Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko kukaan teistä huomannut aikuisena olevansa lesbo?
17.06.2009 |
tai ainakin bi-seksuaali. ja tarkoitan siis nyt, että ette ole huomannut tätä asiaa nuoruudessa. Minä olen kolmekymppinen perheenäiti ja yhtäkkiä huomannut pitäväni naisista. Olen mielestäni ollut umpihetero tähän mennessä.
Olen ollut nyt noin puolitoista vuotta ihastunut erääseen ystävääni, joka myös on perheellinen nainen. Alussa ajattelin, että tämä on vain jokin kumma vaihe ja menee pian ohitse, mutta ei. Ihastumiseni vain syvenee ja minusta tuntuu, että räjähdän, jos en saa kerrottua asiaa hänelle.
Kommentit (21)
näkökulmasta.Hyvä ystävätär eli huonoa perhe-elämää miehen kanssa (mun mielestä oli täysi kusipää ja sen kerroin kaverille monta kertaa...).Vuosien jälkeen ystävätär löysi netin kautta samanhenkisen myös perheellisen naisen. Molemmilla oli jo tuolloin eroprosessi menossa. Molemmilla pieniä lapsia. Nyt ovat olleet pari jo monta vuotta ja lapset viihtyivät heti yhdessä. Ehkä siihenkin vaikutti perheen tunnelma,kun kaikilla oli hyvä olla, ei ollut tappelua eikä mitään turhaa vääntöä. Kaveri alkoi hehkumaan ja mä olen todella onnellinen heidän puolestaan :) Tulen myös hyvin toimeen tän puolison kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kolmenkympin korvilla huomasi ajattelevani, että millaistakohan naisen kanssa olisi. Mulla on yksi bi-seksuaali ystävätär ja jossain vaiheessa musta tuntui, että se oli muhun ihastunut. Kerran sitten kysyin siltä, että oletko sä muhun ihastunut (pienessä huppelissa ;) ja se vastasi, että ei mutta, että jos olisin vapaa niin saattaisi ollakin. Itsekin saattaisin olla hänestä kiinnostunut teoriassa mutta heti jos alan ajattelemaan intiimimpää kanssakäymistä niin ajatus tuntuu mahdottomalta.
Ehkä mua naisessa kiehtoisi kuitenkin enemmän se, että kuvittelen naisen kanssa olevan helpompaa kuin miehen. Joka tapauksessa uskon tietäväni miltä susta ap tuntuu vaikka en mitenkään kovin ihastunut olekaan. Silti olen jotain tuntenut ja välillä mietin millaista olisi olla suhteessa tähän ystävääni.
Kiitos vastauksista!
Minulla on mielestäni ihan hyvä avioliitto. Tietysti on normaalia ajoittaista tympääntymistä pitkässä suhteessa (yksitoista vuotta kestänyt suhde) ja väsymystä, kun on kaksi pientä lasta. Rakastan ja arvostan miestäni. Haluan myös hänen kanssaan seksiä, mutta usein seksin aikana ajattelen naisia ja erityisesti tätä ystävääni.
Haluaisin kertoa ystävälleni, mutta pelkään seuraamuksia. Hän on suvaitsevainen, mutta silti asia saattaisi pilata ystävyyden tai ainakin tehdä siitä vaivaantuneen. Lisäksi pelkään pettymystä, joka seuraa, jos tämä nainen ei ole tippaakaan minusta seksuaalisesti kiinnostunut. Nythän voin elää tavallaan fantasiamaailmassa. Löytää joko todellisia tai sitten vain kuvittelemiani piiloviestejä esim. hänen tekstiviesteistään.
Kaipaisin juuri keskustelukaveria aikuisista "kaappilesboista". En jotenkin jaksa keskustella keskustelupalstoilla "syntymälesbojen" kanssa, kun heille kaikki on jotenkin niin selvää. Miettivät vain jotain juridisia lastenadoptio juttuja.
Perustin hyvin nuorena perheen ja tavallista perhearkea kunnes hieman alle kolmekymppisenä tapahtui sellaista jota ei koskaan ollut aiemmin tapahtunut edes ajatuksen asteella! Rakastuin tuolloin palavasti ensimmäistä kertaa elämäsäni ihmiseen joka oli kanssani samaa sukupuolta! Luulin sitä aluksi joksikin kriisiksi mutta myöhemmin ymmärsin löytäneen itseni:) Meillä oli lyhyt mutta lämmin suhde ja lopulta valitsin kuitenkin perheeni,pitkälti lasteni vuoksi! Olen sittemmin eronnut ja lapset aikuisia ja omillaan! Minua on kiinnostanut pääosin vain naiset joten miellän itseni lesboksi ja olen siitä hyvin ylpeä:) Ihminen kehittyy-ja kasvaa sekä myös muuttuu elinkaarensa aikana:)
Tai onko kukaan huomannut, että toinen nainen olisi ihastunut teihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en minä mutta eräs ystäväni kyllä tuli kaapista ulos juuri kolmekymppisenä. Oli siihen asti asunut miehen kanssa.
Tosin kyseessä ei tainnut olla mikään äkillinen "huomaaminen", vaan ystäväni oli kyllä "aina" tiennyt olevansa lesbo, kunhan vain oli siihen asti yrittäny psyykata itseään heteroksi.
Miten hänen elämänsä on jatkunut? Minusta vaikealta tuntuu juuri se, että olen niin voimakkaasti ihastunut tähän ystävääni, joka on myös perheellinen. Enkä tiedä yhtään kokeeko hän lainkaan samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja asia ollut aika iso muutos hänen elämäänsä, lähinnä henkisellä osastolle. Ulkoisesti jatkunut kyllä samalla lailla mitä nyt avomiehestä tuli yllättäen ero. Naisseuraa etsiskellyt netistä ja sitä kautta päässytkin välillä samanhenkisiä naisia tapaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös ollut ”umpihetero” (ja naimisissakin) koko 46 vuotiaan ikäni, kunnes viime keväänä tunteet ystävää (ei kovin läheistä) kohtaan leimahti ihan yht’äkkiä. Meni pari kuukautta, kun etsin itsestäni syvältä tähän selkeyttä (terapiassa, meditaation kautta, ja yleensä hiljentyen ja kuunnellen), ja lopulta kerroin hänelle tunteistani. Olemme olleet yhdessä siitä lähtien ja tunnemme olevamme sielunkumppanit. En tunne edelleenkään olevani erityisesti lesbo, vaan kertakaikkiaan rakastuin tähän ihmiseen, enkä osaa sitä sen paremmin laittaa johonkin ”lokeroon”. Asun ulkomailla. Perheelleni Suomessa en ole vielä asiasta kertonut sillä jotenkin pelkään tuottavani tuskaa tai hämmennystä vanhemmilleni, jotka ovat jo lähemmäs 80 v. Mutta ehkä ne ovat vain omia pelkojani. Ystäväni ulkomailla tietävät ja ovat onnellisia puolestamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, lesbo tai enemmän naisiin päin oleva bi. Tajusin tämän puolen liian myöhään, jo sitouduttuani ja perheellisenä naisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on nyt tällainen tilanne ja olen aivan pyörryksissä.
Olen itkenyt ja ollut surullinen, eikä minulla ole ketään kenelle puhua.
On hyvä mies ja lapset, joten raskas tajuaminen tämä
Mutta tämä seksuaalisuuden muutos on nyt tehnyt tuloaan jonkin aikaa. Nyt tajusin että ihan oikeasti haluaisin suudella naisen kanssa. Ja olla käsi kädessä. Vielä en olisi valmis seksiin, mutta pikkuhiljaa tuntuu olevan sekin prosessissa
Tämä on yhtäaikaa ihanaa ja kamalaa. Olen yli 40v ja ihmettelen miksi nyt.
Vierailija kirjoitti:
Hoksasin aikuisena olevani bi.
Minä ole varma edes että olenko "vain" bi.
Itken nytkin.
En kykene keskittymään töihin.
Karsea tunnemyllerrys, vaikuttaa varmasti naurettavalta niille, jotka eivät ole asian kanssa joutuneet kamppailemaan.
Jos joku olisi kysynyt minulta vuosi sitten, olenko kiinnostunut naisista, vastaus olisi ollut varma ei.
Yhtäkkiä tilanne on kaatunut aivan päälaelleen ja en kykene ajattelemaan mitään muuta.
Tsemppiä!
Olen perheellinen 35v nainen ja tiennyt aina olevani bi. Naisten kanssa on lyhyempiä suhteita takana ja välillä joku nainen valtaa ajatukseni. Olen kuitenkin miesten kanssa ollut pidemmissä suhteissa ja tykkään miehistä vielä enemmän kuin naisista "siinä mielessä". Joten heterosuhde toimii mulle, kunhan saan fantasioida myös naisista.
Mieheni on bi ja hän fantasioi myös miehistä. Suhteemme toimii oikein hyvin näin.
Voisin mielenkiinnosta kokeilla millaista olisi olla lesbo kun uusi lakikin antaa siihen hyvän mahdollisuuden.
Vain soitto maistraattiin niin olisin nainen.
En usko, että se käytännössä paljoakaan eroaa heteroseksistä,mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Uuden maailman se kuitenkin avaa,kun pääsee tutustumaan naisiin paikoissa mitkä olivat ennen miehiltä kiellettyjä alueita.
Vierailija kirjoitti:
Toissapäivänä juuri hoksasin. T. Pentti 48 v.
Pena, sää oot hottis.
Alue: Aihe vapaa
ainakaan minusta mitenkään erikoiselta, johtuu ehkä siitä että on minulla ollut niin paljon kokemuksia miehistäkin, ettei tuntuisi missään vaikka joku nainen tekisi aloitteen. :) Tosin en kyllä lämpenisi...