- kolmosten vk 24 -

Nyt pukkaa ihan outoja tuntemuksia...ovis kp8?!?! Kivut, limat...voiko olla, vai onk mun systeemi särkylääkkeistä sekasin. Ihan hirveetä tuntemusten kyttäilyä heti alku kiertoon...



No joo, kattellaan. Ensimmäinen synnytys meni nopeasti, rapiat 7h. Saliin mennessä 5cm auki, sydänäänet huonot, sali täynnä väkeä, nopea eteneminen, imukuppiulosautto sektiovalmiudessa. Vauvan virvoittelu, kaikki lopulta hyvin. Ajattelin, että no, tämä oli tälläinen synnytys ja sattui nyt kohdalleni...mutta toinen synnytys eteni 9cm hyvin. Ja sitten taas huone täynnä väkeä, sydänäänet huonot, neljä naista antaa vuorotellen ohjeita, vauva juuttuu hartioista, ambutetaan, annetaan happea ja kaikki lopulta ihan hyvin. Että en sitten tiedä onko kahta ilman kolmatta...sen puolesta tuo synnytys (niin siis mikä synnytys?!?!) vähän läikkyy mielessä. En mä sitä kipua pelkää, se on kestettävissä, mutta en enää haluaisi nähdä sitä virvoittelumeininkiä. Kieltämättä sitä ajattelee, että onko mussa joku vika. Ja toisaalta sitten on vaikea skaalata, että miten vaikeita nuo synnytykset on ollu ja mistä mikäkin on johtunut. Mutta ei nyt traumaa sinänsä ole jäänyt. Sen verran kuitenkin, että täytynee sitten jos ajankohtaiseksi tulee, käydä jonkun kätilön kanssa juttelemassa edelliset synnytykset läpi. Niin molemmissa oli epiduraali, kalvojen puhkaisu ja oksitosiinitippa.



Sellasta tänään, jemppistä rouvat!



minnitys kp8

oireet jatkuu...tein taas samanlaisen 'clinic'-testin, negaa näytti oletettavasti. Onko kellään kokemuksia moisista testeistä? Ei herätä mussa kauheesti luottamusta nääs...huomenna lähdetään mökille ja jotenkin toivoin, että saisi 'vastauksen' jo täsä vaiheessa..että ottaako saunasiideriä vaiko ei...ääh...



Tissit ovat nyt kipeytynet oikein olan takaa, alavatsaa särkee, pissattaa ihan jatkuvasti.



No, kp onkin vasta jotain 26, joten ei kai noi testit vielä voikaan näyttää välttis mitään...malttamaton kun olen...



Omat synnytykset ovat olleet aika erilaisia, vaikka molemmista meni lapsivedet 39+4 yöllä klo 01. Kummassakaan ei epiduraalitilaa löydetty, ei siis auttanut mitään, poika syntyi 8 tunnissa, ponnistuvaihe 40min, tyttö 10 tunnissa, ponnistuvaihe 8min:) Ilman kivunlievitystä siis molemmat, kun en ilokaasuakaan kynnyt kummassakaan ottamaan. Ihan ok-muistot siis ja palan halusta kokea sen vielä uudelleen!!!!





Nyt siis nettipimennosa keskiviikkoon saakka...kuinkahan kestänn:)



plussapuhureita kaikille, myös minulle!!=)



elinana78

Voi tätä kidutusta. Kp 30 tuli täyteen, ei menkkoja, ja plääh, Predictor näytti negaa. Kaikenlaisia outoja oireita pitkin kiertoja, nippailua, ällötystä, palelua. Totta kai halusin tulkita raskausoireiksi, mutta ehkä se onkin vain kehon sopeutumista elämään ilman hormonikierukkaa. Ehti kierukka kuitenkin olla täydet 5 vuotta.



Synnytyksistä kyseltiin:



Esikoinen syntyi alakautta laskettuna päivänä. Kesto n11h, ponnistus n 15min. Ilokaasusta tuli olo kuin teinihumalassa, kaikki näkyi kolminkertaisena. Epiduraali vaimensi supistuksia ja jouduttiin tipalla vauhdittamaan.



Kuopus syntyi pari vuotta myöhemmin lopulta suunnitellulla sektiolla. Perätila, yritettiin kääntääkin, mutta ei onnistunut. Olin motivoitunut yrittämään alakautta, mutta kun ei lähtenyt synnytys käyntiin edes 5pv yli lasketun ajan, niin ei uskallettu enää odottaa. Painoarviokin jäi puoli kiloa alle todellisen, nelikiloisena syntyi. Sektiossa puudutus ei aluksi onnistunut, ensimmäinen viilto aiheutti kivut, ja leikkaus keskeytettiin. Annettiin morfiinia sitten sellaiset määrät, että seuraavaan 8 tuntiin ei alavartalossa ollut mitään tuntoa. Lopuksi leikkaushaava tulehtui, ja seurasi hevoskuurit antibiootteja, joista myös täysimetetyn vauvan vatsa meni sekaisin kuukaudeksi.



Kaikesta huolimatta kuopuksen kanssa ensimetrit olivat kuitenkin helpompia kuin esikoisen. Esikoiselta löytyi lisälyöntisyyttä sydämestä raskausviikolla 33, ja sen jälkeen koko loppuodotus oli yhtä helvettiä. Pelkäsin, että menehtyy kohtuun, enkä uskaltanut nukkua kunnolla, kun halusin kuulostella liikkeitä. Syntymän jälkeen minulla puhkesi unettomuus, jota kesti nelisen kuukautta.



Vauva-aika ja varhaislapsuus ei ollut helppoa kummankaan kanssa. Allergioita, astmaa, sairastelua. Kuopus nukkui levottomasti, ensimmäinen kokonainen yö taisi olla nelivuotiaana. Ja tästä kaikesta huolimatta sekä minä että mieheni olemme sitä mieltä, että kolmas on tervetullut.



Negatulos harmittaa. Jään odottamaan jatkoa.



iiris-74, kp 30/30

Hienoa muikkis, että tuntuu jo paremmalta. Kummasti sitä piristyy aina sen kierron etenemisen myötä. Toooooooooiiiiiiiiiiivotaan, ettei noita pettymyksiä enää teille, eikä meille, eikä monille muilekaan...



No voi harmi Iiris. Tsemppiä uuteen yritykseen, jos sellainen eteen tulee.



Ompas teillä ollut aika hurjat synnytykset minni, hui.



Mulla ekan synnytys kesti noin 10 tuntii ponnistus 15 min. Toisen noin 5 tuntii ponnistus 20 min. Eka kierroksella sitä oli onnellisen tietämätön...kaikki meni hyvin, epiä yritettiin ei mennyt perille, ilokaasulla pärjäsin. Toisella kertaa synnytys meni hyvin vaikka kyllä tuntui tuo 20 min. pitkälle...tuntui et se ei tule sieltä koskaan. Yli nelikiloinen oli ja kyllä tuo ponnistusvaihe oli kivulias... ja vähän jäi pelottamaan. Ilokaasulla selvisin ja kätilö oli erinomainen neuvomaan milloin henkäistä sitä (mies ei aivan niin hyvin osannut neuvoa).



Täällä ensiviikolla piinaviikko. Huhhuh. Ei oireita. Apua miten kestän taas negan?????!!!!!



kisu kp 21/27

Ihana ukkonen oli eilen, mä tykkään, kun ei ihan päällä pyöri.



Kisulle peukutusta ja jaksamista piinailuun.



Mä olen ajatellut, että ensi kierrossa kokeilisin oviksen tikuttelua. Missä kp-vaiheessa olette alkaneet tikuttaa? Mulla on nyt ollu niin epämääräisiiä tuntemuksia viime päivinä. Ajattelin vaan, että voiko ovis olla näin aikaisin (kp8) kierrosta (viime kierrossakin tunsin kp 10 kivut) vai tuleeko tuo kipu jostain munasolun kypsymisestä. Mun kierto kuitenkin ollut tosi säännöllinen 28 (paittis viime kierto 29) Sairastelut vähän haittaa tämän kierron pupuiluja...että toiveet eivät ole järin korkealla...



minnis kp10

Sateista sunnuntaita!

Kiitos tsempeistänne! =)

Ja pahoittelut nille joille täti tuli. :(



Iiris-74: Peukutuksia!! =)



ON: Itselläni on mietinnän aika, että siirretäänkö vauvan yritystä eteenpäin, koska olin selän tutkimuksessa ja se on aivan totaalisen jumissa! Siis rintaranka on jumissa + vasen puoli selästä sekä kylkiluut on myös jotenkin jumissa (en muista nyt tarkkaan) ja lapaluiden liike ei ole sellainen kun pitäisi. Ja alaselkä on ajoittain kipeä sekä iskias vaivaa vas. lonkassa. Suosittelivat fysioterapiaa. Nytkin on hartiat ihan jumissa käsittelyn jälkeen (kipeät), että tätäkin on vaikea kirjoittaa (oikea käsi puutunut). Joten pitäisi varmaan hoitaa itsensä ensin kuntoon.. ? Tavallaan onneksi en ole tullut vielä raskaaksi kun tällaisia "vikoja" on.

Joku suositteli myös akupunktiota selkään. Onko kenelläkään kokemusta siita?

Minä kun olen neulakammoinen, niin mitenhän se mahtaa onnistua..?

Ja miten 2 vuotta sitten murtunut häntäluu voi haitata synnytystä? Joutuisisnko sectioon jos häntäluu on vinossa?



Nyt täytyy mennä katsomaan mitä lapset puuhailee.



Mukavaa sunnuntaita! :)



T: 2pojanäiti

Huomenta Kaikki, kiitos kannustuksesta 2pojanäiti ja Kisu. Edelleen toivo elää, tätiä ei ole näkynyt ja eilen kipeytyivät rinnat!!! Ällötys jatkui ja pari kertaa piti käydä yökkäämässä. Lämmöt koholla, aamu tänään 36,5 ja illalla eilen tasan 37.



Tässä on nyt koossa kaikki ne oireet mitkä mulla oli kahden ekan kanssa. On se kyllä ihme jos pystyn pienessä päässäni tämän kaiken kuvittelemaan/kehittämään :-) Nyt toivon vain, että oireilu jatkuu ja pysyy ja uusintatesti jossain viikon puolivälissä toisi onnellista plussaa.



Lämpimät plussatuulet kaikille. Tämä on uskomatonta minkälaista jännitysnäytelmää kukin saa tahollaan käydä. Rohkeutta vaaditaan!



iiris-74, kp 31/30

Eilen oli ainakin täällä kaakossa hellettä (+26) mut nyt palauduttiin taas siihen tuttuun +15... Tuli nautittua lämmöstä ja poltin olkapäät ja rintamuksen kun tuli ahnehdittua aurinkoa :-)



Kaveri sitten pyöräytti eilen heidän kolmannen tyttärensä, aivan ihanaa!!!



Iiriksen oireet kuulostavat tosi hyvältä, jospa se ei vaan vielä näy. Kokeile vaikka eri testimerkkiä.



ON: ei oireen oiretta, tätiä odottelen ehkä huomenna/ylihuomenna. Lugesteronit voi kuulemma siirtää menkkoja hieman, joten ei auta kuin ootella, grrrr...



Tikuttelusta: olen aloittanut aina hyvissä ajoin ettei vaan mene ohi, ja sen takia tikkuja tuhlaantuu roppakaupalla. Mulla ovis ollu kp 16-17 viime aikoina clomien ansiosta (ennen vasta n. kp 21) ja oon alottanu tikuttelun jo kp 11-12.



eewokki kp 31

koitetaan josko nyt onnistuisi... Mun läppäri sammuu ihan koko ajan, ärsyttävää kun on ehtinyt kirjoittamaan jo jonkun verran ja sitten taas ruutu pimenee.. Onneksi töissä voi kirjoitella mutta kun ei koskaan tiedä kuka yllättää.



Mä sain kuitenkin niillä tikuilla viivan ruutuun. Nyt ollaan oltu ahkeria ja toivon tosiaan että olisi tärpännyt.



Mulla on synnytykset olleet nopeita, eka kesti vähän päälle neljä tuntia ja toka puoli tuntia (ehdin just sairaalaan). Jos tämä kolmonen joskus päättää tulla maailmaan mä varmaan synnytän kotiin.. Ekassa synnytyksessa sain epiduraalin, toinen syntyi ilman kivunlievitystä.



Plussaonnea kaikille uuteen viikkoon.

Tillinäiti