Voiko 6kk vauvan opettaa nukahtamaan itsekseen?

No se on aika lailla ominaispiirre ja kaikki lapset sen oppivat aikanaan. Nukuttamista voi tietty yrittää helpottaa vaikka unilelulla tai tutilla.



Jälkiviisautta on se, että lasta ei anna nukahtaa rinnalle, vaan vähän herättelee ennen sänkyyn laittoa. Toimi hyvin omillani, mutta en usko senkään kaikille riittävän.

Nyt on vielä 3 viikkoa ollut sellainen tilanne, että lapsukainen ei nukahda edes tissille. Siinä pyörii ja ährää tuntikausia! VÄlillä on nukahtanut miehen syliin joka on vauvaa kantanut ympäri taloa lauleskellen. Välillä olen jättänyt lapsen illalla noin puoleksi tunniksi pinnasänkyyn "riehumaan" ja kun itku tulee niin työnnän tissin suuhun ja toivon että nukahtaa. Yleensä väsyneenä nukahtaa. Päiväunetkin ovat olleet tosi hankalia, ei vaunut, kantoliina, ei sänky kelpaa... Välillä on tosi raivostunu olo!



Uskon että ongelmaan ratkaisuna olis se, että alkais "keksimään" iltarutiineja. Esim. kohtapuoliin kun aloitellaan kiinteitä, niin iltapuuro, sitten ilmakylpy ja leikkimistä, vaipanvaihto ja yöpuku, rauhallista oleskelua vielä ennen nukuttamista. Ja sitä tassutus-unikoulua vois kokeilla, joskin vauvamme ei rauhoitu ollenkaan selkään taputtmiseen tms.



Tsemppiä tilanteeseen, ohimenevää, joskin väsyttävää. Luulen että tilanteessa on kyse uusien asioiden oppimisesta, hampaiden tulosta jne.

omilleni 6 kk unikoulun...oppivat 2 yössä; ja sen jälkeen meillä on lapset viety omaan sänkyyn iltatouhujen jälkeen -ovi auki ja ei mitään "hiiren hiljaa" olemista. Hyvin on mennyt. Nykyisin kyllä tulevat viereen joskus yöllä omista sängyistään.

Juu, tiedän kyllä, että tällä hetkellä tehdään hampaita ja opitaan koko ajan uutta. Mutta silti...

Iltarutiinit meillä on samat lähes vastasyntyneestä: iltapesut, yökkäri, makkarin verhot kiinni, tissiä sängyssä, unilaulu, omaan sänkyyn. Joten ei ainakaan rutiinien puutteesta tässä ole kyse.

Mutta kärsivällisyyttä kai sitten vaan kehiin :)

Meidän esikoinen tarvi enemmän nukuttamista kun kuopus. Huomasin, että ei se oo ainakaan pelkästään vanhemmista kiinni, miten nukahtaa. Nuorempi nukahti itsekseen jo tosi pienenä, mutta tarvi pientä avustusta siihen muistaakseni n. 6-14kk iässä. Isompaa heijattiin pikkuisena kantokopassa ja rattaissa. Vähän isompana piti "painia", kun poika olis vaan riehunu ja konttaillu pois. Vanhempi on sellainen fyysinen tyyppi, tuntuu edelleen, että häneen pitää välillä ottaa konkreettisesti fyysistä kontaktia, jotta asiat menee perille. Siis ottaa kädestä ja taluttaa pois kielletystä paikasta tmv. Ikää 3,5v.



Mutta kyllä niillä rutiineilla ja kaikella on joku järki. Vaikka ei tuntuis, niin joskus ne rutiinit sitten tuntuu auttavan ja lapsi oppii nukahtamaan itsekseen. Oletteko kokeilleet musiikin kuuntelua?

Meillä nukutus käynyt hämmästyttävän helposti, on pidetty rutiinit ja 4kk iässä aloitettiin soittorasian soitto yöunille. Ensin epäilin aktivoiko liikaa, koska meillä soiteltiin sitä alkuun viihdykkeeksi, mutta poika hoksasi mistä oli kyse.

Nyt 7kk ja joskus päiväunet teettää vaikeuksia, niin olen lauleskellut yksi pieni elefantti jne... Viiteentoista elefanttiin olen joutunut toistamaan ja sitten on silmät lupsahdelleet.

Mutta taitaa tosiaan olla niin, että toiset on helpompia nukahtamaan kuin toiset.

Meillä aloitettiin omaan sänkyyn nukahtamisen opettelu 7kk iässä ja lapsi oppi nukahtamaan itse, kun oli 1v1kk. Että ei se aina ihan niin nopeasti suju..



Meillä lapset jäävät rääkymään sänkyynsä, jos ne yrittää jättää yksin, menevät ihan paniikkiin. Rutiinit ovat aina samat, mutta ei se vaan niin onnistu.

&kk iässähän unikoulua voi jo alkaa harrastamaan, meillä ei tosin ole tullut tarpeeseen.

Ensimmäiset 3kk sai "nukuttaa" eli lähinnä laitoin tuttia suuhun ja saatoin vähän silittää tjtn, mut silleen ettei vauva suoraan kattonu muhun, eli olin aina selän puolella kun nukku kyljelleen.

3kk eteenpäin olen illalla vienyt sänkyyn, peitellyt, liattanu tutin suuhun ja ja lähtenyt.

Kertaakaan ei oo tullu itku ja hyvin on aina nukahtanut, joskus tarvii käydä laittamassa tutti uudestaan, yleensä ei.

Nyt 6kk ja vien sänkyyn ja sinne nukahtaa.

Helpointa on jos syntymästä asti totuttaa että ei haijailla ja kanniskella tjms.

siis 6kk iässä, ei &kk iässä :)

kivasti kirjotusvirheitä taas tuli, mut kaikki varmaan ymmärtää..

&kk iässähän unikoulua voi jo alkaa harrastamaan, meillä ei tosin ole tullut tarpeeseen.

Ensimmäiset 3kk sai "nukuttaa" eli lähinnä laitoin tuttia suuhun ja saatoin vähän silittää tjtn, mut silleen ettei vauva suoraan kattonu muhun, eli olin aina selän puolella kun nukku kyljelleen.

3kk eteenpäin olen illalla vienyt sänkyyn, peitellyt, liattanu tutin suuhun ja ja lähtenyt.

Kertaakaan ei oo tullu itku ja hyvin on aina nukahtanut, joskus tarvii käydä laittamassa tutti uudestaan, yleensä ei.

Nyt 6kk ja vien sänkyyn ja sinne nukahtaa.

Helpointa on jos syntymästä asti totuttaa että ei haijailla ja kanniskella tjms.

On lapsia, joiden on vaikea rauhoittua yksin. Iso maailma on ankara ja tarvitsee syliä tutustuakseen uusiin asioihin. Jos mä olisin mun nelosta yrittänyt nukuttaa 3kk iässä noin kuten ehdottelit se olisi vaan huutanut itsensä hikeen. Ja huutanut vielä lisää.

Nyt pian 7kk iässä alkaa olla valmis siihen että tutustuu maailmaan hetken yksinkin. Paljon tarvitsee silti apua äidiltä yhä, tai stressi iskee päälle :)

Mitä se haittaa, vaikka jättäisit vauvasi yksin sänkyyn pyörimään ja hyörimään? (Jos ei siis huuda, kun lähdet pois huoneesta).



Meillä tyttö pyöri ja hyöri itsekseen sen jälkeen, kun oli muut iltatoimet tehty ja hyvin sitten nukahti itsekseen jossakin vaiheessa. Välillä tuntui, että nukahti nopeammin kuin jos olisi jäänyt silittelemään tms.



Nyt kun ikää on jo 3 vuotta, niin vieläkin saattaa jäädä valvomaan, kun iltasatu/laulut on lopetettu, iltapusut ja halit tehty. Nukahtaa sitten itsekseen.

Monesti saattaa jopa sanoa, että "mene pois" ja kääntää kylkeä, mutta jää valvomaan. (Ilmeisesti haluaa nollata ajatukset rauhassa ennen nukahtamista. Itse tarvitsen myös nollaushetken ennen nukahtamista, mutta mulle riittää kirja.



Jostain luin, että lapsikin tarvitsee omaa rauhaa esim. nukahtamiseen, eikä ole aina suositeltavaa, että äiti tai isä vahtii/nukuttaa vieressä nukahtamiseen asti.



Toki lapset ja vauvat ovat erilaisia ja eri-ikäisinä tarpeet vielä vaihtelevat. Kyllä meilläkin oli joskus lyhyitä kausia, kun piti istua sängyn vieressä nukahtamiseen asti.



Kannattaa varmaan kokeilla erilaisia juttuja.

Meilla kaks muksua,5v ja 8kk ja molemmat ollu suht helppo nukuttaa iltasin.

Ma yhdyn edellisiin siita rutiinista ja sit luulen et jos lapsi on yli vasynyt se nukahtaminen on vaikeempaa.Meilla huomaa ainaki molemmista et jos nukkumaan mennaan jostain syysta tavallista myohemmin uni ei meinaa tullakkaan niin helposti..Meilla pienempi menee nukkuun 19.00 ja isompi 20.00 ja molemmat nukkuu melkeen kellon ympari.

Jaksamista ja toivotaan et pian helpottaa!!