Taidan koittaa laihduttaa itseni hengiltä.

Eikä sinun ulkomuotoasi.



Oma ajattelusi taas tuntuu noh, hieman lapselliselta.

Niin huomaat, ettei miehesi edelleenkään huomaa sinua... ongelma lienee muuaalla, kuin kiloissasi! Hieman itsearvostusta kehiin=))

Siitä vaan jos tahdot. Onko se meiltä pois jos itsesi näännytät? Ei.

Mä laittaudun joka päivä, no en nyt tuntia meikkaa, mut kyllä mun mies huomaa jos oon enemmän laittautunu kun tavallisesti ja kysyy no mihis nyt ollaan menossa.

sitä ei vaan kiinnosta. olen täysin ilmaa sille.



ap

Mulla on mies joka huomaa mut laittautumattomanakin. Milloin olen söpö ja milloin mitäkin, mutta olenkin sitä mieltä että mulla on Se Oikea.

Kaikki miehet ei kiinnitä niinkään ulkonäköön huomiota, ja kun näette joka päivä, ei hän välttämättä etes huomaa että olet laihtunut! Itse olen synnytyksen jälkeen saanut kaikki kilot pois, ja ku kysyin mieheltäni, että huomaako eroa, niin se sano että ei tosiaan. EI sillä kuulemma ole niin merkitystä! Ja uskon sen. tuntuu tuo silti perässä juoksevan.



Kannattaa laihduttaa lähinnä itsensä takia, niin jo alkaa mieskin huomaamaan jos olet itseesi enemmän tyytyväinen.

Mennään ääripäiden välillä niin, että kohisee...



Se, että kumppani rakastaa ENSISIJAISESTI ihmistä, hänen luonnettaan ja "sisäpuoltaan" ei tosiaan tarkoita sitä, etteikö hän voisi kiinnittää huomiota ja ihailla myös vähemmän tärkeitä hyveitä ihmisessä. Kyllä kenestä tahansa on kiva kuulla olevansa sievä. Ja jos panostaa ulkonäköönsä ja haluaa - MYÖS sillä tavalla - miellyttää kumppaniaan, on ihan normaalia toivoa kumppanin huomaavan ja arvostavan tätä. Ehkei se ole tärkein asia parisuhteessa, mutta ei se ole merkityksetöntäkään.



Sanotaan vaikkapa, jos minä siivoan ihan itsekseni kämpän, pesen ikkunat ja laitan tuoreita kukkia pöydälle, minusta on kiva, että mies sanoo kotiin tullessaan "Oho, oletpa sinä ollut ahkera. Täällä näyttää tosi kivalta". En minä silti epäile, etteikö hän rakastaisi minua, vaikka en olisi puunannut kämppää. Kyllä todellinen kumppani rakastaa minua, vaikka tiskit jäisikin tiskaamatta.



Minun mieheni on nähnyt minut tukka pystyssä likaisena ja naama kiiltävänä (kun on kiire ja tärkeämpää tekemistä, ja rakastanut minua juuri sellaisena kuin olen. Mutta kyllä se vaan on ihanaa, kun on laittanut tukan ja naaman ja pukeutunut parhaimpiinsa, että mies sanoo "Wau, sä näytät NIIIN kauniilta". Miksei siitäkin saisi olla iloinen?



Ap, ymmärrän hyvin tunteesi. Tietysti on niitäkin ihmisiä, joille ulkonäkö ei kertakaikkiaan merkitse tai edes sano mitään, mutta usein sellaisissa tapauksissa, kun mies ei enää millään tapaa reagoi naisen ulkonäköön (vaikka kuinka yrittäisi) on ikävä kyllä kyse välinpitämättömyydestä pikemminkin kuin ulkonäköseikoista täysin vapaasta rakkauden tunteesta. Joskus oma vaimo vain lakkaa olemasta miehen silmissä NAINEN, ulkonäöllisesti viehkeä olento, ja muuttuu vain vaimoksi ja äidiksi, jonka ulkonäköön ei kiinnitetä huomiota. Surku.



Mitäs, jos yrittäisit asiallisesti PUHUA asiasta miehen kanssa sen sijaan, että kehität itsellesi syömishäiriön huomiota saavuttaaksesi?

kun olen laihtunut muutaman kilon, mies pyörii ympärillä koko ajan ja kehuu "uusia muotoja". Tulee fiilis, että entinen minä sitten varmaan ällötti kunnolla. Että niin tai näin, aina väärin päin ;)

Monestiko olet kuullut appiukkosi kehuvan anoppisi ulkonäköä?

Mutta mutsisi mies ei ole kasvattanut miestäsi.

Kuulemma ei ole koskaan nähnyt heidän ees pussailevan, kun taas meillä lapset on jo ihan kyllästyneitä meidän pussailemiseemme, "pusuvaroitus" kun miehen kanssa halitaan!

t: Sen Oikean kanssa naimisissa oleva

äidin päälle: petti, jätti, valehteli, solvasi henkisesti jne. Silti - tai ehkä juuri siksi - mieheni on maailman luotettavin, huomioivin, ihanin kumppani. Kehuu vuolaasti ulkonäköni (kuten minua muutenkin).



Ei mies välttämättä toista isänsä mallia.

anoreksia on oikeasti vaarallinen, vaikeasti parannettava ja tappava tauti. Ethän viitsi pelleillä vakavalla asialla. Ja älä ainakaan ehdoin tahdoin hanki kyseistä sairautta itsellesi!



t. anorektikon sisko

en jaksa olla enää pelkkää ilmaa.



ap