Tuon SUVISEURA gallupin innoittamana kysyn!

tottakai tulee esim eksymisiä ja pikkuhaavereita, mutta sitä varten siellä on eksyneiden lasten hoitopaikka, lapsilla on oma nimi ja vanhempien puh.nro rannekkeessa tai lapulla esim lapaluiden välissä selässä tms.. ensiapuasema toimii kans hyvin. Ainahan on riski, että lapsi eksyy, jos ihmisiä on paljon.. ja tietty tapaturmariskit ja liikenneonnettomuus, kun autojakin on paljon..



käy tutustumassa www.suviseurat.fi

Tuo rannekejuttu on mainio keksintö.

ap

Niin. Tosiaankin voi tulla vaaratilanteita, eksymisiä yms., nykyään helpottaa, kun voi lapseen kiinnittää kännynumeron (tosin tämäkään ei aina auta, jos lapsi ei ole säikähtävää tyyppiä, ja voi vaikka tunnin palloilla yksin"kentällä").

Pakkaamisesta: kova homma se on, onneksi osa lapsista jo auttaa, ja hoitaa omia pakkailujaan.

Vaunussa pärjää vauvankin kanssa, mutta teltassa en ole ollut kuin kerran, silloin kun esikoinen oli 1.v. Tosin sateisella ilmalla vaunu+etuteltta käy ahtaaksi 9 hengelle :)

Onneksi nyt on luvassa hyvät ilmat!

Siiskaikenlaista sähellystä mahtuu matkaan, mutta kyllä se on sen arvoista!

ole ihan samaa sarjaa ap:n kysymyksen kanssa. Minä myös vaistoan innon ja periaatteessa ymmärränkin sen, olen jopa kade teidän yhteisöllisyydellenne. Mutta mitä ne seurat oikeasti pitävät sisällään? Olen jo parina vuonna lukenut sen ohjelman, eikä siinä ole mitään muuta kuin seurat seurojen perään. Mua jäi vaivaamaan, että onko ne pelkkiä puheita? Eli minun kielelläni saarna saarnan perään. Ymmärrän kyllä sen innostuksen sitä kaikkea, varsinkin oheistoimintaa, leiriytymistä, tuttujen tapaamista jne. kohtaan, mutta puhuuko jotkut ihmiset niin hyvin, että heidän puheitaan jaksaa kuunnella viisi-kuusikin päivää yhteen menoon?

reissua kaikille seuroihin menijöille

ne saarnat ja laulut on olennainen osa sisältöä, samoin la-illan ehtoollisen vietto. Niistä tulee turvallinen olo, eikä muuta ohjelmaa edes kaipaa.

käyttekö te kirkossa? Siis,näissä "tavallisissa" kirkoissa? Vai, onko teillä "omat" kirkot?

Juu, ja hyvää matkaa1

Ja miten heihin suhtaudutaan?

evankelis-luterilaisessa kirkossa :) siihen siis kuulutaan.

Lapsettomia on jonkin verran ja heihin suhtaudutaan aivan samalla tavalla kuin niihin joilla on lapsia.

jossa lestanuoret löytävät sen puolisonsa? Luin jostain, että nuorille olisi siellä ihan omat teltta-alueet, ja siellä taitaa olla aika sutina menossa yöaikaan... noin niin kuin positiivisessa mielessä!

Jos ihmisiä on 70-80tuhatta samalla pellon pläntillä niin ei eksymisiltä voi välttyä. Sehän on jonkin kokoisen kaupungin asukasluku! Sinne häviää hyvin herkästi, mutta kuten jo sanottua, nimilaput auttaa paljon, ja lapsia kyllä kuulutellaan jos eksynyt on löytynyt. Kyllä mua vähän jännittää kun ollaan lähössä 1,5v lapsen kanssa joka on ihan tajuton touhottaja. Meillä kun viime vuonna oli 6kk vauva mukana, ei ollut ongelmia.



Mutta innolla ollaan tosiaan lähdössä!!!

mutta nyt kun tällä kertaa ei päästä lähtemään, on niin haikea olo,että mielellään olisin jo pakkaamassa tavaroita vaunuun :)



Kaikille mukavaa matkaa!!

Siellä tavataan ihmisiä, ja ainakin minulle se on suurimmaksi osaksi sosiaalinen tapahtuma, ja siellä on turvallinen olo! Niin paljon samalla tavalla ajattelevia ympärillä! Toki niitä puheitakin kuunnellaan, vähättelemättä!

(syöttäminen, vaipanvaihto jne.) ohella saa koko ajan kuunnella puheita tai laulua toisella korvalla. Kuuluvat siis teltta-alueelle kaiuttimista. Sellaista herkkua ei kotona ole tarjolla. :)