Pitääkö kummin olla aina nuori tai vanhempien ikäinen?

Minusta vähän vanhempi kummi on ihana ajatus, meillä ei vain ollut läheistä sellaista tuttavapiirissä, joten lastemme kummit ovat noin itsemme ikäisiä.

Ja ihana kummi onkin. Viihtyvät hyvin yhdessä.

Itselläni on merkitty 10 kummia ja suurin osa kuoli kun olin jotain 20. Tänään on sattumalta ollut viimeiseksi kuolevan miespuolisen kummini hautajaiset.



Onnea vaan vanhemmille, ihanille kummeille...ja pitkää ikää...kummien löytäminenhän on ongelma nykypäivänä...

kun kummit lakkaavat pitämästä yhteyttä muutaman vuoden alkuinnostuksen jälkee lapseen kokonaan.



Kyllä sinä ap sydämessäsi tiedät, kuka ansaitsee sen kunnian, että saa olla lapsesi kummi. Ei se ole ikäkysymys, eikä varmasti tule lapsesikaan mielestä olemaan.

mä yritin miettiä kummeja sovinnaisesti suvusta, nykyisistä tuttavista jne. Sitten aloin miettiä, kuka ihminen on elämäni aikana tehnyt minuun suurimman vaikutuksen, kuka tulee ensimmäisenä mieleen, kun mietin, kun on minusta hieno ja esimerkillinen ihminen, kenellä jokin piirre tai asenne, jonka haluaisin lapsenikin saavan kokea.



Pari vaihtoehtoa oli jo vuosin saatossa muualle elämässä kulkeutuneita, mutta kumpikaan ei kieltäytyneet. Eipä voisi kuin niin hienosti perustelin :)! Sanoin kyllä että saa kieltäytyä, ja etten odota kummeilta mitään tavaraa tai pakonomaista lahjontaa, vain sen, että lapseni saa oppia tuntemaan tämän hienon ihmisen.



Eli lapseni kummit ovat yksi lähisukulainen, yksi pitkäaikainen tuttavapariskunta ja nämä kaksi edellä mainittua.