Onko jollain ollut pentukoira kun vauva syntynyt?

Esikoisen syntyessä meillä oli ongelmakoira perheessä. Tuli meille huonosti kohdeltuna ja luottamuspulaisena. Sanoisinko, että kävimme melkoisen helvetin läpi, kunnes saimme koiran asettumaan.



Vauvan kanssa touhutessa aikaa koiralle ei ollut niin paljon kuin olisin siihen halunnut uhrata. Lisäksi oman jaksamisen kanssa hermotkin kiristyivät joskus ja sitten tuli muutamaan otteeseen toimittua koiran kanssa tavalla, jolla en välttämättä muuten olisi toiminut.



Nykyään esikoinen on 1,5v ja tuo ongelmakin on energinen, ihmisrakas koira, joka tottelee tilanteessa kuin tilanteessa :) Siitä siis selvittiin.



Koska ihminen ei tietenkään voi oppia kerrasta, meille tuli muutama viikko sitten pentukoira. Toisen lapsen laskettuaika olisi elokuussa. Tavoite: Saada pentu sisäsiistiksi ennen vauvan syntymää.



Tokihan ajan kanssa saa taas heittää häränpyllyä, että kaikki saavat ansaitsemansa ja tarvitsemansa huomion ja koirat koulutuksen, mutta uskon, ettei tämä tule olemaan läheskään niin kamalaa kuin edellinen kerta.



Itse pidän tärkeänä helpottaa jo etukäteen arkea mahdollisimman paljon. Koirat hoitoon, jos siltä tuntuu ja hyviä ottajia löytyy. Aidattu piha, jotta koirat voi paiskata aina tarpeen tullen ulos (meillä näin, koska vilkas tie vieressä, toki jos koirat ihan oikeasti pysyvät poikkeuksetta omassa pihassa, niin aitaa ei tarvita). Koirat kunnon hihnakoulutukseen jo paljon ennen vauvan tuloa. Kamalinta mitä tiedän, on rattaiden vieressä riuhtova koira!



Yleensä koirien kanssa ei kamalasti ongelmia tule, kun perheeseen syntyy vauva. Kun pomo tuo uuden pennun taloon, koira ottaa sen mukisematta laumanjäseneksi. Lisäksi jokainen vauva haisee "pennulle", ja todella harva koira edes vahingossa vahingoittaa pentua. Toki vahinkoja voi sattua ja jotkut koirat ovat mustasukkaisuudessaan jopa aggressiivisia.



Meillä tuo ongelmakoirakin oli vauvaa kohtaan pikemminkin ylisuojeleva ja piti huolen siitä, että me olimme tietoisia vauvan jokaisesta äännähdyksestä. Tästä tosin seurasi se, että koira saattoi herättää lapsen hakiessaan meitä katsomaan, kuinka nyytti vaihtoi asentoa :)

Tuskinpa mitään vahinkoa ensiviikkoina sattuu -vauvahan on silloin aina sylissä, sängyssä tmv.



Enempi näkisin ongelman sitten, kun vauva alkaa viettää aikaansa lattialla ja jos silloin sisätiloissa on villi, iso, nuori koira joka ei välttämättä osaa / huomaa varoa vauvaa. SILLOIN voi vahinko käydäkin.



Meillä oli vauva 2kk, kun otimme koiranpennun (suomenlapinkoira). Hienosti meni, eikä yhtään koira vauvaa telonut. Ja meillä kesti vain 2 vkoa että pentu oli täysin sisäsiisti.

kun meidän kuopus syntyi. Esikoinenkaan ei ollut kuin 1v8kk ja lisäksi oli 3v koira. Kerrostalo kolmiossa asutaan eli koirat kokoajan tapahtumien keskipisteessä.



Musta ei missään nimessä kannata laittaa koiraa hoitoon vaan antaa heti tutustua vauvaan kun vauva saapuu kotiin. Meillä ei ollut koskaan mitään ongelmia koirien ja lasten välillä. Omat hermot olisi voineet olla joskus pidemmät pennun suhteen. Pentu ei mm. ollut vielä sisäsiisti vauvan syntyessä ja jatkuva ulos vienti rasitti.



Nyt tuo silloinen pentu on 3-vuotias ja olen kyllä ylpeä noiden suhteesta. Oon saanut ulkopuolisiltakin palautetta että meidän lapset osaa olla luontevasti kaikkien koirien kanssa. Eivät kilju tai rääkkää niitä vaan leikkivät koirien kanssa.



Lapset kunnioittaa koiran rauhaa kotona, kun se nukkuu (ei häiritä sen ollessa omalla paikallaan). Koira sen sijaan ei saa mennä lasten huoneeseen eli lapsetkin saa leikkiä halutessaan koiralta rauhassa. (ja lastenhuonetta ei tarvii imuroida yhtä usein kuin muita huoneita.)



Niin ja rauhallinen ei tuo sakemanni ole vieläkään :)

Meillä on siis omakotitalo ja aidattu piha ja vielä koirille tarha. Tarhassa koirat ovat yleensä päivät, paitsi aamusta lenkitetään n. 1tunnin lenkki ja illasta 1-2tunnin lenkki. Hihnassa tämä pentukin osaa kulkea, mutta esim. sisällä on kohelo eikä todellakaan aina katso mihin astuu ja siksi mietin voiko vahinkoa sattua, ei tosiaan ihan ensimmäisinä viikkoina, mutta sitten kun vauva alkaa olla lattialla. Kun (vielä toistaseksi vaan esikon kanssa, joka on 2,5v) ulkoilen esikon kanssa niin koiratkin pääsee pois tarhasta juoksemaan koko pihalle. Esikoisen syntyessä ei tätä ongelmaa ollut, koska tuo meidän vanha neiti oli jo sillon itse rauhallisuus ja tosiaan suojeli poikaa eikä missään vaiheessa edes meinannut satuttaa. Tämä meidän pentu on kuitenkin vielä sen verran villi, etten kyllä sisällä uskaltaisi pitää vauvan synnyttyä. Tosin nytkin ovat suurimman osan päivästä tarhassa eli periaatteessa eivät sitä hoitopaikkaa tarvitsisi. Sisäsiistiksi pentumme on oppinut.



Eniten pohdin, että ehtiikö enää lenkittää koiria niin paljon kun vauva tulee. Ainakin ensimmäisinä viikkoina voi tehä tiukkaa ja kun nuo kuitenkin tarvitsisivat liikuntaa. Mutta ehkä jonkun tutun sais noita lenkittämään, pitää nyt miettiä, on tässä vielä aikaa.



Kiitos vielä vastauksistanne.