Anoppi loukkaantui, kun emme tulekaan mummilaan kesälomalla :(

Hyvää matkaa ap:lle ja perheelle, nauttikaapa.



Jos tällainen hyvä tilaisuus tulee vastaan, niin mikäpä sitä on lähtiessä. Tapaatte kuitenkin ihan riittävästi mummoakin.



Mitä nämä tällaiset "on ollut tapana" -jutut on, jos lomaa on muutamana vuonna vietetty mummulassa, niin eihän se sitä tarkoita, että sitä vietetään aina ja iankaikkisesti samalla tavalla.



Hyvää matkaa, lasten kanssa on mukava matkustaa, saatte olla koko perhe yhdessä!

eli "nököttäminen" omenapuun varjossa on siis tylsää tai vähemmän kivaa. Ja että mummi loukkaantui oikein isosti...

Miten te kerroitte asian hänelle?

Siis noinko, kuin kerroit tässä ketjun aloituksessako?

Minä en ainakaan olisi kehdannut sanoa äidilleni tai anopilleni, että nököttäminen ei ole kivaa. Enkä haluaisi, että lapseni jonakin päivänä olisivat noin epäkohteliaita. Asiat voi sanoa hienotunteisemminkin. Kai sinäkin valitsit sanasi toisin?

Ja miten mummi siis osoitti loukkaantumisensa?

Vai kuvitteletko senkin?

Ainakin nuo kaksi voi voi -sanaa viestisi lopussa osoittavat, että halveksit ja väheksyt mummin tunteita...

Se paljon myöhemmin "korjaavana" viestinä kirjoittamasi viesti ei muuta alkuperäisen viestisi äänensävyä.

Ja tämä minun viestini ei nyt tarkoita, ettenkö itsekin lähde perheineni ILMAN äitiä tai anoppia reissuun, vaan sitä, että toivon, että pystyn käyttäytymään niin, että lapsilleni ei synny käsitys, että anopit ja äidit ovat toisen luokan kansalaisia.

Meille mummit ovat rakkaimpia perheenjäseniä, joille suomme oman yksityisyyden ja jotka suovat meille perheenä oman yksityisyyden, mutta jotka aina ovat meille tervetulleita ja joiden luokse me olemme aina tervetulleita.

oli kaiketi olettanut, että vietämme osan (aika isonkin osan) siellä lasten kanssa. Me kun päätimmekin repäistä ja lähdemme koko kesälomaksi eli 5 viikoksi ulkomaanreissuun. Nyt kun lapset on vihdoin vähän isompia (2v, 4v, 6v) on kiva tehdä kesällä muutakin kuin nököttää mummilan puutarhassa omenapuun varjossa lasten lotratessa kahluualtaassa. Joten tänä vuonna tehdäänkin ihan kunnolla jotain erilaista. Mummi loukkaantui oikein isosti, kun totesimme tämän ääneen. :( voi voi.

Mummille aiheutui selvästi suurta mielipahaa kun ei näekään lapsenlapsiaan kesälomalla. Sehän vain kertoo kuinka tärkeitä nämä hänelle ovat.

Ei kaikki ole yli-ihmisiä, jotka pystyvät nielemään suuret pettymykset ilmeenkään värähtämättä.

Mummi on kenties odottanut kesää ja lapsenlasten kanssa vietettävää aikaa läpi pitkän talven. Lyhyet vierailut ovat kuitenkin aina vähän erilaisia kuin pitkät lomat. Varsinkin pienten lasten kanssa ottaa aikansa, että varautuneisuus häviää.

muistin taas onnellisimman vanhan naisen (yli 80 v) jonka tunnen. Hän on lapseton sukulaisnaiseni, jolla on edelleen omaa tekemistä, omaa elämää. On tasapainoinen ihminen jota on kiva nähdä. Liekö onnellisuuden syy juuri siinä, että elämässä on muutakin sisältöä kuin kytätä kotona katkerana lasten ja lastenlasten tekemisiä. Omalla mummollani ehti olla hirmu määrät lapsenlapsia, mutta silti kuulumiset olivat aina sitä samaa "ei minua kukaan käy katsomassa" osastoa, vaikka kuinka paljon olisi ollut kyläilijöitä ja soittelijoita.

on ihan sairaita vastauksia. Menkää vaan hyvillä mielin sinne lomalle. Ihan varmasti lapsetkin tykkäävät. Jos näiden tiukkapipojen lapset ovat vihanneet lomiaan ja itkeneet vaan mummojen perään, niin olisikohan aika katsoa peiliin...?

Siis ylipäätään, mä en tajua, että joillakin on aina joku pakko mennä sukuloimaan kesälomalla?? Miksi?? Siis jos ei itse sitä halua tehdä? Vaan sen takia, että ne on sukulaisia vai?

ja sitten valitset itsellesi sopivat vastaukset, joista kiität. Olet todella surkean oloinen.



Ei kai kukaan mummi olisi suomatta lapsenlapsilleen ihanaa matkaa vanhempineen, sitä ei kai tässä yksikään "mummeja ja mummolan kesiä" puolustanut väittänyt.



Villakoiran ydin on sinun suhtautumisesi lastesi isoäitiin.



Tottakai on olemassa vinksahtaneitakin mummeja, jotka vääntävät ihan minkä tahansa asian pahimmin päin, mutta anoppisi kohdalla sellaisesta henkilöstä ei liene kysymys - sanothan itse, että olette paljon tekemisissä ja viihdytte mummilassa.



Olet melko kummallinen miniä, vaimo ja äiti, jos sinulta puuttuu pieninkin kyky empatiaan, jonka puuttuminen ilmenee siinäkin, että et kykene suhtautumaan luonnollisesti toisen ihmisen suruun tai pahaan mieleen, vaan vällötät siitä jopa täällä ventovieraillekin yrittäen kerätä sopivista vastauksista itsellesi sympatiapisteitä.

kirjoitit sitten auki sen, mitä moni epäilee: Anoppi kiristää ja uhkailee, jotta saa pitää oman päänsä - hinnalla millä hyvänsä.

Mihin unohtui se pyyteetön äidinrakkaus, joka haluaa ennen kaikkea, että lapsi on onnellinen?

Kaikessa on vain reilu peli. Jos nro 29 on sitä mieltä, ettei minulla ole mitään oikeuksia lapsenlapsiini, niin ei minulla sitten ole myöskään velvollisuuksia. Nythän ei puhutakaan äidinrakkaudesta, vaan isovanhempien rakkaudesta omiin lastenlapsiin. Henkeni olen vaikka valmis heidän puolestaan antamaan. Kuten sanoin omiin lapsiini ja miniään välit ovat kunnossa ja lapsenlapsiani saan hoitaa ja tavata aivan riittämiin. Käyvät lomilla ulkomailla keskenään, pari kertaa on käyty porukallakin. Joskus ovat koko poppoo mummolassa, välillä vain lapset, joskus miniä on jäänyt kotiin, joskus taas oma poikani. Mutta jos asenne on tuommoinen kuin nro 29 kirjoitti, että isovanhemmat ja varsinkin anoppi on vain itsekäs ja seurankipeä, jota siedetään vain apua tarvittaessa, niin ei kai mummomkaan tarvitse tuommoista puhetta sietää. Ap:lle ja hänen perheelleen toivotan hyvää matkaa, anoppisi varmasti pääsee pettymyksestään ohi. Ikävää vain oli lukea, että olet jo monta kesää joutunut pitkästymään ja uhraamaan oman lomasi kökkimällä tylsässä mummulassa. Olisikohan jo aiemmin pitänyt miettiä erilaisia lomaratkaisuja? Lapsenlapset ovat reissanneet nuorin 3-kuukautisesta asti ulkomailla ilman ongelmia. Ehkäpä teidänkin olisi ollut parempi viettää osa lomasta ihan jossain muualla kuin sinun anoppilassa, niin ei tarvitsisi nyt olla noin katkeran kuuloinen. Vai oliko sinne vain helppo mennä valmiiseen paikkaan passattavaksi.

Nro 52 mummo/anoppi

Toivottavasti et ikinä oikeasti tarvitse isovanhempien apua. Minä jos isovanhempana tietäisin ajatusmaailmasi, niin saisit olla perheesi kanssa aivan rauhassa lomat, viikonloput ja juhlat. Jos jotain kamalaa sattuisi perheessäsi tapahtumaan, siinä kun omillasi selviäisit. Jos ei ole oikeuksia, ei ole myöskään velvollisuuksia. Oma asenteeni on, että isovanhemmatkin ovat osa perhettä, mutta ei mekään haluta että te luuhaatte passattavina kaikki lomanne meillä. Lapsenlapset ovat kyllä meille tosi rakkaita ja itsestä ainakin tuntuu, että oikeasti haluavat meillä myös käydä (iät 3,4,6 ja 12) ja saavat olla sen aikaa, kun haluavat. Tyttäreni ajatukset tiedän, miniänkin kanssa olen asioista keskustellut. Mutta nro 29 kerropa vanhemmillesi ja anopillesi, mitä todella ajattelet, niin todella toivon, että suhtautuminen on sama kuin minulla. Eli yksin jäät, jos apua sattuisit tarvitsemaan. t.nuorehko mummu, jolla kuitenkin univaikeuksia ja aikaa täällä yöt lueskella

isovanhemmilla olekaan mitään velvolisuuksia. mitään en ole koskaan pyytänyt eikä isovanhemoien tarvi lapsia hoitaa. lapsilla ja isovanhemmilla ihanat välit. tapaavat usein, silloin kun kaikille sopii. kukaan ei loukkaannu jos joskus teemme jotain ihan vaan oman perheen kanssa tai kun isovanhemmat ei meitä pyytäneet ulkomaille vaikka miehen sisarukset meni. aikuisia tässä ollaan kaikilla omat elämät.

-29

Toivottavasti et ikinä oikeasti tarvitse isovanhempien apua. Minä jos isovanhempana tietäisin ajatusmaailmasi, niin saisit olla perheesi kanssa aivan rauhassa lomat, viikonloput ja juhlat. Jos jotain kamalaa sattuisi perheessäsi tapahtumaan, siinä kun omillasi selviäisit. Jos ei ole oikeuksia, ei ole myöskään velvollisuuksia. Oma asenteeni on, että isovanhemmatkin ovat osa perhettä, mutta ei mekään haluta että te luuhaatte passattavina kaikki lomanne meillä. Lapsenlapset ovat kyllä meille tosi rakkaita ja itsestä ainakin tuntuu, että oikeasti haluavat meillä myös käydä (iät 3,4,6 ja 12) ja saavat olla sen aikaa, kun haluavat. Tyttäreni ajatukset tiedän, miniänkin kanssa olen asioista keskustellut. Mutta nro 29 kerropa vanhemmillesi ja anopillesi, mitä todella ajattelet, niin todella toivon, että suhtautuminen on sama kuin minulla. Eli yksin jäät, jos apua sattuisit tarvitsemaan. t.nuorehko mummu, jolla kuitenkin univaikeuksia ja aikaa täällä yöt lueskella

ja sen voin sanoa että mulle on anoppi läheisempi kuin oma äitini :) mulla on anopin kanss atodella läheiset välit, mutta ei anopilla ole mitään oikeuksia lapseeni. eihän hänellä ole lain silmissäkään niitä. ei anoppi määrää meidän tekemisiä. hän pyytä meitä kylään tai reissuun heidän kanssaa ja me mennään jos se meille sopii ilman että anoppi alkaa kiristämään. meidän tekemisiä ei mummot määräile, koska tämä on meidän elämää ja nyt on meidn aika nauttia lapsiperhe elämästä.

-29

Mutta jos asenne on tuommoinen kuin nro 29 kirjoitti, että isovanhemmat ja varsinkin anoppi on vain itsekäs ja seurankipeä, jota siedetään vain apua tarvittaessa, niin ei kai mummomkaan tarvitse tuommoista puhetta sietää.

hassua et musta tehtiin hirviö vaan koska olen rehellinen :) anopin kielestä olen ihana miniä ja hyvä äiti, moniko muu voi sano samaa väleistään anoppiin.



-29

ettei ole anoppia/mummoa käytettävissä. Kamalaa valtasuhteilla pelaamista, vaikka kyseessä luulisi olevan aikuiset ihmiset.

Ap lomalle ja hyvillä mielin. Kesiä tulee joka vuosi.

. älkää antako näiden päällepäsmäriäitien pompotella itteenne. tämä on nyt teidän perheen aikaan. isoäiti on oman perheensä kasvattanut, ei hänellä ole oikeutta puuttua teidän menemisiin. ei siinä oo mitään väliä koska mummolle ilmotatte, kyse on teidän elämästä.

on tosi tärkeetä viettää aikaa ihan vaan oman perheen kesken

Olen aina ajatellut kuuluvani lasteni perheeseen. En puutu heidän asioihin, en anna neuvoja, jos ei kysytä, en mene kylään, jos ei pyydetä. Autan tarvittaessa. Toivon näkeväni perhettäni usein, mutta haluan myös omaa aikaa mieheni kanssa. Mutta, jos asenne on tämä mikä otsikossa on, ettei isovanhemmilla ole mitään oikeuksia, niin sitten ei myöskään ole velvollisuuksia. Jos ei ole mitään väliä, milloin mummolle/anopille menojen muutoksista ilmoittaa, niin sinuakaan ei varmaan sitten haittaa, jos perun lupaamani lastenhoitoavun edellisenä iltana. Myönnän tosin provosoituneeni tekstistäsi hieman liikaa. Mutta edelleen perään reilua 'peliä' molemmin puolin. Ei myöskään mummu ole mikään pompoteltava, jota päällepäsmäriminiä/oma lapsi voi kohdella miten haluaa.

mies ja lapset. lasten isovanhemmat, enot, sedät ja tädit on sukulaisia. enkä mä sanonu että meidän lapsilla olis päälläpäsmäri isovanhemmat. monella muulla on, eikä heille osata sanoa vastaan. mä tiedän mitä se tekee perhe-elämälle ja vanhemmille. mun isovanemmat oli tuollaisia pahimmasta päästä, alistivat mun äitiä minkä osasivat. uhkailtiin soittaa lastensuojeluun jos ei tehdä niin kuin isovanhemmat haluavat. j kuten sanoin. ei isovanhemmilla ole lapsenlapsia kohtaan mitään velvollisuuksiakaan. ja tässä ap:n mainitsemassa tapauksessahan mummon kanssa ei oltu tehty mitään sopimuksia, siksi ei liene mitään merkitystä sillä koska mummolle reissusta kerrotaan. tottakai jos jotain on sovittu, nin muutoksista ilmoitetaan mahdollisimman pian. mutta ei mummot voi olettaa että perhe menee tietenkin sinne ja suuttua jos näin ei ole. enkä minä lasteni mummoja ole koskaan pompotellut, en mitään ole heiltä pyytänyt.

-29

. älkää antako näiden päällepäsmäriäitien pompotella itteenne. tämä on nyt teidän perheen aikaan. isoäiti on oman perheensä kasvattanut, ei hänellä ole oikeutta puuttua teidän menemisiin. ei siinä oo mitään väliä koska mummolle ilmotatte, kyse on teidän elämästä. on tosi tärkeetä viettää aikaa ihan vaan oman perheen kesken

Olen aina ajatellut kuuluvani lasteni perheeseen. En puutu heidän asioihin, en anna neuvoja, jos ei kysytä, en mene kylään, jos ei pyydetä. Autan tarvittaessa. Toivon näkeväni perhettäni usein, mutta haluan myös omaa aikaa mieheni kanssa. Mutta, jos asenne on tämä mikä otsikossa on, ettei isovanhemmilla ole mitään oikeuksia, niin sitten ei myöskään ole velvollisuuksia. Jos ei ole mitään väliä, milloin mummolle/anopille menojen muutoksista ilmoittaa, niin sinuakaan ei varmaan sitten haittaa, jos perun lupaamani lastenhoitoavun edellisenä iltana. Myönnän tosin provosoituneeni tekstistäsi hieman liikaa. Mutta edelleen perään reilua 'peliä' molemmin puolin. Ei myöskään mummu ole mikään pompoteltava, jota päällepäsmäriminiä/oma lapsi voi kohdella miten haluaa.

iljettäviä ihmisiä, jotka nuolevat edessäpäin ja panettelevat takanapäin.

en ole tässäkään yhtään pahaa sanaa anopistani sanonut. mulla on paras mahdolinen anoppi, ei ole mitään sellaisia ongelmia kuin niin monella muulla täälä. minä en missään vaiheessa sanonut että minulla olisi vastaavia ongelmia oman anoppini kanssa. mä en todellakaan nuoleskele ketään vaan osaan sanoa asiat suoraan. mummot vaan kiehuu kun joku äiti on tajunnut ettei sukulaiset voi määrätä muiden asioista.

-29

iljettäviä ihmisiä, jotka nuolevat edessäpäin ja panettelevat takanapäin.

Olen mummu 52, 71 ja 76, muita kommentteja tai loukkauksia en ole tänne kirjoittanut. Lopetan keskustelun osaltani tähän. Hyvää jatkoa kaikille lapsille, miniöille, mummuille ja anopeille. Ja ennenkaikkea jaksamista papoille ja miehille muutenkin tässä naisten ajoittain aivan naurettevassa keskustelussa.

aiheen olla. te ette mua tunne, joten ette voi mua arvostellakaan. mulle ja miehelle on tärkeetä että meidän perhe saa myös omaa aikaa ja että me saamme päättä kuinka vietämme tämän lyhyen ajan kun lapset kanssamme asuu. lapset tapaa säännöllisesti isovanhempiaan ja isoisovanhempiaan, tätejään ja enoaan. lapsilla on ympärillään paljon heitä rakastavia aikuisia ja siitä olemma todella kiitollisia. me elämme kuitenkin meidän perheen elämää.



-29

mutta sinä sitten kai tunnet meidät kaikki muut, vai? Ainakin osasit arvostella sen mukaisesti. Joten hyvää kesää vaan ja anopillesi toivon, että hän jonakin päivänä saa ihan oikeasti mukavan miniän.

aiheen olla. te ette mua tunne, joten ette voi mua arvostellakaan. mulle ja miehelle on tärkeetä että meidän perhe saa myös omaa aikaa ja että me saamme päättä kuinka vietämme tämän lyhyen ajan kun lapset kanssamme asuu. lapset tapaa säännöllisesti isovanhempiaan ja isoisovanhempiaan, tätejään ja enoaan. lapsilla on ympärillään paljon heitä rakastavia aikuisia ja siitä olemma todella kiitollisia. me elämme kuitenkin meidän perheen elämää. -29