Opettajat! Hyväksyttekö oppilaidenne facebook- kaveripyynnöt??

Opetan suuressa yläkoulussa, ja kaveripyyntöjä on tullut oppilailta muutamia kymmeniä. Olen kiittänyt heitä kutsusta ja selvittänyt kohteliaasti, miksi en voi hyväksyä pyyntöä. Jokin aika sitten muutin asetuksiani siten, että vain kaverieni kaverit voivat löytää minut, minkä jälkeen oppilaiden ystäväpyyntöjä ei ole enää tullut. Facebook on opettajan yksityisaluetta, joka ei mielestäni kuulu oppilaille. Jokainen opettaja kuitenkin tekee itse päätöksen asiasta.

Eivätkä hyväksy muutkaan meidän koulun opettajat. Opetan yläkoulussa ja ysit ovat pyytäneet. Olen kohteliaasti sanonut pyytäjille, että en ota oppilaita kaveriksi. Entisiä oppilaita aikaisemmasta työpaikasta toisen asteen koulusta olen sen sijaan ottanut, koska nuo oppilaat ovat jo yli 18-vuotiaita enkä tosiaan ole heidän kanssaan enää työn puolesta tekemisissä. Ovat monet vielä sellaisia, että olen tehnyt heidän kanssaan silloin aikoinaan aika paljon töitä ja tutustunut hyvin, joten itseäkin ihan kiinnostaa, mitä heille kuuluu.

en missään nimessä! Entisiä oppilaita rajoitetuin oikeuksin, mutta silloinkin todella harkiten.



Mielestäni entiset oppilaat aikuisina eivät ole enää "asiakakkaita", ja ihmisiinhän tutustuu eri tavoin joka tapauksessa.



Mielestäni omia fb-kavereitaan ei tarvitse muille edes perustella.

Liian hankalaa. Potilaita, heidän vanhempiaan, omaisiaan jne.



-lasten sh

Ei niitä paljoa ole tullut. Olen jokseenkin passiivinen kyyläri ja joskus kommentoin.



Opiskelijoiden ryyppämisen frekvenssistä ei ole kiva lukea. Ottaa päähän. Ja minkä milloinkin sovelluksen lataamisesta.



Ehkä tästä niin lomalle kohta, että pääsee tietsikasta irti. Täällä maalla työ- ja yksityiselämän erottaminen ei ole niin yksinkertaista.

Mieheni on työpaikassa, missä halutaan pitää matalaa profiilia, ja heille on suositeltu, ettei facebookiin tehtäisi omia sivuja ollenkaan. Itselläni on, mutta ei tulisi mieleenikään laittaa sinne mitään sellaista, mitä en haluaisi lööpeissä nähdä.

sivujen ylläpitäjällä ole oikeus sivuilla käytettyyn aineistoon? Siis se mitä sinne laitetaan, saattaa löytyä julkisuudesta iltapäivälehtien palstoilta ym. Siis kannattaa pitää aina sivut sellaisena, että KUKA TAHANSA TUTTU voi niitä lukea. Meillä paljon ystäviä, jotka tämän vuoksi eivät edes avaa omaa sivustoa. Minulla 3 kuvaa omilla sivuilla ja mietin aina tasan tarkkaan mitä kirjoitan tai kommentoin sivulle. Ja kun sivut pitää tälläisenä "yhteystietokirjana", voi niihin hyväksyä asiakkaat ja työkaverit ja vaikka oppilaat. En kyllä itse haluaisi opettajia ottaa ystäkseni sivuille - näkehään nittä kuulumisia kouluryhmissä.

saisi edes olla fb-tiliä. Itse opetan alakoulussa, enkä ole hyväksynyt oppilaita, joilla on (ilmiselvästi väärällä iällä luotu fb-profiili). En ole kyllä hyväksynyt vanhoja, täysi-ikäisiä oppilaitakaan ystävikseni.



Kuluneena lukuvuonna tein fb-valvontaan ilmoituksen 11-vuotiaasta oppilaastani, joka vielä käytti väärä nimeä. Aluksi meinasin lähettää kyseiselle oppilaalle viestin fb:n kautta asian sopimattomuudesta, mutta onneksi huomasin, että lähettämällä viestin, vaikken ystäväpyyntöä hyväksyisikään, sallin kyseiselle henkilölle oikeuden nähdä profiilini kuukauden ajan. Ei sillä, että siellä mitään kummallista olisi, mutta ei se millään tavalla oppilailleni kuulu.



Emmekä ole edes opettajakunnan kesken fb-ystäviä. työyhteisö on meillä pääasiassa työyhteisö, eikä yksityiselämässä kukaan ole keskenään tekemisissä.

Minulla on ollut kolme pitkäaikaisempaa työpaikkaa, joista jokaisessa olen oikeasti ystävystynyt joihinkin kolleegoihin, ja pidämme monen kanssa edelleen yhteyttä. Ihania ihmisiä, enkä tiedä, miten työssä viihtyisi, jos se olisi vain 'työpaikka'.

työyhteisö on meillä pääasiassa työyhteisö, eikä yksityiselämässä kukaan ole keskenään tekemisissä.

vaikka yksityisellä ajalla emme tapaakaan. Työyhteisö on suuri osa työviihtyvyyttä. Kukaan ei ole kokenut ongelmaksi sitä, että tapaamiset rajoittuvat vain työajalle. Toki meillä on pikkujoulut, kevätkirmaukset ym. Kesälomallakaan emme ikinä vaihda kuulumisia, suunnittelupäivässä lukuvuoden käynnistyessä sitten kerromme kesäkuulumiset.

Oppilaiden kohdalla he ovat vain oppilaita, muuten voisi oma maailma käydä välillä turhankin raskaaksi. Oppilaiden murheet ja menot koskettavat koulupäivää ja työtä, ei omaa aikaa. Siksi en hyväksy heitä fb-ystäviksenikään. Oppilaat ovat työtä, työ on osa elämää. Työsuhde kuuluu oppilaille, ei se mitä muulloin teen. Ja tarkoitan nimenomaa sosiaalista suhdetta oppilaideni kanssa, itse työtä tuon päivittäin kotiin.

Minulla on ollut kolme pitkäaikaisempaa työpaikkaa, joista jokaisessa olen oikeasti ystävystynyt joihinkin kolleegoihin, ja pidämme monen kanssa edelleen yhteyttä. Ihania ihmisiä, enkä tiedä, miten työssä viihtyisi, jos se olisi vain 'työpaikka'.

Edellisessä viestissä viimeinen kappale on siis lainattua.

Mielenkiintoista keskustelua täällä käyty aiheesta. Itse kirjoitin, että hyväksyn oppilaat kaveriksi, tosin pyyntöjä on tullut ehkä n. 10. Samoin työkavereiden pyynnöt hyväksyn, heistä muutama on muodostunut nimittäin ihan ystäväksikin. Ehkä sen takia hyväksyn oppilaiden kaveripyynnöt, että en muutenkaan kirjoita Facebookiin tai nettiin mitään sellaista, mitä en voisi muutenkin kertoa ihmisille. Tietty jos sinne jotain henk. kohtaista haluaa laittaa, niin sitten ei kannata pyytää kaveriksi, mutta sittenhän ei voi hyväksyä mitään puolituttujakaan sinne. Sen verran vielä tarkentaisin, että kaveriksi pyytäneiden oppilaiden kanssa ei koulussakaan ole ollut mitään ongelmia, siksi olen uskaltanut heidät kaveriksi pyytää. Samoin jos nyt olisi kymmenittäin kaveripyyntöjä oppilailta, niin en ottaisi sitten enää kaveriksi. En näe mitään ongelmaa siinä, jos joku oppilas tietää esim. lempikirjani tai elokuvani. Mutta ymmärrän kyllä jos joku ei oppilaita kaveriksi halua.