MInkä ROTUISIA koiria pelkäät?
Itse olen saanut todella pahat traumat yhdestä tuttavaperheen rotikasta, kun olin lapsi (koira olisi pitänyt lopettaa nykyajan "sääntöjen" mukaan, koira nimittäin näykkäisi pahasti pari kertaa käteeni. Enkä edes tehnyt mitään muuta kuin istuin paikallani "paskat housuissa", koska pelkäsin tuota rakkia liikaa).
Vieläkin jos kadulla tulee rotikka vastaan, yritän vaihtaa puolta tai kiertää koiran kaukaa. Ei auta, vaikka koira näyttäisi kuinka ystävälliseltä..
Sama juttu belggareitten kanssa. Meidän kylällä oli yks hullu akka, jolla oli belggari + lassie ja tuo belggari oli ihan kaheli. Kävi kiinni lenkillä ym. ja ämmä ei tehnyt mitään. Lassie oli ihan ok, vaikka sekin oli aika vauhko. Ämmä piti siis rakkeja irrallaan.
Itse VIHAAN ja KAMMOAN belggareita, en ehkä niin paljon kuin rotikoita, mutta kuitenkin.
Kommentit (25)
Muutaman ärsyttävän ja kiukkuisen chihuahuan olen tavannut mutta niissäkin se vika taisi olla koulutuksen puute...
erityisesti pelkään rottiksia, dobermanneja, saksanpaimenkoiria, mastiffeja. Tuollaiset isot ja uhkaavan näköiset koirat kauhistuttaa. Minua myös lapsena koira purrut.
Alan aina epäillä, että on vastuuntunnoton omistaja ja koira kasvanut kieroon ja käy mun päälle :-(
Ihan pieniäkin pelkään, mutta siksi, kun pelkään särkeväni ne. Pikkuinen chihu meinas jäädä mun pyörän alle, kun tempas itsensä yllättäen taluttajalta.
Koirasta kuin koirasta saa vihaisen ja epävarman väärällä kohtelulla.
kun koiran kouluttaa palkitsemalla ja kärsivällisyydellä, saa hyvin käyttäytyvän ja terveen koiran.
usein koiran aggressio johtuu myös ihmisen omasta käytöksestä.
Meillä takapihalla aita ja naapurin mamma tuli sinne omin lupineen vaikka oli varoitettu vanhasta koirasta joka kova vahtimaan. Koira puri naista, me omistajina vastuussa.
En suoraan sanoen ymmärrä. Oltiin VAROITETTU että jos meitä ei pihalla näy, ei saa tulla, koira vahtii.
Koirasta kuin koirasta saa vihaisen ja epävarman väärällä kohtelulla. kun koiran kouluttaa palkitsemalla ja kärsivällisyydellä, saa hyvin käyttäytyvän ja terveen koiran. usein koiran aggressio johtuu myös ihmisen omasta käytöksestä. Meillä takapihalla aita ja naapurin mamma tuli sinne omin lupineen vaikka oli varoitettu vanhasta koirasta joka kova vahtimaan. Koira puri naista, me omistajina vastuussa. En suoraan sanoen ymmärrä. Oltiin VAROITETTU että jos meitä ei pihalla näy, ei saa tulla, koira vahtii.
En ollenkaan sano, että isojen, vihaisen näköisten koirien pelkoni olisi perusteltua. Eikä olekaan, koska ikinä en ole ollut koiran hyökkäyksen kohteena. Silti en pysty pitämään samaa rauhallista itsevarmuutta esim. irrallaan juoksevan belgin kuin kultaisennoutajan kanssa.
Meillä oli mun lapsuudessa kaksikin koiraa (eri aikaan kyllä, kun toinen jäi rekan alle), toinen oli borderi ja toinen oli sitten tuon koiran ja yhden toisen maatalon suomenpystykorvan rakkauslapsi :D). Ja olen aina rakastanut koiria, sedälläni oli suomenajokoira ja hän tuli meille aina joka syksy pariksi viikoksi metsästämään.
Ja lapsuuden ystäväni kodissa oli myöskin koiria (mäyriksiä, husky, akita inu ja pystis, muistaakseni yksi noista mäyriksistä oli oma persoonansa, joka ei niin välittänyt lapsista, en muista, mutta en saanut siitä kammoa).
On meillä nytkin koira, beagle-spnieli sekoitus (ja jotain muutakin vielä).
Ja tuttavaperheessä on kaksi vasikankokoista espanjanmastiffia.
Ei auta, vaikka kuinka hoen itselleni, että ei toi rotikka tee mitään, sehän on hihnan päässä kiinni ja häntä heiluu.. Tai belggari. Ne traumat on syvällä, liian syvällä.
kun änkee toisten pihalla luvatta. Mitä asiaa hänellä ensiksikin sinne? Törkeätä käytöstä. Itseään saa syttää
mutta pari kesää sitten sattui ikävä tapaus kun olin pyörällä liikkeellä ihan avallisella ulkoilureitillä,niin vastaan tuli mies ison,sekarotuisen koiran kanssa ja ohittaessani heidät koira varoittamatta kävi lahkeeseeni kiinni.No mä pelästyin täsä aikalailla ja mies jotain yritti torua koiraansa.Mä jatkoin matkaani mut tän jälkeen olen tullut lähes ylivarovaiseksi kaikkia isoja koiria kohtaan:kierrän kaukaa,niin pyörällä kuin kävellessäkin.Joo ja olen kyllä ihan eläinrakas ja koira mulla on joskus ollutkin entisessä elämässä (labradori).
kuten hämähäkkikammo. Onko se sitten mitenkään ihmeellistä että pelkää jotain tiettyä rotua, kukkaa tai pilviä?
sillä luonnevikaisia tai huonosti kasvatettuja tapauksia (joita sietääkin pelätä) löytyy varmaan kaikista roduista.
Mutta ennemmin itse kavahdan jotain pientä ja äkäisesti räksyttävää terrieriä, kuin isoa koiraa...
plus muita isoja ja aggressiivisia koirarodun edustajia. Pahoja kokemuksia lapsuudessa ja nyt aikuisenakin, olin tuolloin raskaana ja rauhallisella iltakävelyllä, kun yhtäkkiä pusikosta juoksee rotikka täysillä kohti. Koira nousi takajaloilleen ja oli juuri hyppäämässä kurkkuun/kasvojeni kimppuun kun omistaja sai kiinni. Sen jälkeen on ko. rotu todella pelottanut.
harvemmin on otsikoissaakaan ollut esim. villakoira tappoi pikkulapsen tai mäyräkoira raateli naisen
Pari aivan umpihulluksi "kasvatettua" rotikkaa olen tavannut, todella arvaamattomia olivat ja omistajien vika, mutta pelko on jäänyt tähän rotuun. Sakemanni, varsinkin pitkäkarvaisena on myös pelottava, kummallakaan rodulla ei minusta ole lempeää katsetta. Usein kadulla pelkoa herättää enemmänkin koiran omistaja, siis jos näen rotikan fiksun oloisella miehellä niin tuntuu huomattavasti turvallisemmalta kohdata koira kolmen oman koirani kanssa, jos taas taluttaja on joku nuori kaveri jolle iso pelottava koira näyttää olevan osa egoa niin valitettavasti pelästyn vaikka ei saisi yleistää..
... pelkään tai ainakin suhtaudun tavallista suuremmalla kunnioituksella ja varovaisuudella. Naapurin schäfer näykkäsi kun olin lapsi. Pelko ei ole rationaalista, mielestäni tuo saksanpaimenkoira oli ihan selväpäinen, olin meidän pihalla leikkimässä, ja olin tottunut, että koira haukkui, kun leikin. eli koira varmaan ajatteli, että leikin hänen reviirillään, vaikka tosiasiassa olin meidän pihalla. Kerran koira pääsikin sitten ketjustaan irti ja kävi näykkäisemässä minua. Ei sattunut edes paljoa, mutta pelko jäi. Ei ole rationaalista siinä mielessä, että se koira oli mielestäni ihan selväjärkinen. Nyttemmin eräässä tuttavaperheessäni on toisenrotuinen, joka ei mielestäni ole selväjärkinen tai on jollain tavalal sairas, vaikka onkin nuori koira; purrut perheen lasta kaksi kertaa vakavan oloisesti ja käyttäytyy muutenkin mielestäni oudosti, saattaa varoittaa murisemalla ilman mitään syytä yhtäkkiä. koira on nyt vaihtamassa perhettä sellaiseen, jossa ei ole lapsia. veikkaan vaan, että ei ehkä pysty elämään lapsettomassakaan perheessä; toivottavasti vain ei satu mitään vakavaa. Joka tapauksessa en leimaa koko rotua vaaralliseksi tuon yhden yksilön perusteella. Mut sakemannit herättää tiettyä pelkoa, vaikka olen kohdannut järjellä ajateltuna vain selväjärkisiä sakemanneja.
Itselläni on koira, jonka kanssa harrastan aktiivisesti.
M
aikuiset ihmiset OIKEASTI että Lassie on joku koirarotu? Ei ole, se on vain yhden koiran NIMI! Älkää siis käyttäkö sanaa lassie, kun puhutte oikeasti koirasta, jonka nimi on Muppe ja on rodultaan COLLIE. Ärsyttää..
Kaiken rotuisia!! Kuin myös kissoja!!
rottweiler. inhoja.