerien ämmien.