Mistä kaikesta tunnet myötähäpeää muita kohtaan?

oli naurussa kerran pitämistä, kun amislainen perusteli näkökantaansa, ettei voi tehdä juttua "esteettisistä syistä". Raukka tarkoitti kuitenkin keskusteluun perustuen eettisiä syitä...

Lähinnä tunnen myötäTUNNON tuneita silloin kun jonkun lapsi saa oikein kunnon karjukohtauksen julkisella paikalla, koska tiedän, että se hävettää vanhempaa, vaikka syytä ei olisikaan.



Joskus myötähäpeä nousee pintaan kun joku nolaa itsensä oikein kunnolla julkisesti.

jos näen huonosti käyttäytyvän perheen julkisella paikalla. (Tilannetta jossa vanhemmat ovat mukava ja eivät puutu huonoon käyttätymiseen.



Ja toinen mistä tulee myötähäpeäntunne on alkoholisti perheet.. sääliksi käy heidän lapsiaan...

Turhaa hommaa. Ihmisiä on erilaisia. Joten yritetään elää sovussa.

Ne ihmiset, jotka suureen ääneen kehuvat itseään sivistymättömyydestään (ikinä en oo kirjaa lukenut enkä lue!). Todella nolosti pukeutuneet ihmiset aiheuttaa myös myötähäpeää. Mutta saa olla typeryys ja nolous aika hurjaa, että häpeän heidän puolestaan. Mikään vääränvärinen paita ei sitä aiheuta. :)

Mutta välillä jonkun ihmisen väärässä paikassa lausumia tökeröitä kommentteja.



Samoin tulee jotenkin sääli, ei häpeä vaan sääli niitä ihmisiä kohtaan jotka täällä suureen ääneen kuvittelee tietävänsä kaikkien raha-asiat. Jos on talo ja auto yms. niin on automaattisesti mukamas veloissa kaulaansa myöten?

Mä en tiedä onko ne vaan tyhmiä vai eikö ne oikeesti tunne ihmisiä jotka on keskituloisia varakkaampia, ehkä ne ei oikeesti usko että sellaisia ihmisiä voi olla olemassa?

sellaisesta peittelemättömästä kateudesta, jolloin kateuden kohdetta koitetaan dissata ties miten ja selvästi näkee, että tyyppi on niin kateellinen ja katkera että! Työelämässä törmää näihin.



Lisäksi tunnen myötähäpeää naisista, jotka sumeilematta tyrkyttävät itseään miehille ja jakavat "tavaraansa" luullen, että miehet ovat kiinnostuneita naisesta itsestään.

Jokainen eläköön tyylillään.

Esimerkiksi muuten viisaan ja kiltin appeni hieman rasistisista asenteista. Ja siskoni räjähtäneestä olemuksesta, jonka kyllä ymmärrän, mutta silti koen pientä myötähäpeää (varsinkin kun sisko on alkoholia otettuaan todella päällekäyvä ja seksuaalinen).



Joskus myös ihanan ystäväni väärin käyttämien sivistyssanojen takia. Hän luulee vaikuttavansa viisaalta sanoessaan hieman hienolta kalskahtavia sanoja, mutta käyttää niitä väärin. Eivätkä ne ole edes mitään kovin ihmeellisiä sanoja. Esimerkiksi "joka kodissa pitää olla hieman clichéetä" tarkoittaessaan kitchsiä, tai "pitää osata ottaa vastaan rakentavia kriteereitä" tarkoittaessaan kritiikkiä. Tällaisia pieniä juttuja, jotka on toki tosi merkityksettömiä mutta paljastavat hieman pompöösin ystäväni fiinin ulkokuoren takaa koulutuksettoman taustan.



Mutta ihania ihmisiä kaikki tyynni. Enkä ole virheetön itsekään. :)

häpeän niiden puolesta jolla on hiuksissa kaksi hyvin eri väriä tyyliin blondia ja punaista, tummanruskeaa ja vaaleaa. Siis näitä kananp-viritelmiä. Tuntuvat olevan nykyisin muodissa, mutta ovat aivan kamalan näköisiä!

SIis muuten blondi mutta joku punainen otsis, voi tsiisus!

joku on kapeakatseinen. Tyyliin "Oululaiset sitä" ja "Helsinkiläiset ovat sellaisia".. Tai Suomea ylikorostavia ihmisiä, jotka eivät muualla ole käyneet ja eivät näe mitään pahaa ihanassa lintukodossamme.