MItä teen kun mies tulee kotiin? (parisuhdeasiaa)
Mies on ollut reissussa ja nyt mua ihan jännittää sen kotiinpalaaminen. Meillä on parisuhteessa jotain outoa, ahdistavaa, joku yhteys puuttuu. Haluaisin tehdä asialle jotain mutta jos sanon miehelle että haluan jutella tai puhutaan tms se menee ihan lukkoon eikä osaa sanoa mihinkään mitään. Istuu vaan ahdistuneen näköisenä ja on helpottuneen näköinen kun minä lopetan monologini. EN toki tahtoisi mitään monologeja pitää, vaan keskustella asioista mutta monologeja niistä tulee kun mies ei osaa sanoa mihinkään mitään. Vaikka yritän puhua rauhallisesti, rakentavasti, kertoa vain miltä minusta tuntuu tai mitä olen ajatellut, syyttelemättä jne.
Mitä teen? Suorastaan pelottaa sen miehen kotiin tuleminen kun en tiedä kuinka tästä solmusta pääsisi. Mies on luultavasti tyytyväinen näin, elelee omaa elämäänsä ja toivoo että vaimo on tyytyväinen tahollaan. Mutta kun vaimo tahtoisi jakaa elämänsä sen miehen kanssa :(
Kuinka mä saisin siihen jonkun todellisen kontaktin?
Käytännön asioista kyllä voi puhua.
Kommentit (25)
Ei miesparkaa tarvitse aina vain naisen ymmärtää, mutta jos on päädytty pattitilanteeseen ei siitä nalkuttaminenkaan auta yhtään. Jos haluaa muutosta, niin helpoin aloittaa muutos on henkilö itse. Jos haluaa muuttaa toista, niin kannattaa miettiä, että onko se oikeasti mahdollista...
Tässä ei ollut minun parisuhteestani kyse, mutta kyllä minä väitän, että se toisen ihmisen hyvyys voi toiseen ihmiseen tarttuakin. Minun mieheni ainakin silminähden ilahtuu, kun minut näkee. Samoin kyselee miten minulla on päivä mennyt (niin kesken päivän kuin päivän jälkeenkin). Kyse ei ole mistään miehenmiellyttämisestä vaan siitä, että parisuhde on vuorovaikutusta ja jos itse vaan on tyytymätön koko ajan kaikkeen ja sen toiselle koko ajan näyttää, niin yritä sitten siinä sinä toisena ihmisenä olla ja elää.
Voihan se olla, että jotkut miehet siitä pyykin vikkaamisesta ja lattioiden pesemisestä ilahtuvat, mutta väitän, että vielä useammat miehet ilahtuvat siitä, että vaimo häntä katsoo ihaillen silmiin. Jälkimmäistä kun ei voi kaupasta ostaa, ei edes kotitalousvähennystä käyttäen.
paljon työmatkoja tekevä mies halusi pysyä liitossaan, mutta nussi koko ajan maksullisia matkoillaan.
Helppohan sitä on sanoa, että rakastaa.
1. Minä huomaan ongelman ja yritän puhua siitä rakentavasti miehelle.
2. Mies loukkaantuu/rupeaa marttyyriksi.
3. Riita.
4. Luottamuspula mieheen.
5. Asian pyörittelyä päässä kiihkeästi.
6. Asian ymmärtäminen, ratkaisun löytyminen.
7. Asia ratkaistu pään sisällä, ei tarvetta puhua miehelle jota ei edes kiinnosta. Jos puhun, siirrymme takaisin kohtaan 2.
:(
Kirjoittamasi olisi voinut olla minun tekstiäni. Puhumattomuus ja asioiden lakaiseminen maton alle, yhteyden puute - kaikki johti niin pitkälle, että kun vahingossa tapasin miehen jonka kanssa yhteys toimii, elämme nyt raastavaa kolmiodraamaa. Tai oikeastaan olemme eroamassa.
Nyt mies yhtäkkiä oivaltaa asioita ja on valmis muutoksiin, mutta vuosikausien luottamuspula ja selvittämäyyömät asiat painavat niin, etten tiedä jaksanko katsoa asiat läpi. Kun lisäksi vielä kolmas pyörä nostaa minussa esille unohdettuja ja voimakkaita tunteita, on tilanne vaikea. Pohjimmiltani haluaisin pelastaa suhteemme, mutta en tiedä onko minulla enää siihen voimia, uskoa ja anteeksiantokykyä.
Jos asioihin olisi puututtu silloin, kun niitä rakentavasti vielä jaksoin levitellä miehen eteen, voisi tilanne olla ihan toinen. Tai jos olisin tunnistanut itsessäni merkit siitä, kuinka tärkeä henkinen yhteys on.
TIEDÄN että ei-kasvokkain puhuminen on todella huono tapa. Mutta meillä se toimii keskustelun avaajana hyvin. Jotenkin molemmat ollaan "herkästi lukkoon menevää" sorttia, joten asioista ei tule puhuttua kunnolla vaikka miten olisi tarve..
Meidän pelastukseksi on koitunut tekstailu. Erossa ollessa se kumpaa ahdistaa enemmän, avaa keskustelun tekstarilla, siihen on toisen "pakko" vastata kysymyksiin, on jopa aikaakin miettiä vastausta (se ei ole pelkästään negatiivista että sitä miettimisaikaa on!).
Alustavasti siis aina jotkut vaikeat aiheet tekstaillaan läpi, sit yhdessäollessa esim saunassa tai nukkumaanmennessä yms suht rennossa hetkessä saatetaan jatkaa "muistatsä kun me tekstailtiin..", se on helpompaa ja kevyempää kun perusfaktat on jo selvitetty..