miehen kerjääminen takaisin eron jälkeen :(

Sorruin eilen ihan itkemään ja kerjäämään, vollotin ääneen ja anelin ettei hän jättäisi minua, ottaisi mut takaisin, antaisi mulle vielä mahdollisuuden :(



Kuukausi ollaan nyt oltu asumuserossa, ollaan tavattu lasten asioiden merkeissä ja vietetty muutama yhteinen yö kaksin,



ja viikkositten sain varmuuden asialle mitä olin epäillyt jo pidempään, miehelläni on jo uusi nainen :(



Mies sanoo että meidän suhde on vaan katkolla, ei poikki, mutta minusta tutnuu kyllä että vaikka kuinka haluaisin uskoa tuon, ei se ole totta, hän vaan yrittää pehmentää iskua kun tietää miten kovasti ero minuun sattuu.



Olemme puhuneet hieman erosta, ja olen kyllä itkenyt ja kysynyt uutta mahdollisuutta, mutta kun tuo uusi suhde varmistui, en ole kyyneltäkään vuodattanut, en ole miehelle asiasta juuri edes puhunut,



eilen hän kävi luonamme, ja illalla lasten mentyä nukkumaan hanat aukesivat, minä itkin ja huusin, kierin ja olin tukehtua, sorruin todella KERJÄÄMÄÄN häntä takaisin,



mies sanoi sen mitä tuohon nyt voi olettaakin, että tuollaisella mä vaan työnnän häntä kauemmas, ja sekös mua itketti lisää, koska tajuanhan minä itsekin ettei se kovin ihanaa ollut miehelle, lähinnä kai ärsyttävää ja kiusallista...



Nyt päätin alkaa tosissani yrittämään olla pirteämpi hänenh silmissään, itken tästä lähin itkuni yksin,



jos mies sitten luulee että mä olen jo selvinnyt ja lakkaa säälimästä, niin pääsen ainakin nopeammin jatkamaan elämääni, kun hän lakkaa kertomasta kuinka kaikki vielä järjestyy meidän välillä ja hän yhä rakastaa minua,



nuo sanat satuttavat minua koska haluan niin kovin takertua niihin, ja onkin hyvä olla kun mies on luonani, pitää sylissään tai ihan vaan elää ns normaalia arkea täällä mun ja lasten kanssa,



mutta ne illat kun mies on käynyt ja lähtee pois, sen jälkeen ja seuraavana päivänä olen aina ihan hajalla, kun on mennyt esim viikko että mies ei ole käynyt, on minulla jotenkin helpompi olla ja ajatella että siellä hän on uuden naisensa luona ja mä täällä,



sitten se taas tulee tänne ja mä hajoan...Enkä osaa olla ilmankaan,



olen minä muutaman kerran sanonut että pitäisikö meidän jatkaa ihan erillämme nyt, että olis mulle helpompi, lasten asiat voi hoitaa muutenkin kuin tapaamalla toisiamme, lapset ovat sen verran isojakin että heidät voi lähettää parkkipaikalle keskenään jos mies haluaa heitä hakea..



Kun ehdotan tuota, mies suuttuu ja huutaa että mitä helvettiä mä nyt alan jotain eropuheita pitämään, että me ollaan yhdessä ja ei suostu kuuntelemaan tuollaista,



mutta sitten lähteekin siistä aika pian naisystävänsä luo, kuulen kun puhelin piippaa taskussa ja mies muuttuu levottomaksi ja alkaa valehdella jotain (kyllä mä omani tunnen) esim että oho jäikin yhdet paperit toimistolle vielä, kauppa meneekin kiinni ja unohdin yhden jutun mitä tarvin aamulla,



lupaa soitella ja sitten ei soitakaan enää samana iltana.



No, tällaista nyt tässä vaan, mulla ei ole yhtään ketään kaveria tai tuttavaa edes kelle purkaa tätä pahaa oloa, joten kaadoin sen nyt tähän.