Tässä pätkä Tukholman profetiasta etenkin abortoijille

Suomen kansa, minä olen kutsunut sinua niin monta kymmentä vuotta, talvisodan raskaina päivinä te rukoilitte minun edessäni, jokaisesta kirkosta nousi rukous minun kasvojeni eteen, ja ne rukoukset ovat muistossa rukousten maljassa tänäkin päivänä. Ja jatkosodan raskaina päivinä, kun veristä uhria kannettiin Suomesta, te rukoilitte minun edessäni, te kannoitte rukouksin kärsivän kansan kohtalon minun eteeni. Minä muistin teitä ja minä siirsin teidän kohtalonne hetken. Mutta nyt, hyvinvoinnin, rikkauden ja yltäkylläisyyden päivinä, te kirkkojenne etummaisina olevat, teidän tehtävänänne tuntuu olevan häväistä minun sanani.



Te riitelette perinnäissäännöistä ja opista, ja te vainoatte niitä, jotka ovat yksinkertaisia totisia rukoilijoita. Te olette purkaneet jokaisen käskyn, jonka minä olen antanut. Kun minä sanoin: "Älä tee huorin", te teette huorin kaikilla alueilla. Kun minä sanoin: "Älä tapa", te tapatte viattomia syntymättömiä lapsia kaksikymmentäviisi tuhatta vuodessa. Kun minä sanon: "Älä varasta", niin te varastatte toisiltanne, te varastatte yhteiskunnalta ja valtiolta, ja valtio varastaa teiltä. Kaikki te varastatte toinen toisiltanne. Kun minä sanon: "Älä sano väärä todistusta lähimmäisestäsi", te todistatte systemaattisesti joka päivä väärin teidän lähimmäisestänne. Kun minä sanon: "Älä himoitse lähimmäisesi huonetta" te himoitsette lähimmäisenne huonetta. Kun minä sanon: "Muista pyhittää lepopäivä", te ette pyhitä lepopäivää, vaikka teillä on aikaa levätä. Te käytätte minun pyhäpäiväni ja sapattini riettauden ja haureuden harjoittamiseen. Se on noussut minun eteeni kuin löyhkä.