sisareni oli ottanut 5v. poikaani kiinni
"niskavilloista"
Poika oli heillä viettämässä viikonloppua ja tuli eilen kotiin. Poika ei itse sanonut mitään. Siskoni soitti vielä illalla ja kertoi tämän. Poika ei ollut totellut vaikka hän oli monta kertaa kieltänyt avaamasta ovea ettei kissa karkaa. Joten hän oli sitten "ottanut niskavilloista". Poika oli itkenyt kovasti.
Olen nyt vähän sekaisin. Miten tähän pitäisi reagoida? Olen pyrkinyt opettamaan pojalleni että ketään ei saa lyödä, töniä, potkia jne. ja nyt hänelle itselleen tehdään näin....
En tiedä haluanko enää antaa hänen mennä sisarelleni ilman minua. Ja se on harmi sillä poika viihtyy heillä hyvin. Sisarellani ei ole itsellä lapsia. On kyllä ammatiltaan "lasten kasvattaja".
Kommentit (51)
Olen yhtä yllättynyt että av-mammat hyväksyvät
fyysisen kurituksen!
En tee tästä mitään numeroa enkä kerro pojalleni että täti `paha`niinkuin joku ehdotti. Jos poika ei itse asiasta puhu niin saa olla.
Jutun pointti on se että mielestäni varsinkaan kasvattaja ihmisen ei tulisi käyttää fyysisiä keinoja tilanteen selvittämiseksi. Mutta te muut näytättekin ne hyväksyvän.
t.ap
ja kannoin häntä ilmeisesti lainaamani kirjoittajan mielestä erittäin oikeaoppisesti vyötärön ympäriltä kiinni pitäen pois raivopaikalta. Lapsukainen jännitti selkänsä kaarelle ja paukautti takaraivonsa leukaani niin, että kieli jäi hampaiden väliin ja siitä lähti pala. Sattui aivan "#¤%& ja verta tuli kuin härän kurkusta.
Jos tässä ap:n tapauksessa sisko olisi ohjannut lapsen esimerkiksi käsivarsista kiinnipitäen pois tai ottanut vyötärön ympäriltä kiinni ja kantanut jäähypaikalle tai nurkkaan häpeämään, niin minulla ei olisi asian kanssa mitään ongelmaa. Tässä ei kuitenkaan ole otettu lasta kiinni tai siirretty, vaan käytetty fyysistä kipua rangaistuksena ja se ei ole ok.
ja kannoin häntä ilmeisesti lainaamani kirjoittajan mielestä erittäin oikeaoppisesti vyötärön ympäriltä kiinni pitäen pois raivopaikalta. Lapsukainen jännitti selkänsä kaarelle ja paukautti takaraivonsa leukaani niin, että kieli jäi hampaiden väliin ja siitä lähti pala. Sattui aivan "#¤%& ja verta tuli kuin härän kurkusta.
Jos tässä ap:n tapauksessa sisko olisi ohjannut lapsen esimerkiksi käsivarsista kiinnipitäen pois tai ottanut vyötärön ympäriltä kiinni ja kantanut jäähypaikalle tai nurkkaan häpeämään, niin minulla ei olisi asian kanssa mitään ongelmaa. Tässä ei kuitenkaan ole otettu lasta kiinni tai siirretty, vaan käytetty fyysistä kipua rangaistuksena ja se ei ole ok.
Mulla vilkas 5v, joka testaa kyllä rajojaan muidenkin aikuisten kanssa. Tuollaisessa tilanteessa olisi vointu käyttää esim kommenttia..."Jos et NYT tottele mua, niin vien sinut kotiin äidin luokse"...tms. Kyllä niitä verbaalkisia uhkauksiakin keksii, jotka tuntuu tarpeeksi "pahoilta", jotta lapsi uskoo. Ikinä en itse niskaviiloista ootaisi kiinni...ja pidän naurettavana, että ihmiset sellaisen hyväksyvät. joko vastaajat ovat olleet provoja, tai sit niillä viiraa pahasti!
Täti sanoo: ÄLÄ AVAA OVEA, KISSA KARKAA!
Vilipetteri juoksee riemusta kiljuen koti ovea. Täti yrittää kurottaa kiinni olkapäästä, mutta poika on vikkelä kuin elohopea, tädin sormet eivät ehdi tarttumaan - muuhun kuin siihen surullisenkuuluisaan niskavillaan...
Toki lapsi on saatava ovenkahvasta irti, mutta kyllähän esimerkiksi kädestä kiinni ottaminen ja pois vieminen olisi TEHOKKAAMPI ja NOPEAMPI keino kuin tukasta retuuttaminen! Silloin sentään puututaan siihen käsillä olevaan ongelmaan - ja ihan ilman väkivaltaa.Ap:n sisko mokasi ja pahasti. Ja jokainen av-läinen, joka kehuu siskoa ja haukkuu ap:tä "joka ei ole kasvattanut tenavaansa niin ettei muiden tarvitsisi", on onnekas kun kasvattaa vielä niitä vauvanukkeja. Voin kertoa teille, että sitten kun te saatte omia lapsia, nekin tulevat kokeilemaan rajojaan joka tilanteessa kaiken ikäisinä ja teidän on vaan selvittävä siitä ilman väkivaltaa. Sitä sanotaan aikuisuudeksi.
Hauska saarna... monta lasta sinulla on ja minkä ikäisiä?
Ei ole ihme että nykyajan lapsista hyvin suuri osa on tottelemattomia kauhukakaroita. Lapsilla pitää olla kunnon kuri. Ei pieni tukistaminen riko lasta eikä aiheuta mitään traumoja. Ottakaa järki käteen vapaakasvattajat!
Ei saa tukistaa. Lasta yksinkertaisesti estetään tekemästä kiellettyä, vaikka ottamalla kädestä kiinni. Pienen lapsen voi nostaa syliin.
Jos monta kertaa joutuu huomauttamaan ja lapsi silti aikoo uhmata kieltoa, voi ottaa käyttöön jonkun ennelta sovitun rangaistuksen. Rangaistuksen voi miettiä kunkin lapsen kohdalla erikseen, tyyliin jälkkärin,lelun tai telkkarin katselun kieltäminen. Jos nämäkään eivät tepsi kylässä, voi sanoa, että käskee äidin hakea kotiin.
Täytyy muistaa, että lapsethan usein oikeasti tarvitsevat monia huomauttamisia. Ap, sovi siskosi kanssa sopivista rangaistusmenetelmistä. Mokia sattuu, ei kannata kyläilyä tuohon lopettaa.
Kuri pitää olla, mutta siihen ei tarvita ruumiillista kuritusta. Itseasiassa tuttavapiirini parhaiten kasvatetut ja käyttäytyvät lapset ovat perheestä, jossa ei käytetä ollenkaan rangaistuksia. Itselläni eivät hermot riittäisi siihen, mutta kyseisen perheen lapset (nuorin nyt eskari-iässä, vanhin jo täysi-ikäinen) toimivat kyllä erinomaisina käyntikortteina rankaisemattomalle kasvatusmetodille.
Tärkeintä on luoda lapselle oma, sisäinen moraali. Toki olisi myös hyvä, jos sietäisi auktoriteettejä. Ruumiillinen kuritus haittaa tavoitteista ensimmäistä ja voi haitata myös toista, sillä se kerää uhmaa lapseen. Kun sitten opettajat yms. eivät ruumiillista kuritusta käytä, on lapsen vaikea ymmärtää heitä toteltaviksi auktoriteeteiksi. Opettajilla on usein vaikeuksia juuri sellaisten lasten kanssa, joiden kotona käytetään ruumiillista kuritusta. Lapsesta opettaja tuntuu aivan nössöltä, kun ei kerran edes niskavilloista ota, vaikka tekisi mitä. Ei sellaista tarvitse sitten totella.
Vanhempien tyytymättömyys on lopultakin lapsille se isoin rangaistus, se, miten se tyytymättömyys lapselle välitetään, on sitten valintakysymys. hyvinkin pienet rangaistukset tehoavat yhtä hyvin kuin suuret, jos lapsi niihin on tottunut. Sama se on aikuisillakin. On tutkittu, että poliisin antama kirjallinen huomautus ylinopeudesta on käytöksen muuttajana ihan yhtä tehokas kuin sakko.
Ei ole ihme että nykyajan lapsista hyvin suuri osa on tottelemattomia kauhukakaroita. Lapsilla pitää olla kunnon kuri. Ei pieni tukistaminen riko lasta eikä aiheuta mitään traumoja. Ottakaa järki käteen vapaakasvattajat!
Saman tien syytätte ap:ta Nicopetteriään hyysääväksi curling-mammaksi ja jopa syytätte siitä, ettei hän ole hoitanut vanhemman kasvatusvastuutaan, kun 5-vuotias kehtaa pistää vastaan (teille ihan tiedoksi, että uhmaaminen, vastaanpistäminen ja rajojen kokeilu toisinaan KUULUU terveeseen lapsen psyykiseen kehitykseen, jos ette usko, soittakaa kenelle tahansa asiantuntijalle.)
Minusta ei ole lainkaan omituista, päin vastoin ainoa hyväksyttävä kasvatusnäkemys, ettei hyväksi RUUMIILLISTA kuritusta rangaistusmuotona.
Lapsen voi toki fyysisesti poistaa tilanteesta, esim. ottaa tukevaan syliotteeseen ja kantaa jäähylle, mutta RANGAISTUKSENA ketään ei pidä niskavilloista vetää.
Olisikin tässä tapauksessa kiva tietää, mitä tuo "niskavilloista tarttuminen" oikeastaan tarkoitti?
JA TEILLE KAIKILLE AP:TA SOIMAAVILLE KYSYMYS, johon toivon teidän vastaavan:
Mitä tarkoitusta mielestänne ap:n kuvailemassa tilanteessa palveli se, että lasta vedetään tukasta? Onko se todellakin teistä sopiva käytösmalli aikuiselta, joka sillä nimenomaisella hetkellä yrittää opettaa lapselle itsehillintää ja asiallista käytöstä?
Ja ennen kaikkea: Miten olisitte reagoineet, jos ap olisi aloittanut viestin näin "Sisko LÖI 5-vuotiasta?". Ette varmaan olisi hyväksyneet? Miksi lyöminen tilanteessa olisi väärin, mutta hiuksista vetäminen ei? Hyväksyttekö lievän väkivallan lasta kohtaan, mutta ette räikeää väkivaltaa? Ja jos näin, mihin vedätte rajan?
Entä jos joku teidän lähipiirissänne vetääkin rajan eri lailla? Mies läppäisee lasta avokämmenellä naamaan ja sanoo, että "enhän minä sitä nyrkillä vetänyt?" Miten voitte argumentoida silloin väkivallattomuuden puolesta, jos kerran teistä jokin fyysinen lapsen satuttaminen on kuitenkin ok?
Hämmästyttää todella, kuinka moni (ilmeisesti äiti) ihminen on valmis suu vaahdossa haukkumaan äitiä, jonka lapsi on joskus kuriton ja on sitä mieltä, että tallaista lasta saa ihan vapaasti satuttaa fyysisesti!
mokansa muutaman tunnin varsinkin, jos niistä muistutetaan. Pystyy myös ymmärtämään, että tilanteissa kaikki osapuolet ovat tehneet väärin (eli hän teki väärin, kun lällätti kaverilleen ja kaveri teki väärin, kun sylkäisi hänen päälleen ja kiroili) ja se toisen osapuolen väärä teko ei yleensä mitenkään vähennä hänen väärän tekonsa tuomittavuutta.
Meillä juuri tuo 5-vuotias (ihan kohta täyttää 6) saattaa kerätä itseensä uhoa ja nimenomaan kieltäytyä tottelemasta toistuvasti annettua suoraa kieltoa. Silloin on yleensä myös turha uhkailla (ei siis "nyt lopetat, tai et saa jälkkäriä"), vaan tilanne pitää pysäyttää, mutta siihen ei tarvita ruumiillista kuritusta. Hyvä keino on nimenomaan ottaa lasta käsivarsista kiinni tai napata hänet kainaloon ja ohjata tai kantaa sivummalle/jäähypaikalle, katsoa suoraan silmiin, ilmoittaa hyvin rauhallisesti, että nyt riitti ja nyt pysyt juuri siinä sen 5 minuuttia. Ja vahtia, että myös pysyy. Jäähyllä tai nurkassa uho kyllä yleensä laantuu. Jos ei, niin toisella tai kolmannella yrittämällä viimeistään. Jos teko sitten on ollut jotain suurempaa hölmöilyä alunperin, niin uhon lannuttua voi sitten asiasta keskustellessa kertoa, että tästä napsahti nyt muitakin rangaistuksia (meillä telkkarikielto pariksi päiväksi tai kielto ulkoilla yksin tai kaverikielto niitä tavanomaisimpia.)