Lue keskustelun säännöt.
Kellään oikeaa tietoa raskaudesta ja sydänvaivoista?
12.06.2009 |
Olen huomannut itselläni jo ilmankin raskautta sellaisen ominaisuuden, että sydämeni ei jaksa rasituksessa toimia, vaan syke hidastuu jos teen jotain fyysisesti rasittavaa, ja siitä johtuen alkaa pyörryttää, menen maitohapoille, enkä pysty jatkamaan. No, raskausaikana elimistön rasitus tietty lisääntyy ja tuntuu että hetken käveleminenkin on liikaa. Lisäksi nyt loppuraskaudesta tuntuu selviä rytmihäiriöitäkin, sydän mujlahtelee ja saa jotain "värinäkohtauksia", jotka menevät kyllä ohi yskäisemällä kunnolla tai pamauttamalla nyrkillä rintaan.
Kiinnostaisi tietää miten vaarallista kuvatunlainen on? Lääkäriin en aijo mennä, koska en halua löytää mitään virallista vikaa itsestäni. Pelkään että sitten laina- ja henkivakuutuksemme eivät maksa miehelleni mitään jos satun kupsahtamaan. Olen nimittäin niin hoitovastainen, etten kuitenkaan hoitaisi vaivaa mitenkään, vaikka se sitä vaatisikin. Mitään pillereitä en aijo muistaa syödä ja leikkauksin en suostu missään tapauksessa.
Kommentit (25)
mulla kaikissa kolmessa raskaudessa ollut rytmihäiriöitä niin paljon että olen oikein tosissaan säikähtänyt. Lääkäri kuitenkin sanoi että kyse on siitä, kun raskaus on elimistölle stressitila ja kroppa reagoi joillain aiheuttaen rytmihäiriöitä.
älä siis turhaan ole huolissasi, uskoisin että sinulla johtuu myös tästä samaisesta syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JOo, kälyni mies on yliopistollisen sairaalan kardiologi, joten olishan mulla siinä lääkäri, mutta kuten sanottua, en halua sekoittaa tähän lääkäreitä, enkä myöskään sukua (vaikka ko. mies suostuisikin tutkimaan mut "epävirallisesti", niin silloin ei varmaan pitäisi suutaan kiinni suvun suhteen).
t. ap
mut sähän just sanoit itse että et halua lääkäriin/lääkärin mielipidettä. joka kyllä minun mielestäni olis kaikki paras
Mutta sitä vastaan on että jonnekin papereihin tai edes ihmisten mieliin jää tieto siitä että mulla on sydänvaivoja. Sitten ei voi huijata vakuutusyhtiötä että mulla ei niitä ollut! En edes miehelleni halua kertoa, vaikka jatkuvasti nalkuttaa että olen laiska kun en jaksa muuta kuin maata...
t. ap
vakuutuskorvaushan on tosi tärkeä juttu.. outo ja pinnallinen olet mun mielestä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ikinä miettinyt että ne tajunnan laskut saattaisi aiheutua niistä rytmihäiriöistä....?? jotka tarvisi kyllä hoitaa....
mutta tietenkin juu vakuutusasiat ensin....
on tehdä vakuutuspetos kuin säilyä hengissä. Osa rytmihäiriöistä on vaarattomia, osa hoidettavissa ja osa hengenvaarallisia. Tapa itsesi ihan rauhassa niin miehesi saa paljon rahaa. Mene vaikka moottoritielle nukkumaan niin rahat saa varmemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpotushan täältä olisi päästä pois. Mutta mieheni ei tule pärjäämään jos kuolen eikä hän saa vakuutusrahoja. Meillä on niin surkea taloustilanne. Voihan tuo mieskin tietysti kuolla ensin, hänet on jo kuskattu pari kertaa sairaalaan rintakipujen takia. Jos niin kävisi niin minun täytyisi ehkä alistua hoitoihin, etteivät meidän lapset jäisi orvoiksi. Mutta muuten en vapaaehtoisesti sellaiseen suostu.
t. ap
Ei sitä tarvi ollenkaan miettiä-
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahimmassa tapauksessa edessä sydämensiirto, jos liian pitkään vitkuttelee hoitoon menemistä. Kyllä tuollaiset jutut täytyy tutkia.
mieluummin kuolen kuin menen leikkaukseen. Ainoa poikkeus olisi ehkä se jos olisin yksinhuoltaja. Vaikka luulen kyllä että kuolisin joka tapauksessa leikkaukseen koska haavani eivät umpeudu kunnolla. Muutaman kerran on ommeltu pieniä haavoja ja aina ne on auki repeytyneet ja auki jääneet.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla kaikissa kolmessa raskaudessa ollut rytmihäiriöitä niin paljon että olen oikein tosissaan säikähtänyt. Lääkäri kuitenkin sanoi että kyse on siitä, kun raskaus on elimistölle stressitila ja kroppa reagoi joillain aiheuttaen rytmihäiriöitä.
älä siis turhaan ole huolissasi, uskoisin että sinulla johtuu myös tästä samaisesta syystä.
Kaikki sydänperäiset vaivat kannattaa ottaa tosissaan! Saanen huomauttaa, että raskauden aikana voi puhjeta sydämenvajaatoiminta, johon ehdottomasti kannattaa hankkia lääkitys. Sydän ei pumppaa raskauden aikana verta/happea vain äidille, vaan myös sikiölle. Eli jos äidin elimistö kärsii happivajauksesta, kuvittele mitä se voi tehdä sikiölle!!!
Ap hakeutuu nyt vain sille lääkärille vaivoineen, tai sitten voi syyllistää itseään lapsen aivovauriosta loppu ikänsä.
T: dilatoivan kardiomyopatian kanssa vauvaa odottava
Et siis halua pitää itsestäsi huolta lastesi ja miehesi vuoksi? Mieluummin sitten kuolet äkkiä...
Ei terve!
Suurimmalla todennäköisyydellä vaivaasi ei hoidettaisi leikkauksella (ellei sitten kyse ole sepelvaltimoista), vaan sinulle määrättäisiin lääkitys. Se lääkitys on pieni hinta ja vaiva siihen nähden, jos sillä pääset vaivoistasi eroon.
Vakuutuksista viis! Ja kai teillä nyt ne vakuutukset on, ei siinä vaiheessa enää ole väliä, jos sinulla sydänperäinen sairaus todettaisiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahimmassa tapauksessa edessä sydämensiirto, jos liian pitkään vitkuttelee hoitoon menemistä. Kyllä tuollaiset jutut täytyy tutkia.
Älä pelottele! Ehdottomasti ap:n pitää hilata itsensä lääkäriin, mutta Suomessa tehdään todella vähän sydämensiirtoja. Mutta ongelma on todellinen, mikäli ap odottelee vaivoineen liian kauan. Parantaa vaivaa ei voi, mutta esim. äkkikuoleman riski pienenee huomattavasti lääkityksellä.
En ole ikinä saanut syötyä varmaan edes antibioottikuuria niin etten olisi unohtanut muutamaa kertaa välistä. Minulla oli muutaman vuoden kilpirauhaslääkitys, mutta söin lääkkeitä ihan miten sattui, ja sitten lopetin koko lääkityksen oma-alotteisesti (olen kyllä käynyt silloin tällöin tarkistamassa arvot, ja ovat rajoja hipoen ok). Nytkin pitäisi syödä rautaa kun hemppa on noin 90, mutta en edes muista koska olen viimeksi ottanut...
t. ap
omaa laiskuuttasi. Siihenkin on apukeinoja: lääkedosetti, kännykän muistutus, lista ovessa...
Lääkkeet eivät todellakaan ole turhina, vaan niihin pitää osata asennoitua oikein. Sitä paitsi, veikkaan ap:nkin arvostavan lääkkeen vaikutusta niin paljon, että alkaa muistaa ottaa lääkkeensä.
omaa laiskuuttasi. Siihenkin on apukeinoja: lääkedosetti, kännykän muistutus, lista ovessa...
Lääkkeitä (dosettejakaan ei voi pitää missään näkyvillä tai lapset vetävät ne välittömästi mahaansa, kännykän muistutukset menevät kiinni jos ja kun on jotain parempaa tekemistä ja ovilistoille olen täysin sokea...
Asenteestahan se on tietty kiinni, mutta minä arvostan kuolemaa enemmän kuin "kainalosauvojen" varassa elettyä elämää. En näe juuri mitään syytä nähdä niin paljon vaivaa ihan siksi että säilyisin hengissä.
Vanhimmat lapseni pärjäävät jo vaikka minua ei enää olisikaan ja noi nuoremmat teenkin ihan vaan miehelleni, hän saa ne muutenkin hoitaa. ellei nyt sitten tosiaan kupsahda ennen minua.
t. ap
Ja tämmöstä läppää tälle päivää! Ei oikeesti kannata tollaselle tyhjäpäälle mitään oikeita neuvoja antaa tajuaahan tän nyt että on provo! Tai sitten joku tosi pipipää!
korvien välissä kuin sydämessä.
Mistä moinen pakkomielle vakuutuksista ja korvauksista? Entä tuo mainitsemasi hurja hoitokieleteisyys?
Hae apua itsellesi, hyvä ihminen.
Mutta sitä vastaan on että jonnekin papereihin tai edes ihmisten mieliin jää tieto siitä että mulla on sydänvaivoja. Sitten ei voi huijata vakuutusyhtiötä että mulla ei niitä ollut! En edes miehelleni halua kertoa, vaikka jatkuvasti nalkuttaa että olen laiska kun en jaksa muuta kuin maata... t. ap
lääkäri ois kyllä se oikea osoite