koululaisen uniongelmat ja äidistä riippuvaisuus

tokaluokkalainen ei ole nyt nukkunut öitään hyvin pariin kuukauteen, eikä uskalla olla äidistä erossa.



Aiemmin oli ihan reipas ja itsenäinen, nukkui omassa huoneessa aamuun asti, nyt puhuttiin kahdestaan tätä solmua auki pitkään ja hartaasti, kuuntelin ja kyselin ja puhuin niin viisaasti kuin osasin, ja ainoa mitä sain irti, oli se (rivien välistä ymmärsin tämän), että pelkää isäänsä, joka juo paljon ja on todella kiukkuinen ja herkästi suuttuva, omaan napaan tuijottava kännissä (juo vain kotona kaljaa). Lapsi pelkää näitä suuttumisia, ja ilmeisesti äidistä on sitä myötä tullut ainoa turvallinen aikuinen.

Mitä teen? Mies ei ymmärrä eikä myönnä virheitään, poika on liian herkkä hänen mielestään. Joku sanoo nyt, että ota ero, mutta se ei ole mielestäni niin yksinkertaista, viedä lapsilta isä. (Minun puolestani joutais kyllä mennä, jos saa keventää tässä vaiheessa.)