Lue keskustelun säännöt.
Jaksaisitteko tälläistä elämää?
15.06.2009 |
Olen ollut mieheni kanssa 10vuotta. Viime vuodet ovat menneet sellaisiksi että mies suuttuu todella herkästi pienistäkin asioista, kaikki on aina MINUN syytäni mistä riidat ikinä koskevatkaan ja häntä on AINA kohdeltu kaltoin eikä hän suostu edes ajattelemaan että hänessäkin voisi olla jotain vikaa. Eilen hän suuttui siitä että vaistomaisesti autossa kun hän veti kurvit niin tiukoiksi että lensimme takapenkillä lasten kanssa päin toista ovea karjaisin että nnyt sitten vähä loivempia mutkia kiitos. Pysäytti auton ja lähti kävelemään. Kotona hän alkoi yöllä TAAS kuten joka ikinen kerta nykyään kyselemään haluatko eroon minusta, olenko löytänyt netistä jonkun uuden ihanuuden ja kertoi TAAS selanneensa sivuhistorian koneestani ja oli kuulemma löytänyt yhtä sun toista epäilyttävää. Lopuksi sanoi ettei varmaan tule enää huomenna töiden jälkeen koiin ja ettemme tule menemään suunnittelevallemme lomalle lasten kanssa tai ylipäänsä minnekkään.
Hän odottaa AINA että minä alan tehdä sovintoa ja nuoleskelemaan ja anomaan häntä jäämään, mutta en enää välttämättä jaksaisi. Seuraavissa riidoissa tullaan aina ja yhä uudestaan käsittelemään samat asiat jotka jo tuhanteen kertaan on puitu. Ja siis minä olen aina se joka teen kaiken väärin jne...
Jaksaisitteko te? Meillä on muuten hauskaa yhdessä ja rakastan kyllä miestäni, en vain jaksaisi näitä lapsellisia syytösleikkejä enempää :(
Kommentit (28)
lietsominen kahden ihmisen välillä. Suurin osa tämän ketjun neuvoista on kertakaikkisen typeriä.
Ei uhkailemalla ja aggressivisuudella voita mitään muuta kuin vasta-aggressiota. Parisuhde ei ole mikään valtataistelu.
AP:lla se on sellaiseksi mennyt, eikä lukko nyt aukea ainakaan aggressiivisuuden taso lisäämällä. Pariterapia on mielestäni hyvä idea, ja sitä kannattaa ehdottaa, ei mitenkään "pakottamalla" vaan ihan vaan sanomalla aikuisesti, että meidän kommunikaatio ei toimi, me ei kohdata, vikaa on molemmissa, haetaan apua.
Tässä ketjussa on aika vastuutonta ja infantiilia porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
välineenä jatkuva erolla uhkailu, ja "lapsiasi et enää näe." Yllätys oli kyllä kova, kun erään tällaisen uhkauksen jälkeen nostin tavarat rappusille ja sanoin: "Ole hyvä."
Sitä ennen kyllä yritettin kaikkemme pariterapiaa myöten, ja sitä suosittelen APllekin
mies
Taanoin tällä palstalla oli samankaltainen juttu. Mies alisti naista laskemalla. Oma mieheni teki saman minulle eli laski kolmeen ja sanoin hänelle, että nyt en ainakaan tee, koska alistat laskemalla kolmeen.
Alistetun asema on huono ja siitä on vaikea päästä pois ja lisäksi alistava ihminen on se joka voi huonosti.
Alistettu ihminen ei omaa enään itsetuntoa ja rupeaa hyvin varovaiseksi.
Sun on nyt näytettävä miehellesi, että sulla on munaa.
Jätätte tielle ja lähdette matkalle ilman miestä.
Mieheni käskee mun lähteä aina pois kodistani ja niin kerran lähdinkin. Uhkailu loppui pitkäksi aikaa ja nyt taas uhkailee. Kohta saa taas jäädä poikia hoitamaan ja häippäsen äidilleni.
Koska kyseess' ei ole aikuinen mies, j'rkipuhe ei auta. Sinulla ei selv'stik''n ole kokemusta t'llaisesta.
Hyv' parisuhde ei ole valtataistelua, mutta aikuinen k'yt;s ei toimi, jos toinen ihminen ei ole aikuinen.
Pariterapia saattaisi toimia, mutta tuollainen mies ei suostu terapiaan. Omanikaan ei l'hde. H'ness' ei ole h'nen mielest''n mit''n vikaa, eik' meid'n perheen asiat kuulu muille.
lietsominen kahden ihmisen välillä. Suurin osa tämän ketjun neuvoista on kertakaikkisen typeriä.
Ei uhkailemalla ja aggressivisuudella voita mitään muuta kuin vasta-aggressiota. Parisuhde ei ole mikään valtataistelu.
AP:lla se on sellaiseksi mennyt, eikä lukko nyt aukea ainakaan aggressiivisuuden taso lisäämällä. Pariterapia on mielestäni hyvä idea, ja sitä kannattaa ehdottaa, ei mitenkään "pakottamalla" vaan ihan vaan sanomalla aikuisesti, että meidän kommunikaatio ei toimi, me ei kohdata, vikaa on molemmissa, haetaan apua.
Tässä ketjussa on aika vastuutonta ja infantiilia porukkaa.
Siis tiedättekö, minulla ei ole mitään paikkaa minne mennä lasten kanssa. Tämä talokin on tavallaan minun, vanhemapani omistavat tämän.
Rahaakin on juuri sen verran että sillä elää ilman ylimääräisiä kustannuksia kuten pakomatkaa johonkin. Ja arvatkaa mitä muuta, jos mieheni jostain ihmeestä saa käsiinsä kaiken mitä olen kirjoittanut teille, hän käy päälleni .Otin silti riskin ja kerroin teille kaiken...
Nyt mies ehdottaa että menisimme kahdestaan hotelliin lomalle... en vain uskalla, se tarkoittaisi sitä että juodaan ja tapellaan ja itketään . Tuntuu aivan sydäntä särkevältä ajatella eroa miehestäni, meillä on hyvinä aikoina aivan erilaista...:`(
Lapsetkin kuolisivat ikävästä :``(
Kunpa vain tulisi maailmanloppu ...
Ota nyt hyvä nainen itseäsi niskasta kiinni.
Minä en edes suosittelisi teille mitään terapiaa. Miehesi kuulostaa niin sairaalta, että tilanne ei missään parisuhdeterapiassa laukea, siihen tarvitaan miehelle ihan omaa yksilöterapiaa.
Ikävä kyllä, mutta jos olisi sinä niin lähtisin vetämään ja liukkaasti. Mieti mitä tuo tekee lapsille? Poika joutuu anelemaan isää palaamaan autoon?! Ymmärrätkö minkälaisessa elinympäristössä lapsesi joutuvat kasvamaan?
Alkoi itkettämään enemmän kun luki näitä viestejä. Olette kaikki oikeassa, olen alistettu ja myöntelen siksi miestäni koko ajan etten jäisi yksin. Tuntuu kamalalta :`(.
Olemme miehen kanssa viestitelleet nyt koko aamun, minä myöntelen ja mies syyttelee. lopuksi kysyin että tällä kertaako ei taaskaan kuitenkaan erota, mies vastaa että vituttaa saatanasti mutta katotaan mitä tuleman pitää . Siis oikeasti, minäkö tämän sain taas aikaan :`(, onko tämä asia´ihan oikeasti näin vakava että nyt mietin ihan oikeasti että sanonko miehelle että mene vaan jonnekkin muualle yöksi. Mitä kertoisin lapsille? Hävetti eilen niin paljon ku vanhin poikani aneli isäänsä palaamaan autoon keskellä kylää kun suuttui siitä tiuskaisustani, minä olisin halunnut miehen kävelevän kotiin mutta poikani sai miehen palaamaan autoon. eikö kuulosta uskomattoman naurettavalta?Tälläistä minä olen kestänyt nämä viimeisimmät vuodet ...
Mies ei mihinkään terapiaan lähtisi, itse sanoin hänelle hakevani itselleni apua koska alan seota näiden syytösten alla. Mies juo viikonloppuisin muutaman kaljan, se pelottaa minua hirveästi koska liika humala saa hänet aina väkivaltaiseksi, yritän olla tuolloin aina näkymätön, tätä tapahtuu vain pari kertaa vuodessa, en anna hänen juoda itseään humalaan asti ja se on vielä hyvin pätenyt meillä.
Mies on uhkaillut erolla myös koliikkilapsen aikana kun en kaikesta yövalvomisesta jaksanut enää tyydyttää häntä joka yö, lupasin ja vannoin antavani hänelle enemmän seksiä siitä lähtien.
Meinaan kuolla häpeästä kirjoittaessani tätä teille, näenhän kirjoittamastani itsekkin ettei tämä ole kulissien takana enää tervettä, mistä minulla sitten piisaa rakkaustunteita miestä kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis apua millaisissa suhteissa eletään! En katsoisi tuollaista kakaraa sekuntiakaan. Äijä pihalle/itse nostaisin kytkintä. Soronoo vaan, rapakivet heiluu. Yksi elämä täällä elettävänä, ei sitä ole tarkoitus tuhlaa idioottien hyysäämiseen.
Lapset noin ihan yleensä eivät vaan tykkää mistään muutoksista elämäänsä, oli kyse mistä tahansa. Mutta ap, mietipä ihan rehellisesti, onko lapsilla tuollaisen isän kanssa hyvä olla? Kasvaako heistä tasapainoisia aikuisia? Sinulla on nyt vastuu lapsistasi ja heidän hyvinvoinnistaan. Sinä olet se aikuinen, joka nyt just päättää, millaisen tulevaisuuden lapsesi saavat.
Paska isä on tuhat kertaa hirveämpi kohtalo, kuin ei isää ollenkaan tai viikonloppuisä. Kuvittele itsesi lastesi asemaan parinkymmenen vuoden päähän. Mitä he silloin ajattelevat lapsuudenperheestään? Väkivallan uhankin todistaminen on lapsen psyykelle äärimmäisen tuhoisaa.
Taanoin tällä palstalla oli samankaltainen juttu. Mies alisti naista laskemalla. Oma mieheni teki saman minulle eli laski kolmeen ja sanoin hänelle, että nyt en ainakaan tee, koska alistat laskemalla kolmeen.
Alistetun asema on huono ja siitä on vaikea päästä pois ja lisäksi alistava ihminen on se joka voi huonosti.
Alistettu ihminen ei omaa enään itsetuntoa ja rupeaa hyvin varovaiseksi.
Sun on nyt näytettävä miehellesi, että sulla on munaa.
Jätätte tielle ja lähdette matkalle ilman miestä.
Mieheni käskee mun lähteä aina pois kodistani ja niin kerran lähdinkin. Uhkailu loppui pitkäksi aikaa ja nyt taas uhkailee. Kohta saa taas jäädä poikia hoitamaan ja häippäsen äidilleni.